keskiviikko 31. toukokuuta 2023

Yksin maailman ympäri

Ihmisen täytyy olla aikalailla sinut itsensä kanssa, kun lähtee lähes vuodeksi purjehtimaan yksin maapallon ympäri. Hitaamminkin reissun voi tehdä, jos ei kilpaile, mutta ei se yksinäisiä hetkiä merellä poista. Vietin toukokuun melko tiiviisti maailman ympäri kierrellen. Kierroksia taisi tulla kymmenkunta. 

Tiettävästi ensimmäinen maailman ympäri yksin purjehtinut mies oli Joshua Slocum, joka kertoo matkastaan Yksinpurjehdus maapallon ympäri. Kirja on ilmestynyt vuonna 1900, joten purjehdus tapahtui 1800-luvun puolella. Matka kesti kolme vuotta, kun kilpailutilanteessa siihen kuluu nykyään hyvällä kelillä vajaa pari sataa päivää. Paljon ehti tapahtua, mutta perille päästiin. 

Naomi James oli ensimmäinen nainen joka purjehti yksin maailman ympäri suurella clipper-purjehdusreitillä. Hän käytti siihen aikaa 272 päivää, mikä oli 2 päivää vähemmän kuin Francis Chrichesterin ennätys.

Jamesin tavoite oli kiertää maapallo astumatta maan pinnalle, mutta hän joutui korjauttamaan venettä Kap Hornissa ja Falklandin saarilla. 

Kirjassa Yksin maailman merillä James kertoo kokemuksistaan.

Sen verran monta yksinpurjehduskirjaa olen lukenut, että tuntui siltä, että kirjassa vähäteltiin purjehtijan taitoja ja huonoja kelejä tai sitten Jamesilla oli uskomaton tuuri säiden suhteen. 

James oli koulutukseltaan kampaaja ja parin vuoden purjehduskokemuksella päätti lähteä reissuun. Kirjan myötä käy selväksi, että joko opastus oli täydellistä ennen lähtöä tai lapsuus maatilalla hevosia hoidellen opetti navigointia, purjeen ja köysistön ym hoitoa, radion kunnostusta jne. 

Ihmettelystäni huolimatta, en tämänkään kirjan perusteella lähtisi matkaan - en yksin enkä porukalla. James ei osallistunut kilpailuun, mutta seilasi pari viikkoa kilpapurjehtijoiden perässä.

Aivan ensimmäinen maailman yksin kiertänyt seilori James ei ollut, mutta ensimmäinen tällä useimmin käytetyllä reitillä. 

Tapio Lehtinen kiersi maapallon 2018. Lehtisen ja Ari Pusan kirja Yksin seitsemällä merellä oli ensimmäinen purjehduskirja, jonka luin 2020. Innostuin asiasta, ja seurasin hänen uutta matkaansa joka päättyi veneen uppoamiseen. Aivan varmasti seuraan hänen seuraavaakin matkaansa. 

Vuoden 2018 matka oli mielenkiintoinen, sillä tässä Golden Globe Race kilpailussa sai käyttää vain teknologiaa, joka oli käytössä 50 vuotta aiemmin, ensimmäisessä kisassa. Eli vain teknologiaa, mitä oli vuonna 1978 - ei GPS laitteita, ei kännykkää... kasettimankka soittimena... 

Ari Huusela purjehti kilpaa maapallon ympäri 2020-2021.

Reijo Ruokasen kirja Tahdolla maailman ympäri Ari Huuselan tarina -kirjassa seurataan Huuselan yksinpurjehduksen harjoittelua ja osallistumista ensimmäisenä pohjoismaalaisen hurjaan Vendee Globe kilpailuun, jossa maapallo kierretään käymättä maissa lainkaan. 

Viimeinen nyt lukemani yksinseilaaminen päättyi onnettomasti heti Ranskan jälkeen. Pete Suhosen kirjassa Myrskyn ratsastaja Seppo Muraja lähti reissuun moottoriveneellä. Tarkoitus oli huristella vähin varoin toisia reittejä, mitä kilpapurjehtijat, mutta meri ei ole aina suosiollinen... Kirja oli silti mielenkiintoinen. 

perjantai 19. toukokuuta 2023

Ihan susi - haaste

Talvella luettu susikirjojen sikermä oli hauska ja hivenen opettavainenkin pariviikkoinen projekti. Yllättäen yksinäisyyttä lukuun ottamatta kirjat tulivat kerralla luettua. 

Keväiset kirjoitustyöt vei mehut istua kirjoittamaan iltaisinkin, joten tämän susihaasteenkin päivitys jäi silloin, vaikka kirjat luin 14.2.-3.3. välisenä aikana. 

Myöhemmin luin vielä kirjan, jossa tyttö oli yksinäinen ja susia mainittiin, mutta näin jälkeenpäin ei ole mitään ajatusta, mikä kirja se oli. Joku historiasta kertova... Mutta kaiketi kolme pientä possuakin olivat yksinäisiä kun olivat omillaan Olivathan he tottuneet asumaan tiiviisti samassa pahnueessa.

Lukujärjestyksessä:
1. Karin Ekman Suden jälki 🐺
2. Päivi Alasalmi Suden raudat 🐺🐺🐺
3. Jouni Tikkanen Lauma - 1880-luvun lasten surmat ja susiviha Suomessa 🐺
4. Mia Takula Susien mailla
5. Juha Ruusuvuori Kaniikki Lupaus 🐺🐺🐺
6. Jorma Kurvinen Suden merkki
7. Leonie Swann Ihmissutta ken pelkäisi
8. Ilona Taimi Suden lahja
9. Pauliina Susi Yksityisalue 🐺🐺
10. Kristina Ohlsson Ihmissuden salaisuus
11. Mauri Sariolan Susikosken ajojahti 🐺
12. Farley Mowat Älä hukkaa hauku
13. Walt Disney Kolme pientä porsasta
14. Kirsti Manninen Suden arvoitus 🐺🐺
15. Antti Lappalainen Suden jäljet
16. Helena Waris Uniin piirretty polku 🐺🐺

Huonojen muistiinpanojen vuoksi poikkeuksellisesti tällä kertaa ilman kommentteja, arvioin vain parhaat lukukokemukset. 

Eniten miellytti Suden raudat ja Kaniikki Lupus, jossa muistelen että Lupuksen perässä oli yhdellä matkalla susiakin. Pauliina Sutta aion lukea myöhemminkin. Susikoskessa ei tainnut olla susia, mutta metsästettiin susien ruokaa, hirviä. 

Kiitokset haasteesta Nerium Black. Viihdyin suuresti haasteen parissa. 

perjantai 5. toukokuuta 2023

Iloisen raskas 1920-luku

Olen haikaillut 1990-luvulla kuulemani musiikkikuunnelma Ankkurilyhdyn perään kohta 30 vuotta. Pari vuotta sitten bongasin sattumalta Tapani Maskulan kirjan Houkutuslintu, joka osoittautui olevan kirja tuosta kuunnelmasta.

1920-luku iloineen ja kehityksineen on aina kiehtonut. Oman värinsä siihen toi kieltolaki, joka tuntuu tavattoman järjettömältä keksinnöltä - ihan kuin ihmiset lopettaisivat juomisen jos laillista viinaa ei ole saatavilla.

Virosta tuotiin silloinkin juotavaa, ja kotona poltettiin salaa. Rikkailla oli suhteet lääkekonjakkia kirjoittaviin lääkäreihin.

Mutta kirjallisuutta ajatellen kieltolaki oli historiallinen helmi. Monen moista kirjaa siitä olen itsekin lukenut. 

Yksi lukemistani on Kieltolain Korkeajännitys Jari Rasin Kovanen

Mutta palatakseni Ankkurilyhtyyn...

Mielikuvani on, että tarina rakentui sattumalta löydettyjen kieltolain aikaisten levyjen ympärille. Jokainen kuunnelman jakso taisi päättyä uuteen levyyn. Ne taisi olla mainittu kirjassakin. Sitä en muista, soitettiinko kuunnelmassa enemmänkin levyjä. 

Olen tällä viikolla kuunnellut Niina Niskasen Hatuntekijä-sarjaa, joka tämän tästä tuo mieleen Ankkurilyhdyn/Houkutuslinnun.

Päähenkilö Rouge laulaa iltaisin jazzia, kunnes päätyy iltatöihin veljensä ravintolaan Kobraan. Veljellä ei mene hyvin. Laulun sanoja toistellaan. Teksti on jotenkin ulkopuolista kerrontaa. Pirtus trokataan, on varpusia, jadoittain kanisteteita. Velkojiakin on. Vakoilijoita piisaa ja taustalla häänöttää sisällissota.
Kuva: Pikkukuvat tein tätä varten tekoälyn avulla. 

Hatuntekijä sarjassa on kuunneltavana Yönpunainen höyhen, Hatuntekijän kuolema ja Rihkama.

Silkit, sarssit
Villit villat ja
Alimpana arka nahka.

Silloin tällöin, ainakin elämän laitapuolella arka nahka saa osan kolhuista, olipa sitten mies tai nainen.

Sarja oli kiva välipala. Jatkoakin voisi seurata. Kenties 1930-luvulla.

Nämäkin voisivat kiinnostaa Sinua

Kirja joka kunnasta haasteen tilanne

Kirja joka kunnasta haaste on innostanut lukemaan kirjoja muualtakin kuin isoista kaupungeista. Päivittelen tilannetta tämän tästä ja nostel...