Olen antanut itseni ymmärtää, että lukuhaasteiden tarkoitus on haastaa itsensä lukemaan. Ihminen joka sattumalta lukee paljon, tulee täyttäneeksi useimmat lukuhaasteet mennen tullen, joten aina voi nostaa hieman omaa rimaa, jotta pääsee todellisempien haasteiden äärelle. Aiemmin olen tehnyt haasteen lukemalla jokaisen kirjan eri maasta, lukemalla jokaisen kirjan sarjakuvana jne.
Tänä vuonna maailman tilanne oli alkuvuodesta sellainen, että päädyin lukemaan kirjoja Ukrainasta. Yhtäkkiä niitä oli luettuna reilu 30. Joskus kevään ja kesän taitekohdassa esitin leikilläni haasteryhmässä kysymyksen, löytyisikö Ukrainasta säeromaania, ja herran henkselit ja kallenkaulukset sentään - sellainen löytyi!
Kirjailijoiden nimissä saattaa olla kirjoitusvirheitä eikä kaikkia kirjainten päälle tulevia hattuja ja hipsuja ole kirjattu. Kirjoitin tämän listan käsin tehdyistä muistiinpanoista, joista kaikki ei ole tarttunut kunnolla paperiin. Kirjojen nimet sen sijaan pitäisi olla oikein, joten oikeat kirjat löytyy kyllä, jos niitä haluaa lukea.
1. Säeromaani: Renata Rossner The Sisters of the Winterwood. Toinen sisko kirjoittaa suorasanaista tekstiä, toinen säeromaania. Ihan kaikkea ei voi pyytää tällaisissa haasteissa, joten kirja on valitettavasti säeromaani vai puoliksi ja löytyy vain englanniksi. Toistaiseksi.
2. Kirjan tapahtumat jäävät pitkäksi aikaa mieleesi: Evelyn Anthony Jaltan uhrit ( pakko todeta, että tämän listan kirjoista paria lukuun ottamatta kaikki jäivät mieleen ja tulivat uniin, myös ne pari, jotka sekoitan ehkä keskenään, kun tuli luettua putkeen nämä kaikki maalis-toukokuussa).
3. Kirjan nimessä tai kansikuvassa on huonekalu: Yksi tämän listan suosikeistani Andrei Kurkov Kuolema ja pingviini. Toivottavasti Sofi Oksanen kertoi lukijaterkkuja Kurkoville. Tykkäsin. Lukisin enemmänkin. Ja ehkä uudestaankin.
4. Kirja aiheuttaa matkakuumetta Alexandr Puškin Bahtisarain suihkulähde (luin englanniksi). Noh. Just nyt en kyllä lähtisi Krimille, mutta sitten kun Ukraina on jälleen Krimin haltija voisin hyvinkin käydä. Tarvitsevat varmasti jokaisen turistiropon sodan jälkeen. Listaa täyttäessä tämä näyttää olleen suosituin kohta. Tähän kohtaan olen sovittanut luonnospaperilleni useampaa Odessa kirjaa ja montaa muuta.
5. Kirjassa on monta kertojaa: Svetlana Aleksijevitš Tšernobylistä nousee rukous. Tähän kohtaan ei tainnut olla kilpailijoita. Itseltäni nousi rukous, että ei koskaan enää.
6. Kirja kertoo jostakin alkuperäiskansasta tai etnisestä vähemmistöstä: tähän olisin voinut valita jonkun muunkin kirjan, mutta valitsin alkuperäiskansaksi Ukrainan kasakat ja Nigolai Gogol Taras Bulban.
7. Pidät tai et pidä kirjan päähenkilöstä Åsa Moberg Florence Nightingale - ihminen myyytin takana. Ajattelin ensin, että en lue tätä, kun tarina oli vähän tuttu entuudestaan, mutta kun lähtee lapasesta, niin lähtee lapasesta. Oli muuten kivasti kirjoitettu elämäkerta. Siis pidin.
8.Kirjailijan nimi on vaikea muistaa tai kirjoittaa. Oleksandr Dovženko Lumottu joki. Musta olisi paljon kivampi, jos olis vaan tavallinen Aleksanteri eikä mitään ihme hipsuja kirjainten päällä.
9. Kirja liittyy tavalla tai toisella kädentaitoihin: Aleksandr (tätä just tarkoitin yllä) Morozov Rakas Ljuba, jösses kun oli upea kirja. Jos kaikki kirjeromaanit ovat yhtä hyviä kuin ne kaksi, jotka olen lukenut, niin voin tehdä ensi vuoden haasteen kirjeromaaneina. Olettaen että niitä on käännetty tarpeeksi monta.
10. Kirjassa kerätään jotain: Timo Hellenberg ja Nina Leinonen Silminnäkijät - Taistelu Ukrainasta. Kirjassa kerättiin silminnäkijätodisteita siitä, mitä tapahtui 2014 tienoilla Ukrainassa.
11. Kirjan nimessä on alaotsikko: Peter Englund Pultava : Kertomus erään armeijan tuhosta. Pakko sanoa, että oli virkistävää lukea siitä, kuinka joku muu kuin ukrainalaiset häviää taistelussa Ukrainassa, vaikka olisi ollut varmaan parempi, että tässä me oltaisiin voitettu.
12. Unohdettu kirja: Irina Ratušinskaja Ukrainan muistot. En ollut kuullutkaan tästä.
13. Kirja, jonka lukeminen nolottaa tai et haluaisi myöntää lukevasi sitä: Nestorin kroniikka. Nolottaahan se, että joku tällainen eepos on jäänyt huomaamatta ja sitä kautta lukematta, mutta nyt sekin häpeä on korjattu. Ja minä kun olen ylpeillyt lukeneeni melkein kaikki eepokset jotka löytyy suomeksi...
14. Kirja kirjailijalta, jonka koko tuotannon olet lukenut tai haluaisit lukea: Arttu Tuominen Vaiettu. Juu, Ukrainassa oltiin tässäkin kirjassa. Leipuri on vielä lukematta, mutta sekin aikanaan.
15. Kirjassa on uusioperhe tai saman sukupuolinen pari: Marina Lewyska Traktorien lyhyt historia Ukrainaksi. Tämä uusioperhetarina notkui yöpöydällä pitkään, mutta osoittautui kelpo kirjaksi kun vihdoin siihen tartuin tosi mielessä.
16. Kirjan päähenkilöllä on mielestäni onnistunut tai kiinnostava nimi: Scholem Aleichem Tewje Maitomies. Rikas mies jos oisin, daipa dipi dapi daa, nimeni mä Tewjeksi muuttaisin ja kaiken päivää laiskottelisin... Tewje kuulostaa korvaani sanalta Terve!
17. Kirjassa ollaan mökillä tai udaan: Ludmila Ulitskaja Medeia ja hänen lapsensa. Taas opin jotain uutta Ukrainan historiasta (kreikkalainen menneisyys), mutta siinä sivussa tuntui, että Medeian luona minäkin vietin lapsuuteni kesät aina, kun sain sopivat lomaviikot, Medeialla kun oli paljon kesävieraita.
18. Kirja liittyy jotenkin historialliseen tapahtumaan: (erityinen kauhuvaroitus) Wendy Lower Rotko - erään perheen teloitus, joka johti Ukrainan juutalaisten joukkotuhon jäljille. Että oli järkyttävä kirja... ja että oli ihanasti kirjoitettu kirja. Voiko rakastaa kirjaa, joka sisältää tällaista joukkotuhoa niin, että rakastaa vain tapaa, millä se on kirjoitettu ja unohtaa tyystin, mistä kirja kertoo?
19. Kirja sopii yhteen asuusi tai sisustuukseesi tms. Isaak Babel Punainen ratsuväki. Kivan punainen kansi sopii väripilkuksi minne tahansa ja hevoset kannessa viittaavat maaseutuun, josta olen kotoisin.
20. Kirjan nimessä on alkuaine: Vasyl Koželjanko Hopeinen hämähäkki. Tykkään hopeasta enemmän kuin kullasta. Kirja oli vähän outo, mutta upea ruokalista siinä oli. Luulisi, että oli poliisien vatsa pinkeänä ja nuppi turvoksissa syömisen jälkeen, mutta ei, ne lähti ennen jälkiruokaa pidätyskeikalle!
21. Tieto Finlandia voittaja tai ehdokas Ville Reponen & Ville Juhani Sutinen Luiden tie - Gulagin jäljillä. Medeia ja hänen lapsensa kirjassakin puhutiin siitä, kuinka Krimiltä siirrettiin Tataarit muualle pakkotyöhön. Ei mitenkään kivaisa systeemi, mutta tuli tutustuttua nyt siihenkin. Ylpeänä voin todeta lukeneeni tänä vuonna jo kaksi Tieto Finlandia ehdokasta ja tätä vihdoin julkaistessa jo kolme.
22. Luet kirjaa huvitukseksi: Clive Cussler Mustanmeren hauta. Tämäkin oli vuoden toinen, toinen Cussler. Monien kansanmurhakirjojen jälkeen on virkistävää lukea sellainen, jossa tapetaan vain muutamia.
23. Haluaisit syödä tai laittaa samaa ruokaa kuin kirjassakin: Antoli Rubakov Raskasta hiekkaa. Siikaislaisena tyttönä sitä rakastaa riivinpannukakkua ja kurikkalaisen tyttären tyttärenä pitäisi siis rakastaa perunalettujakin.
24. Kirjassa käydään konsertissa, museossa tai kirjastossa: Kati Sourula Koiruohon kaupunki. Tästäkin kirjasta tykkäsin.
25. Kirjan päähenkilö käyttää silmälaseja: Matti Rämö Polkupyörällä Ukrainan halki istanbuliin. En tiedä, käyttääkö Rämö aina silmälaseja, mutta ainakin kirjojen kannessa hänellä on lasit päässä. Rämön kanssa olen ollut muutamalla virtuaalisella pyörälenkillä. Minun makuuni hän voisi pysähdellä enemmän ja polkea vähemmän, mutta tykkään muuten kertomuksista.
26. Kirja liittyy tavalla tai toisella rasismiin: Historia: Kiovan taistelu 1941 Stalinin suuri tappio. Ja niitä meni siellä monta, sanoisi Antti Tuurin talvisotamiehet tähän.
27. Kirja, jota toivoisit luettavan vielä tulevinakin vuosin: Mihail Bulgatov Valkokaarti. Tasapuolisuuden vuoksi on hyvä muistaa niin punaisten, valkoisten, vihreiden ja maantienharmaiden miesten tekemät joukkotuhot.
28. Kirja on voittanut tai kirjassa voitetaan jokin kansainvälinen palkinto: Andy Dougon Kiovan dynamon kunnia. Eikös kansainväliseksi riitä, että on kaksi valtiota, tässä jalkapallokisassa oli saksalaisia sotilaita ja Ukrainan Dynamon jalkapallojoukkue.
29. Kirjassa joku lukee kirjaa: Jelena Piela Ja kirsikat kukkivat Uljanovskassa. Jelenan äiti oli suomalainen joka oli naimisissa Uljanovskassa.
30. Kirjassa suudellaan: Janina Hescheles Janinan päiväkirjat - Teinitytön muistelmat Lvivin ghettossa ja Janowskan keskitysleirillä. Toisin kuin Anne Frank Janina säilyi hengissä.
Mustiinpanoissa oli sen verran nuolia ja yliviivauksia, että en ole enää ihan varma kahden viimeisen kirjan järjestysnumerosta.
Ylimääräiseksi jäi
Anna-Lena Laurén ja Peter Lodenius Ukraina - Rajamaa.
Olavi Lempinen ja Manu Paajanen Pääkallosotilas : SS-vapaaehtoiseksi 16-vuotiaana. Kirja oli mielenkiintoinen, mutta kovasti jäin miettimään kuinka siloteltu se oli, vaikka kuskina sitä ei välttämättä pahimpiin tekoihin päädykään.
Kaiken kaikkiaan tämä oli mieleenpainuva kokemus joka tuskin unohtuu hetkeen aikaan.
