Huhtikuussa luetut 2025

Huhtikuussa oikein yllätyin itsekin, miten vähän kirjoja määrällisesti tulikaan luettua. Vain 27. Tosin, on sitä siinäkin. Jotenkin oli vähän turnausväsymystä viime kuun kirjamonopolista. Se oli mielenkiintoinen kokeilu, mutta totesin, että omasta lukemisestani menee hieman nautinto, kun ei voi vain surffailla kirjapinossa. Etenkin kun neljä lukupiiriänikin vaatii jotain aikatauluttamistani kevät- ja syyskuukausina. 

Bennett S.J. Timanttitapaus : Hänen majesteettinsa tutkimuksia osa 4. Tällä kertaa ollaan 1950-luvulla. Elisabet II elää kuningattaren lapsiperhe arkea. Kuningatar äiti havittelee Margaretille tiaraa, mutta joku muu ostaa sen ja heti tiara löytyy kuolemantapauksen yhteydessä. Englanti. (12.4.) 🌟🌟🌟

Cedervall Marianne Viimeisen laulun kaiku - Muldvaldsin murhat osa 5. Italian matkalla tavattu sukututkimusta tekevä mies panee kylän sekaisin. Ruotsi.

"Hanki nastat. Ne on halpa henkivakuutus." (24.4.). 🌟🌟🌟

Echenoz Jean  Pitkä juoksu. Emil Zátopekin juoksujaelämäkerta. Keltaisen kirjaston kirja ei tuottanut pettymystä, vaikka toissa vuonna näin elokuvankin aiheesta. Tsekki.(7.4.) 🌟🌟

French Tana Pimennossa - Dublinin murhat osa 1. Huhtikuun lukupiiriin aiheena oli Irlanti ja yritin etsiä dekkaria, mitä en ollut lukenut. En löytänyt kuin kaksi aiemmin lukemaani. Unohdin katsoa BookBeatista, mitä en nyt käytä. Sieltä tämäkin olisi näkynyt. Yksi lukupiiriläisistä oli tämän löytänyt ja olihan se minunkin äänikirja palvelussa tarjolla, vaikkei ollutkaan luokiteltu irlantilaiseksi. Pah. Tykkäsin kirjasta. Toinen osa sen sijaan jäi kesken. Peite tehtävät ei ole mun suosikkeja. Tässä etsittiin nuoren tytön tappakaa. (29.4.) 🌟🌟

Greenwell Garth Kaikki mikä sinulle kuuluu. Amerikkalainen opettaja on opetustyössä Bulgariassa. Mies etsii itselleen oitis miesseuraa ja löytääkin kiihottavan miehen. (7.4.) 🌟

Hergé Faaraon sikarit. Sarjakuva on alkupään tuotantoa vuodelta 1934, ja hahmot hieman hakevat vielä itseään, mutta Tintti on jo Tintti. Egypti/Intia (21.4.) 🌟

Hopping Lorraine Jean Egyptin muumio : kurkistaa sisään! Kirjastossa suositeltiin tätä, kun kyselin kivoja kirjoja Egyptistä. Kirjassa kerrotaan muumioiden tekemistä, niihin liittyvistä perinteistä ja uskomuksista. (30.4.) 🌟🌟🌟

Jæger Jørgen Karma on Ole Vik -sarjan viides osa. Ensin sattuu itsemurha, sitten katoaa sen ilmoittaja, etsiminen on yksi seikkailu pimeässä, satuu tulipalo ja sitten tulee räjähdys... Onkohan kirjailija ihastunut tulipaloihin, sillä edellisessäkin kirjassa oli iso tulipalo. Norja (5.4.) 🌟🌟🌟

Jokinen Seppo Viimeinen vääntö. Sakari Koskisen viimeinen kesä poliisivoimissa. Kirja alkaa perjantaista 12.7.2024. Itse olin tuolloin lähdössä risteilylle, muista kavereista oli iso osa Iissä. Tampereen tapahtumia ei tullut seurattua. Kaikenlaista näkyy tapahtuneen, jo Koskinen säntää lomalle palatakseen töihin toviksi ennen eläkettä... Mutta ei spoilata enempää. Edellisestä osasta en tykännyt, mutta tämä oli taattua Jokista.  Tampere/Australia.

"Kuulostaa hyvältä, otetaan uimavehkeet mukaan." (23.4.) 🌟🌟🌟

Kallifatides Theodor  Isäni, kreikkalainen : erään vanhan miehen muistolle. Ensin oli kirjailijan elämä Ruotsissa ja muistot, sitten Ateenassa hautajaiset ja isän päiväkirja. Minulla on ollut ennakkoluuloja tätä kirjailijaa kohtaan, mutta ainakin tämä sykähdytti. Kreikka (12.4.) 🌟🌟🌟

Kälviäinen Kaisu Missä äiti on? Kokemäen uunisurma. Vuonna 1960 kadonnut äiti löytyy 12 vuotta myöhemmin kodin uunin sisältä. Kokemäki (19.4.) 🌟🌟

Lohiniemi Leena-Maija ja Leskinen Jukka Saimaan valtakunta. Puumalassa tapahtuu jälleen! Tämä on selkeä jatko-osa edelliselle Rikoksen Vuoksi kirjan tapahtumille. Kelpo kirja, mutta itse tykkäsin ensimmäisestä osasta enemmän. (25.4.) 🌟

Outsider Tapahtui Monte Carlossa : Pekka Lipposen seikkailuja. Lipponen on kaikessa rauhassa hoitelemassa affäärejään Amerikan toimistossaan, kun saa sähkeen veljenpojaltaan Eskolta, joka on pulassa Monte Carlossa. Esko oli voittanut lotossa miljoonan ja lähtenyt katselemaan maailmaa sata tonnia taskussa. Kasinolla hän voitti rahaa, mutta sitten rahat hävisivät ja alkoi hurja seikkailu. Monaco.  (4.4.) 🌟🌟

Maula Hanni Vintagea ja veritekoja. Helvi Helve tutkii osa 1. Kiva kyläkauppias, äkäinen Tynell-keräilijä, äksy puudeli, tarmokkaita naisia Hauholla. Fiskarsin antiikkimarkkinoillakin käydään kun siellä on Tynell-luento.

..."Ja lähdit varjostamaan jotain gangsteria, Hämäläisen munkinpaistajan mandaatilla?" Anna täydentää lauseen. "Näin tein. Munkinpaistajan voimaa ei kannata väheksyä. Onko mitään ongelmaa, jota lämmin munkki ei ratkaisisi? " Hannu yrittää vitsailla... (24.4.) 🌟🌟

Mellanen Pirjo Matkustin Albanian. Mellanen osti asunnon Sarandasta, Albaniasta. Kaupunki sijaitsee Korfun lähellä, Italian saappaankoron korkeudella. 🌟🌟🌟

Patrakka Anu Ihailija. Nelson Monteira ja Kirsi lomailevat Lissabonissa, mutta ei Nelson osaa vain lomailla. Portugali. (4.4.) 🌟🌟

Pumpurs Andrejs (1841-1902) Karhunkaataja: Latvian kansallissankari. Eepos julkaistiin 1888, suomennettu 1988. Lāčplēsis on jättimäinen karhunkaataja, joka taistelee myös saksalaisia ristiretkiläisiä ja liiviälisiä vastaan 1100-1200-luvuilla. Osa paikoista ja henkilöistä on historiallisia, osa mielikuvitusta. Baltianmeri on Itämeri. Latvia. (6.4.) 🌟

Pyy Mari Minä katoa. Suomalainen Sandra lähtee Egyptin Aleksandriaan tpaamaan kuolleen äitinsä ystävää. Tarkoitus on tutkia äidin surmaa, joka on tapahtunut parikymmentä vuotta aiemmin. Reissusta tulee todellinen seikkailu vieraassa kulttuurissa. Onneksi apujoukkojakin on saatavilla.  (3.4.)🌟🌟

Rantanen Linda Kadonneet. Mielenkiintoinen hakuteos niille, jotka eivät aiemmin ole lukeneet/kuunnelleet kirjoja tai podcasteja kadonneista. Itselleni kirjassa ei ollut mitään uutta, koska viime vuosina olen kuunnellut varmaan likimain kaikki aiheesta julkaistut kotimaiset jutut. TrueCrime. (1.4.)

Sander Mari Ilolinnut : Rouva Kukkin tytöt osa 1. Tapahtumapaikkana Tallinna 1939-41. Juuri ennen sotaa rouva Kukk saa ostettua uuden talon pienen piirin bordellilleen, jossa viihtyminen on tärkeämpää kuin se, mitä tapahtuu makuuhuoneissa. Sitten syttyy sota Saksassa ja myöhemmin Suomessa. On vakoilua mutta myös rakkautta,  Viro (10.4.) 🌟🌟

Sebald W.G. Luonnon mukaan : Perusruno. Kirja löytyi runohyllystä, mutta mielestäni se oli enemmänkin säeruno. Selkokieliseksi sitä ei voi luonnehtia. Lainasin kirjan tulevan merilehmäpäivitykseni vuoksi, kuvittelin sen olevan nopeasti luettu, mutta lisätieto "piti" googlettaa alusta lähtien. Juutalaisilla oli tosiaan jo 1200-luvulla viitassaan merkki uskonnostaan ja Schwabacher -fontti on sitä selkeämmän näköistä tekstuuraa, kuten itse olen asian määritellyt. Merilehmäkin vihdoin löytyi.  (8.4.)

Setälä Salme Arpalippu. Leikittelevän kepeä rakkaustarina. Huvitti tuomari Koiran ajatus, että jokainen oikea nainen maalaa posliinia, kuten neiti Pitkänen. Olenhan itsekin entinen posliini maalauksen opettaja. Tämän kirjan kuva jäi vahingossa viime kuun luettuihin, vaikka luin sen loppuun vasta pääsiäisenä. Helsinki/Lontoo. 

"Minä taidan meistä kolmesta maisterista ollakin ainoa, joka on tenttinyt filosofian, sanoi Takanen. — Mutta minä olenkin uimamaisteri." (21.4.) 🌟🌟

Shealer L.T. Kissa, joka ratkaisi kolme murhaa. Kirjasta löytyy 10 yleisintä syytä tappaa joku: Seksi/ rakkaus, ahneus/ raha, kosto, salaisuuden säilyttäminen salaisuutena (nämä yhdessä =3/4 surmista), viha/ rasistiset ja homofobiset surmat, kiivastuksissa tehdyt tapot, rakkaan (perheen) suojeleminen, perheenjäsenen tappo avuksi esim. sairauden vuoksi (päätyy usein myös itsemurhaan), oman statuksen kasvattaminen esim. halutaan tapettavan virka tai viljelypalsta, sekopäät. Englanti.🌟🌟

Synge J.M. (1871-1909)  Aransaaret. Kirjailija vietti Aransaarilla viisi kesää, yhteensä 4,5 kuukautta kirjaten muistiin saarelaisten tarinoita ja arkea. Arjen kuvaajana Synge on loistava ja pikkutarkka. Melkein kuin olisin ollut itse mukana. Irlannin kansallisnäytelmäkirjailijana tunnettu kirjailija kirjoitti näytelmänsäkin pääasiassa saarelaisten elämästä. Saarella missä Synge asusti, asui noin 400 henkeä, yhteensä saarilla asui 2800 henkeä, nykyään n. 1600. Saarten kieli oli iiri. Saaret tunnetaan yksilöllisistä, yksivärisistä palmikkovillapaidoistaan. Irlanti (27.4.) 🌟🌟

Vala Vera Pimeyden paratiisi johdatti matkani taas Seycelleille. Kirja on Storytel only kirja. Paikallista voodoota, korruptiota, hyvä veli systeemeitä... 

"Näiden saarten ylle on langetettu Afrikan kirous. Se saa ihmiset lähtemään pois vannoen etteivät he koskaan enää palaa tähän viheliäisen loukkoon, mutta ennen pitkään he kaikki palaavat. Tämä paikka menee veriin. Afrikka kutsuu palaamaan luokseen kerta toisensa jälkeen." (26.4.) 🌟

Virtala Timo Sarajevo ja sen ympäristö : Savukeitaan matkaopas.  Kirjassa selkeä esittely Bosnia-Hertzegovinan historiasta ja kivoja, osin kyllä aika traagisiakin, tarinoita eri asioista. Itse matkailuvinkit ei tullut tarpeeseen. 

"Eksy, sillä vain siten voit löytää jotain sellaista, mitä et osaa etsiä." (11.4.) 🌟🌟

Örkény Isrván (1912–1979) Minuuttinovelleja. Mitä lukea kuunnellessa puhelimessa terveyskeskuksen jonotusääntä tai pysäkillä odottaessa seuraavaa menopeliä matkalla kotiin, kun aikaa on vähän mutta niukalti?  Örkény kuulemma kehitti tiivistämisen huippuunsa, ja pitihän sitä kokeilla. Unkari. (22.4.

Kolme kertaa Stewart

Mary Stewart (1916-2014) on itselleni uusi tuttavuus. Wikipedian mukaan hän oli brittiläinen kirjailija, joka aikanaan kehitti romanttisten mysteerien genren. Ei turha tyttö, etenkin, kun näinä aikoina CozyCrime on melkoisen suosittu genre. Aikalaiset ovat pitäneet Stewartin kirjoitustyyliä parempana kuin esimerkiksi Suomessa paremmin tunnetun Victoria Holtin. Olen itsekin pitänyt Holtia "liian romanttisena" kirjailijana, jotta olisin koskaan innostunut tarttumaan hänen kirjoihinsa. Saatan silti olla väärässä. Stewart sen sijaan teki vaikutuksen heti, vaikka en edes ajatellut genreä. Stewartin kirjoja on myyty yli 30 miljoonaa.  

Stewartin päähenkilönä on nainen, joka osaa tulla toimeen omalla älyllään ja pitää hermonsa myös vaarallisissa tilanteissa... Ainakin niin kauas, kunnes voi nojata jonkun olkapäähän. 

Laitoin vahingossa ensin Mary Stewartin hakusanaksi Pinterestin hakukenttään ja voi miten hienon tunnelmaisia kansikuvia Stewartin kirjoissa maailmalla onkaan! Vaikka ihan aikansa kuvia on nuo kotimaiset kun kuvat. Kannattaa vilkaista!

Stewartin kirjoissa on jokaisessa omat henkilöt, joten ei ole väliä missä järjestyksessä kirjat lukee. 

Espanjassa tutustutaan härkätaistelu areenaan ja ihaillaan auringon nousemista vanhassa rauniokylässä. Korfulla etsitään antiikin kohteita. Libanonissa keskitytään enemmän kertojan tädin tiluksille (vanha haaremirakennus), joskin ajellaan myös pikkukylissä ja tutustutaan mm. huumeiden kasvatukseen muiden kasvien keskellä. 

Lähdettekö ajelulle rouva? 

Serkku vinkkasi kirjaa, jossa on hauska nimi. Pakkohan se oli lukea. Kirja olikin osuvasti Stewartin ensimmäinen kirja vuodelta 1955.  Tässä kirjassa oltiin Etelä-Ranskassa, Provencessa. 

Kirjan päähenkilö lähtee ystävättärensä kanssa Provenceen ja siellä Avignonin kaupunkiin. Lomaillessa he viettävät aikaa myös erillään. Louise maalaa, päähenkilö tutustuu alueen historiallisiin kyliin. 

Nainen tapaa hotellissa fiksun David-pojan koirineen ja alkaa suojella poikaa. Kiperä seikkailuhan siitä syntyy. 

Hassua, mutta kuvittelin heti alusta lähtien Bentley-kuskin mielessäni Lovejoyn kilpailijaksi, näyttelijä Malcolm Tierneyksi. Jossain vaiheessa selviää, että Bentley-mies onkin kirjassa rikas antiikkikauppias aivan kuten Lovejoynkin kilpailija. 

Tiedä sitten johtuiko Bentleystä, vai mistä, mutta tästä kirjasta tykkäsin eniten. 

Tapaaminen Korfussa. 

Loma Kreikassa siskon luona kuulostaisi viehkeältä, ellei Kreikassa olisi nykyään niin tuskaisen kuuma. Kuuma se taisi olla jo 1964, kun kirja ilmestyi. Toisaalta kuka käskee lähteä kesällä. Maan talvilämpötila on inhimillisempi. 

Tällä lomalla ratkotaan rikosta, joka selviääkin. Nuori näyttelijätär saapuu Joonian meren rannalle lomailemaan. Pian kreikkalainen mies katoaa ja joku yrittää tappaa kesyn delfiinin. 

Gabrielin koirat 

Kirja ilmestyi englanniksi 1967. Esipuheen mukaan Gabrielin koirat ulvovat talon kattojen yllä ja se merkitsee kuolemaa. 

Tässä kirjassa ollaan Beirutissa Libanonissa. 

Christy Mansel on rikas ja hänen serkkunsa Charles komea. 

"Meidän sukumme oli pankkiirisukua ja ollut haisevan rikas jo kolmen sukupolven ajan."  🌟

Kun kerran serkukset sattuvat olemaan Libanonissa, he päättävät lähteä vanhan tätinsä Lady Harrietin palatsiin kyläilemään. Pitäähän sukulaisia tavata, kun kerran lähellä ollaan. 

Pääsy palatsiin on vaikeaa ja pois pääseminen vielä vaikeampaa. 

"Tästä kaikesta voi tosiaan päätellä, että jotain on vinossa."

Tämäkin kirja päättyy onnellisesti, kaikin puolin. 

Jatkossa toivon lukevani ainakin Skotlantiin Skyen saarelle sijoittuvan Keskiyön tulet -dekkarin vuodelta 1956. 

Kaiken kaikkiaan Stewartin romanttisia mysteereitä on käännetty suomeksi 12, kolme uusinta on kääntämättä, joskin Ulappapääsky löytyy lyhennettynä vuoden 1993 Kirjavaliot-sarjasta. Nuorten Merlin-sarjasta on käännetty vain ensimmäinen, Kristalliluola. Lastenkirjoista on käännetty kolme. 

Ennen kuin toimeennuin julkaisemaan kirjoittamani, ehdin lukea vielä Murattipuun. 

Sen alku oli mielestäni pitkä eteinen, ja siksi se oli luvun alla pari kuukautta. Kirjan loppupuoli olikin sitten samaa kiintoisaa dekkarityyliä kuin nuo kolme edellistä. Ei muutkaan kirjat mitenkään nopeasti etene, mutta tämän kirjan englantilainen maaseutu ei ilmaissut minua mukaansa. 

Syyskuussa luetut kirjat

Syyskuussakin tuli hidasteltua maltillisesti. Osa kirjoista oli paksuja, mutta juuri mikään ei kovin ohukainen. Luettua tuli viidestä maasta, Syyskuiset Afrikka-kirjat ovat edelleen kesken tätä lokakuun lopussa kirjoittaessani. Ja niin pyhästi päätin, että syyskuun lopussa palautan Afrikka-pinon kirjastoon. Se tarkoittaa sitä, että ei vieläkään tullut uusia maita. Lähellä se on, sillä kolmen maan kirjat on puolivälissä. Kaikki periaatteessa hyviä, mutta jotenkaan ei ole omakohtaisista työmatkoista kertovien kirjojen fiilistä juuri nyt. Ehkä marraskuussa sitten loppukiriä. Se on nyt jo varmaa, että kymmenkunta maata jää ensivuodelle, ja kenties ensi vuosikymmenellekin, ellen innostu lukemaan ranskaksi. Luettuja kirjoja 20. 

Beaton M. C. Tappavan piirakan tapaus. Olen aina ihaillut englantilaisia käsityö-, puutarha- ja leivontakilpailuja. Tässä kirjassa kuolema sattuu kilpailujen jälkeen. Päähenkilö osti piirakan Lontoosta. Jos nyt oikein huomioin, piirakka oli leivottu viikonloppuna ja kilpailu oli perjantaina. Kuinka kauan englantilaiset piirakat oikein kestävät priimakunnossa? Mielenkiintoinen cozy crime dekkari yhtä kaikki. Englanti (16.9.) 🌟🌟🌟

Flach Jakob Kiitos pyystä, parsasta ja porsaasta. Olipas maukas matkakirja halki Euroopan. Flach (1894-1982) oli sveitsiläinen taidemaalari, joka kaverinsa kanssa käveli Euroopan halki ja kirjoitti ihanan kirjan ruuasta. Kirjassa tehdään minestronekeittoa, majoneesia, risottoa, fondueta ja muita kotoisia ruokia erimaista.

"Sielu on parannettava aistien avuin."

"Me syömme myös siksi, että sielu ei kuihtuisi." (5.9.) 🌟

Grimes Martha Viisi kelloa ja lapaluu. Kirja on ensimmäisiä dekkareita, jota olen lukenut lukioaikana. Olen aina harmitellut, että näitä ei ole käännetty enempää kuin muutama. Ne kaikki olen aikanaan lukenut. Nyt tämä sattui jälleen käsiini, joten katsoin olevan soveliaan ajan lukea uusiksi. Rikostarkastaja Richard Jury Scotland Yardsista tutkii rikosta. Kirjasarjan nimet on poimittu pubien nimistä, kuten tämäkin. Nuorena näistä jäi tosi hyvä mielikuva, mutta nyt tämä tuntui vähän välipalalta. 

"Lipastonhan minä ostin enkä ruumista."  (26.9.) 🌟

Gustafsson Madeleine Murha linnassa Henny Hoff sarjan ensimmäinen osa (Storytel only) Ruotsista. Dekkarikirjailija Henny Hoffilla käy mäihä. Hän pääsee mukaan tosi-tv kuvauksiin. D niin kuin dekkari ohjelma kuulostaa sellaiselta, että voisin katsoa, vaikka viime vuosina telkkarin katselu on jäänyt lähinnä vanhempien luona katseluksi. No. Tapahtuu murha. Mikä on motiivi: seksi, valta, raha, kosto?... Eikä kartanokaan ole täydellinen. Talon rappaus:

"Se oli vain shabby ei shappy chic. Puutarha, joka oli joskus ollut rakastettu keidas, levittäytyi joka suuntaan kuin sokerihumalsiset lapset."  (1.8.)🌟

Gustafson Madeleine Murha vuorilla. Henny Hoff sarjan 2 osa. Hiihtoloma Alpeilla ei suju niin kuin Henny toivoisi lukeminen takkatulen äärellä vaihtuu ampumahiihtäjäleiriläisten murhajutuksi. Storytel only. Tämän olisi voinut säästää talviolympialaisten aikaan. 

(2.9.) 🌟

Katajamäki Unto Kosolan kujanjuoksu, Leo Virta - sarjan ensimmäinen osa. Toimittaja Leo Virta pestautuu Ilkka-lehteen vuonna 1929. Kirjassa toimittaja kirjoittaa juttuja Lapuan liikkeen vaiheista. Iso osa kirjasta sijoittuu Lapualle. (13.9.) 🌟

Katajamäki Unto Maanpetturi. Leo Virta -sarjan toinen osa sijoittuu pääosin Helsinkiin ja 1940-luvun lopulle, ja maanpetturuudestahan tässä on kyse. Vakoojajutut ei oikein sytytä, mutta kivasti kirjoitettu tarina. Totuutta tämänkin pohjalla. (14.9.) 🌟

Katajamäki Unto Veritorstai. Sarjan kolmas osa sijoittuu Kemiin ja vuoteen 1949. Kemin veritorstai oli 18.8.1949, jolloin heinäkuun ensimmäisenä päivänä alkaneesta palkkariidasta alkanut sahatyöläisten lakko kärjistyi kahakkaan poliisien kanssa. Palkkariidan osapuolena oli myös hallitus. Kirjassa kuvataan tätä tapahtumaa lehtimiehen silmin, mutta ratkotaan myös Suojelupoliisin agenttia, joka on kadonnut työmaaltaan Kemin poliisista. (15.9.) 🌟🌟

Kolmonen Anu Taapelitaivas. Kemin puunjalostusteollisuudesta kertoo tämäkin kirja. Nuori, parikymppinen leskiäiti pääsee sahalle tapuloimaan lautoja. Tarina oli hieno, mutta kerronta paikoin poljennoltaan outo. Silti hyvällä tapaa. Tarinan punaisena lankana on isän ostamat ruusukupit, jotka päätyvät sotalasten mukana Ruotsiin ja takaisi. Kemiin. Alkupuolella mieltä vaivaava seikka ratkesi hienosti lopussa. Katajamäen Veritorstain tapahtumat mainitaan lyhyesti tässäkin kirjassa. 

"Taapeleista häätyy tehä niin lujia, että ne kantavat vaikka koko taivaan painon." (17.9) 🌟🌟🌟

Laukka Petri K. J. Ståhlbergin armoton matka. Suomen ensimmäinen presidentti kyyditettiin kesken aamukävelyn 1930, puoliso Ester Ståhlberg halusi mukaan. Ja pääsi, vaikka se tiesi sitä, että autossa oli täyttä ja uuden vihreän Chevroletin etupenkillä joutui istumaan kaksi miestä sylikkäin. 

Kirja kertoo Ståhlbergin huonosti suunnitellusta kyydityksestä jonka aikana Ståhlberg muistelee elämäänsä ja Suomen kehittymistä. Reissu Helsingistä Joensuuhun autolla ja junalla takaisin tapahtui 14.-16.10.1930. Tykkäsin kirjan tyylistä. Kovin paljon uutta ei tullut opittua, sillä olen lukenut aiheesta sangen paljon. Jotain sentään, kuten sen, että martoistakin tuttu opettaja ja koulun omistaja Dagmar Neovius oli merkittävä alkuunpanija suuren adressin keräyksen alkuunpanossa. 

"-Mitä tämä merkitsee? Mitä miehiä te olette? - Ester huutaa. 
  -On saatu käsky viedä professori Ståhlberg vähän keskustelemaan."
"On lokakuu. Meidät on siepattu." 

Kirjailijan kynä on terävä ja kepeä:

"Innostuttaa niin että hihkasuttaa." (6.9.) 🌟🌟🌟

Pirtola Matti Tämä on viimeinen yösi. 

Tämä dekkari tuli jostain syystä lainattua uudestaan. Ei ole pitkä aika kun tämän luin. Näköjään ei jäänyt mieleen edes kirjan kansi, vaikka yleensä ainakin se jää mieleen. Poliisi lomailee Salossa tuttavansa kirjavahtina ja selvittää samalla paikallisia tapahtumia. Kertaus oli hyvästä, sillä en ollut kirjannut tätä Saloon viime lukemalla. 

"-Te yritätte olla kovanaama vai.
 -Miten niin yritän? 
-Tyhmään kysymykseen saa yleensä järjettömän vastauksen. 
-Mikä olisi niin mielenkiintoista, että saisi sinut liikkeelle? 
- Esimerkiksi Marlene Dietrich vuolemassa makkaratikkua osuuskaupan portailla. Tai vaikkapa Kalevi Sorsa lausumassa flaaminkielistä käännöstä Kotkan ruususta, tai Jukka Kajava naamioituneena Kyllikki Virolaiseksi ostamalla lihapiirakkaa kahdella nakilla grillikioskilla.
-Sinä olet hullu! " (21.9.)

Raevaara Tiina Hukkajoki. Suomussalmi on ollut otsikoissa metsähakkuiden ja raakkujen vuoksi Raevaaran Hukkajoen tuntumassa on toisenlaista elämää. Maaseutumaisemissa elää voimakkaasti ihmisten ohella mytologia. Pahimpana kaikista olennoista sfatoligra, kaikista hirviöistä ehkä hirmuisin vaanii hukkajokelaisia.

"Hukkajoelta on vaikea lähteä pois, joskus jopa mahdotonta." (14.9.)

Repo Nina ja Kouki Akseli Titanicin suomalaiset - Kuohuihin uponneet unelmat. Audiodraama Atlantin aalloilta. Höyrylaiva Titanicin neitsytmatka 1912 vei mukanaan 64 suomalaistakin. Hyvin toteutettu, mutta olisin kaivannut enemmän tietoa. (julkaisupäivänä 9.9.) 🌟🌟

Rintala Paavo Lakko. Loppukesästä 1949 Kemissä on sahatyöläisten lakko. 

Lakon jatkuessa, suma kasvoi kilometrien mittaiseksi. Aikaa myöten se kasvoi myös korkeutta. Sanottiin, että se oli maailman isoin suma. 

"Lakko jatkui, sumat seisoi, miehet makasivat, akat riitelivät, rahat loppuivat."  (24.9.) 🌟🌟🌟

Rintala heittelee kirjoissaan välillä sekaan faktaa. Tässä puhuttiin mm. perheiden puun kulutuksesta.

Joulunalusviikolla hankitaan puita niin että riittää hyvin yli vuodenvaihteen, säästä riippuen syli tai puolitoista. Koivuhalkoja talveksi. Helmikuun lopulla tilataan toinen erä, jolla toivotaan päästävän kevääseen asti. Keväällä tilataan puoli syltä ja se riittää heinäkuulle. Seuraava erä riitti syyskuulle. 

Skiftesvik Joni Isäni, sankari. Kirja kertoo Taavetti Vakkurin tarinan tyttärensä Elina Vakkurin muistiinpanojen mukaan. On vuosi 1915, tulevia jääkäreitä kuskataan Kemistä Ruotsiin. Taavetti ilmoittautuu vapaaehtoiseksi luotsiksi veneeseen. Kirjan edetessä paljastuu koko tarina. Kirja on vuodelta 1997, mutta edelleen tuore, kuten muutkin lukemani Skiftesvikit. (25.9.) 🌟🌟

Stewart Mary Lähdettekö ajelulle rouva? Serkku vinkkasi kirjaa, jossa on hauska nimi. Pakkohan se oli lukea. Luin samalla kaksi muutakin Stewaeria. Tässä kirjassa oltiin Etelä-Ranskassa. Nainen tapaa hotellissa fiksun pojan koirineen ja alkaa suojella poikaa. Kiperä seikkailuhan siitä syntyy. Hassua, mutta kuvittelin heti alusta lähtien Bentley-kuskin mielessäni Lovejoyn kilpailijaksi, näyttelijä Malcolm Tierneyksi. Jossain vaiheessa selviää, että Bentley-mies onkin kirjassa rikas antiikkikauppias aivan kuten Lovejoynkin kilpailija. (2.9.) 🌟🌟

Stewart Mary Tapaaminen Korfussa. Loma Kreikassa siskon luona kuulostaisi viehkeältä, ellei Kreikassa 8lisi nykyään niin tuskaisen kuuma. Toisaalta kuka käskee lähteä kesällä. Maan talvilämpötila on inhimillisempi. Tällä lomalla ratkotaan rikosta, joka selviääkin. (3.9.) 🌟

Stewart Mary Gabrielin koirat. Esipuheen mukaan Gabrielin koirat ulvovat talon kattojen yllä ja se merkitsee kuolemaa. 

Tässä kirjassa ollaan Beirutissa Libanonissa. 

"Tästä kaikesta voi tosiaan päätellä, että jotain on vinossa."

"Meidän sukumme oli pankkiirisukua ja ollut haisevan rikas jo kolmen sukupolven ajan."  (4.9.) 🌟

Thorogood Robert Thamesjoen murhat.Sarjan ensimmäisessä osassa 77-vuotias ristikoiden laatija  kuulee kuinka hänen joenrantanaapurinsa joen toiselta puolen ammutaan. Alkaa tutkimus, johon ottaa osaa kirkkoherran rouva ja pitäjän koirahoitaja sekö naispoliisi, joka toimii rikoskonstaapelin viransijaisena. (11.9.) 🌟

Thorogood Robert Kuolema kylässä Thamesjoen murhat osa 2. Tässä toisessa osassa rouvat kutsutaan tarkkailijaksi juhliin. Juhlien tiimellyksessä rikas lordi kuole jäätyään kaatuneen kaapin alle. 

"-Arvaatteko mitä? Tämä vaatii ehdottomasti pientä juhlistamista.

-Pötyä nyt juhlitaan!"  (12.9.) 🌟

Tuure Laila Tuulentuojat jatkaa porilaisen apteekkariperheen tarinaa. Ajallisesti edetään 1920-luvulta lähes toiseen masilmansotaan. Porilaisena sitä lukee mielellään omasta kotikaupungista erilaisia kirjoja. (24.9.) 🌟🌟

Kesäkuussa luetut kirjat

Kesäkuu hurahti nopeasti ohi. Lukurintamalla sitä piristi dekkariviikko ja valmistautuminen Eino Leinon päivään. Uusia maita ei tullut, mutta Satakirjastojen haasteeseen tuli sentään uusi kirjailija maasta, josta en ole lukenut ennen. Kirjankin voisi hyväksyä, mutta merenalainen utopia on liian utopistinen omiin kriteereihini luetuksi maaksi. 

Arhippa Pirkko Jo katkee maalinauha. Ennen olympialaisia kannattaa virittäytyä teemaan lukemalla urheiluaiheisia dekkareitakin. Tämä ei ollut mielestäni parasta Arhippaa, mutta kelpo kirja. Tapahtumapaikkana Turku ja Suomi-Ruotsi maaottelu. (14.6.)

Autere Terttu Kaatuvat kulissit. Sortavalaan sijoitin tämänkin kirjan, vaikka paikkaa ei mainittu. Onervan raskaus etenee, on kesä ja Kuikat viettävät lomaa Kuikan äidin luona. Kesä kuluu vauvan vaatteita tehden ja lastenhoitoa opiskellen, kunnes herra Kuikka saa ratkottavakseen teatterinjohtajan murhan. (29.6.) 🌟🌟🌟

Costello Matthew, Ritchards Neil Vanhan linnan arvoitus, Cherringhamin mysteerit 14. Kiva tarina. Ei yhtään kuollutta. Englanti (2.6.)

Giménez Bartlett Alicia Petra Delicado ja vaaran viestit. Dekkariviikon lauantaina käväisin Espanjan Barcelonassa. Tämä oli neljäs Delicado-dekkari, jonka luin. (15.6.)🌟

Goethe Johann Wolfgan Jälkisointuja, Goethen kirkkaimmat runot. Goethe (1749-1832) on saksalaisen runouden klassikkokirjailija. (19.6.)

Guillevic Riittejä. Ranskalaisia runoja. (20.6.)

Heine Heinrich Firenzen öitä sisältää myös kertomuksen Becherachin rabbi. Firenzen parissa yössä kerrotaan tarinoita sairasvuoteella makaavaa viihdyttäen vähän kuin 1001 yön tarinoissa. Saksa (20.6.)

Hyttinen Veli-Matti Vanhan kaivoksen salaisuus : salapoliisiromaani. Yksityisetsivä Varjonen Enon uraanivaltausalueella ja Keretin kaivoksella etsimässä kadonnutta kaivosinsinööriä. Eno on muuten joen keskellä oleva nopean virtauksen alue. Sijoitin Kaaville, missä Varjosen businekset on. (28.6.)

Jószef Attila Läpinäkyvä leijona : runoutta ja elämäkerrallisia kirjoituksia. Jälleen kerran runoilija, jota tituleerataan maansa merkittävämpänä. Tällä kertaa se taitaa pitää paikkaansa. Unkarissa on vietetty 60 vuotta Jószefin syntymäpäivää vietetään Runouden päivänä. (5.6.)

Kányádi Sándor On seutuja : runoja ja runoelmia. Kányádi (1929-2018) on ensimmäinen romanialainen runoilija, jota olen lukenut. En ole mikään hevostyttö, joten minulle olisi riittänyt vähempikin hevosia. Poljento oli paikoin kivaisa. Nämä runoelmat edustavat Romanian unkarilaisvähemmistöä. 

 (2.6.)

Korkman Julia Muistin varassa : Oikeusprosessi ja totuus. Todistajien muistista kertova tietokirja, joka jäi itselleni vähän pintapuoliseksi. (27.6.)🌟

Kourallinen valoa - Nykykreikkalaisen runouden antologia. Kirjassa on mukana parikymmentä runoilijaa 1930-luvulta lähtien mukaan lukien kaksi Nobel-runoilijaa. Kirja on vuodelta 1997, joten ihan "nyky" se ei ole. Viime vuosisadalla toisto näkyi olleen yksi kreikkalaisen runouden tehokeino. 

Otetaan esimerkiksi Nikos Engonopolosin (1910-1985) Edessä:

"Hänen hiuksensa ovat kuin pahvi, kuin kala. 

Hänen silmänsä ovat kuin kyyhkyset. 

Hänen suunsa kuin sisällissota espanjassa... " (26.6.)

Lang Maria Kielojen kuningas. Tuli kuunneltua vahingossa jo aiemmin luettu kirja, mutta ei haitannut. Wiik aikoo osallistua häihin, joiden morsiamella on kielokimppu. Ruotsi. (2.6.) 🌟

Lehtinen Olli Sokea etsivä. Kostean illan jälkeen melkein näkökyvytön, sokea mies huomaa tyttöystävän ja äidin kadonneen ja asunnosta löytyvästä paidastakin löytyy verta. Mies aloittaa etsinnät Helsingissä. Kirja on mielenkiintoinen, sillä kirjailija tietää, miten vastaavalla tavalla sokea toimii. Vielä kuun lopussakin, kun viimeistelen päivitystä huvittaa:

"Tapu tapu." (6.6.)🌟

Leroux Gaston Keltaisen huoneen salaisuus : Reportteri Josef Rouletabillen ihmeelliset seikkailut.  Vuosina 1868-1927 elänyt Leroux kuulosti tutulta, mutta vasta kun olin lukenut kirjan googletin ja huomasin, että tottahan tyyppi tuttu on, ei ole hirveän montaa kuukautta, kun luin Oopperan kummituksen. Jos nyt oikein käsitin, häneltä on suomennettu vain nämä kaksi kirjaa sekä novelleja. Keltaisen huoneen salaisuus on suljetun huoneen mysteeri. Rouletabille sarjassa ilmestyi seitsemän kirjaa, joista tämä oli ensimmäinen vuodelta 1908. Olisi kyllä kiva lukea ne kaikki. Muita kirjoja Leroux kirjoitti kolmisen kymmentä ja lisäksi lukuisia novelleja. Ranska. (17.6)

Littlewood Kathlyn Ripaus taikaa, Lumoleipomo 2. Jotta perhe saisi takaisin keittokirjansa, pitää hakea apuun isoisä Meksikosta ja lentää Pariisiin kokkikilpailuun. Ranska (2.6.) 🌟

Macciavelli Ruhtinas. Olen aloittanut tämän joskus viime vuonna, tai ehkä edellisenä. Kirja on hyvä, ja soisin sen kuuluvan kaikkiin ammatillisiin koulutuksiin, joissa koulutetaan ryhmän vetäjiä. Italia, Firenze (4.6.) 🌟🌟

Manner Max Idyllin hinta. Ensimmäinen Storytel Only kirjani. Tapahtumapaikkana Vaxholmin kunta lähellä Tukholmaa. (13.6.) 🌟🌟

Messi Mikael X. Mynämäen motellin munamällit kirjalla kuittasin Mynämäen luetuksi, ilman haastetta en olisi lukenut loppuun. Kirja on rikosromaani ja samalla tarina kirjan kirjoittamisesta. Olen ennenkin ollut sitä mieltä, että dekkareissa on liikaa seksiä, mutta tässä muuta on enää siteeksi. En suosittele kainoille. Itse kestin. (28.6.)

Michaux Henri (1898-1984) Harhailla, laiskotella : runoja. Michaux on Belgiassa syntynyt runoilija. Kirjaan on valikoitunut paljon lyhyitä runoja, kun mietteitä, joista tuli mieleen joku Nerudan kirja. 

"Sarvirouskut eivät putoa puista

eivätkä liioin kiipeä niihin. 

Joissain suhteissa luonto on terve." 

"Kahdeksan vuotiaana vielä haaveilin, että minut hyväksyttäisiin kasviksi."  (26.6.) 🌟🌟

Musset Alfred de Yöt ja muita runoja. Ranskalaisen runoilijan ihania runoja rakkaudesta ja vähän muustakin. Kirja oli jo lainattunakin, mutta Mauri Sariolan Revontulet eivät kerro -kirjan innoittamana luin tämän oitis.  (11.6.) 🌟🌟🌟

Mustonen Enni Unikkoja Ikkunassa, Koskivuori-sarjan 5.osa. Jo edellisessä kirjassa häiritsi naisten himokkuuus petipuuhiin. Kuvittelin tämän historiallisesti yhtä kiinnostavaksi kuin Syrjästäkatsojan tarina tai Lappiin liittyvä sarja, mutta jäi jotain puuttumaan. Kirjassa palaillaan porukalla Oittiin (1.6.)

Mäki Reijo  Köyhä ritari. Luin kaksi Mäkeä peräkkäin ja Köyhä ritari oli enemmän minun mieleeni. Turku. 

"Se hoitaa homman hemmaan." (10.6.)

Mäki Reijo Maitolasimies.  Köyhä ritari oli kiva kesäkirja Turusta, joten otin sitten toisenkin kirjan perään. Mäen kirjoissa kiehtoo tarinan ohella nimet. Kirjoissa esiintyvät kitjojen nimetkin kiehtovat. Hyvinkin voisin ostaa tässä kirjassa mainittua Kinkkukiusaukset kautta aikojen -kirjaa jota Luusalmi suunnitteli. 

Kirjassa esiintyi melkein kaikki harrastukseni, kirjonta, geokätköily, marttakerho, kahvikupin äärellä istuminen.... 

"Älä martta muuta virkkaa!"     "Ainahan mulla kiire on jonnekin. Hoppu on mun tyttönimi." (kiireinen miesyrittäjä) (10.6.) 

Nuotio Eppu  Pitkäsoitto Puuseppä Raakel ratkoo jo kolmatta tapausta. CozyCrimeä, jossa murha on tosi taka-alalla, mutta tykkään. Helsinki. (16.6.) 🌟

Outsider Keskiyön murha. Ensimmäinen Karma-sarjan dekkari vuodelta 1941. Karma sattuu lehden toimitukseen Helsingissä keskiyöllä juuri, kun on tapahtunut murha. (30.6.) 🌟

Pakkanen Outi Rakkaudesta kuolemaan : jännitysromaani. Kirjan tapahtumapaikka on Olostunturi Muoniossa, minne Anna Laine lähtee maalaamaan näyttelyä varten, kun Helsingissä ei ole lama-aikaan freelle tarpeeksi töitä. Murhan ratkaisuksi menee sekin reissu. (12.6.)

Passoa Fernando Hetkien vaellus. Portugalilaista Passoaa olen lukenut aiemminkin, mutta en runojaan. Tykkäsin. 

"Syö suklaata tyttö pieni

Syö suklaata.

Muista että maailmassa ei ole muuta metafysiikkaa kuin suklaa

Muista ettei mikään uskonto opeta enempää kuin suklaa kauppa." (17.6.) 🌟

Patrick Quentin Rakas vaimoni Maureen. Mies löytää Maureeninsa kuolleena kotoa. Oliko Maureen rakastettava vaimo vai oliko mennyt naimisiin muista syistä? Ja kuka oikein tappoi Maureenin. Sitä selvitellään kirjassa poliisin ja veljesten voimin. Usa. (8.6.) 🌟🌟

Patrick Quentin Takaa-ajaja. Usa. Toinen kirja tyyliin mies tulee kotiin ja löytää kotoa murhatun ihmisen ei uponnut ihan yhtä kepeästi kuin ensimmäinen. Veikkaan, että syynä oli se, että en nykyään fanita kirjoja, joissa lennähdellään paikkakunnalta toiselle. Myöskään huumeet ei kiinnosta. Ei tullut fiilistä, että tälle tipahtelisi tähtiä, mutta hyvä lukea välillä tasapaksujakin kirjoja, ei pelkkä hypetys hyvää tee. (9.6.)

Quentin Patrick Mies menettää muistinsa. Mies palaa laivastokomennukselta ja hyvästelee samalla näyttelijävaimonsa, joka lentää Japaniin. Kotimatkalla mies menettää muistinsa. Herätessään hän on isossa talossa ja totuttelee elämään, joka ei tunnu omalta. Muistin palaamista odotellessa hän ratkaisee rikoksen. Usa (7.6.) 🌟🌟🌟

Pistän tämän tietoisesti vääriin aakkosiin, sillä Patrick Quentin on likimain sama nimimerkkiporukka kuin Quentin Patrick. Kirjasammossa nämä ovat eri kirjailijoina. 

Perrin Valérie Vettä kukille. Joku ihme Ranska kausiko taas menossa... Useampikin tätä suositteli. Tykkäsin tarinasta, mutta ei ihan minun mukavuusalueellani. Plussaa siitä, että päähenkilö meni eteenpäin, vaikka elämä oli rankkaa. Kirja kuunneltiin juhannuksena palapeliä tehden. (22.6.) 🌟

Plutharkos. Kolmas pitkään keskeneräisenä ollut kirja tuli lopetettua putkeen. Suoratoistopalvelu menee vaihtoon ja puran lukupinoa. Hyviä ajatuksia sisälsi tämäkin kirja, jonka on koonnut Juhana Torkki. Kreikka. (4.6.) 🌟

Remarque Erich Maria Yö Lissabonissa : romaani. Portugalista tulee luettua ihan liian vähän. Tästä tuli jotenkin mieleen kirja Lissabonissa muistin sinut. 

Kirjassa eletään toista maailmansotaa ja ollaan paettu saksalaisia Portugaliin. Kirja oli taas näitä 'hyvä kirja, kun ensin vaan viitsisi aukaista' - kirjoja. Luin tätä helmikuulta lähtien. Kirjailija on saksalainen ja tunnetaan kirjasta Länsirintamalta ei mitään uutta. Kirja alkaa takakannessa olevasta tilanteesta:

"Lissabonissa, vapauden kynnyksellä vaimo kuitenkin kuolee."  (27.6.) 🌟

Ropponen Markku Kuhala ja vaiennut viulu. Kirjassa Kuhala seikkailee nuorena poliisina vankien kanssa. Kirja ei ole dekkari vaan taustoittaa totutulla Ropposen kepeällä otteella Kuhalan nuoruutta ja sitä, miten hän päätyi Jyväskylään. Saas nähdä, kuullaanko nuoresta Kuhalasta lisää. Rääkkylässä ainakin oltiin tässä kirjassa. (3.6.) Tapahtumapaikkoina Rääkkylä ja Utajärvi. 🌟

Sariola Mauri Revontulet eivät kerro. Yllästunturilla  Muoniossa on nainen kuollut 200 metrin päästä hotellista. Alussa asia tuntuu luonnolliselta, mutta sitten Susikoski lähetetään tutkimaan asiaa. Tapaus on kinkkinen, ratkaisua tuo Mussetin runot, jotka itsekin luin. (11.6.) 🌟

Sariola Tuula, Hirtetty hiljaisuudessa. Miesporukka Mäntyharjulla, mutta missä on isäntä? Kirjassa liikutaan tutuissa maisemissa, Salmela, kirkko ja antiikkiliike mainittu. Viihdyin tälläkin lukemalla kirjan parissa.  (8.6.) 🌟

Seifert Jaroslav Ruttopylväs. Tsekkiläisen Nobel-runoilijan 'jäähyväisrunot', joiden jälkeenkin hän kyllä vielä runoili pitkään. (27.6.)🌟

Skyttä Jenni Martta Saxin murha. Kuka surmasikaan kempeleläisen osuuskaupanhoitajan ja miksi? Kempele lauantai 5.5.1934. TrueCrime. Yksi tuosta rikoksesta istuikin, mutta istuiko rahasta? Muistissa vielä loistava Murha sunnuntaitiellä, joten vain 1 tähti. (28.6.) 🌟

Sunzi Sodankäynnin taito. Ruhtinaan jälkeen luin loppuun myös tämän mestari Sun mietteisiin pohjautuvan kirjan. Ruhtinaan tavoin tämä kirja tulisi olla oppikirjana kaikissa ryhmänjohtajien koulutuksessa. Kiina.

"Se, joka saapuu taistelukentälle ensin, saa tehdä sen rauhassa."  (4.6.)🌟🌟

Szymborska Wislawa Täällä. Szymborska (1923-2012) on saanut runoistaan Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1996. Nämä runot ovat kuin ystävän puhetta minulle tai ylipäätään lukijalle. Helposti lähestyttäviä. Puola. (17.6.) 🌟🌟🌟

Ta-wei Chi Kalvot. Noin 100 vuoden päästä tulevaisuuteen Taiwanin aluevesillä meren alla elävistä ihmisistä kertova tarina. Tästä on vaikea kertoa mitään spoilaamatta, mutta kolme tähteä annoin. Suosittelen jos Rotukarjaa lohdullisempi tulevaisuuden näkymä kiinnostaa. Ei niitä verrata voi. Molemmat upeita kirjoja. Eikä kumpikaan nyt välttämättä ole sitä, mitä jälkipolvien kohtaloksi toivoisi, mutta Kalvot-tulevaisuuden taitaisin ottaa mieluummin. Kirja oli ehkä lempeäkin, jos ei ajattele, että ihmisten on pakko elää meren alla tulevaisuudessa. Ja jihaa! Tällä kuittasin Satakirjastojen haasteen itselleni haastavimman kohdan, eli kirja kirjailijalta, jonka maasta et ole lukenut.  (12.6.) 🌟🌟

Tóth Erzsébet  Aamut hiukset hajallaan: valikoima runoja. Unkarilaisia nykyrunoja kirjoittava, 1951 syntynyt taloustieteilijä. 

"Sillä kevät on juuri sellainen

et voi muuta muistaa, et sanoa

vaikka hyvä olisi valikoida 

niin kuin nainen kokeilee hattuja yhtä toisensa jälkeen." (18.6.)

Valkama Heikki Kätkö. Kirja eteni niin sujuvasti, että oli ihan liian pian lopussa. Kokki Riku Mäki - sarja Japanista. 

"Miksi syödä vain omenoita kun on kokonainen hedelmäkori tarjolla." (24.6.) 🌟🌟

Walker Martin Poliisimestari Bruno. Saint-Denisin pikkukaupungissa Ranskassa 2000-luvun alkuvuosina on poliisina Benoît "Bruno" Courrèges. Mies on orpo, entinen sotilas, sympaattinen melkeinpä omavaraistaloudessa asuva mies, joka on kaupungin tavoitelluin poikamies. Harrastuksia miehellä on niin paljon, että vaikea siihen olisi perhettä mahduttaa, tennistä, rugbya, ja tenniksen opettamista lapsille, metsästystä, gourmet kokkailua... Koira sentään löytyy ja liuta hyviä ystäviä. Niistä kaikkia tarvitaan, kun ratkotaan maahanmuuttajan kuolemaa. Maahanmuuttajan sukulainen on kaupungin matematiikan opettaja, jonka kaikki tuntevat. Yllättävän mielenkiintoinen kirja. Pakko lukea toinen heti perään. 

"Onnellisuuden huipentuma on elää kuin Jumala Ranskassa." Saksalainen turisti ranskalaisesta ruuasta. (17.6.) 🌟🌟

Walker Martin Poliisimestari Bruno ja viinitarha. Brunon tarina Ranskassa jatkuu. Tästä dekkarista opin paljon viininteosta. (24.6.) 🌟🌟🌟

Weis Margaret Hengen miekka. Dragonlance tarina. Luin 2000 tienoilla Weisin kirjat Kaksosten seikkailuista. Nyt löytyi kirja siitä, miten pojat kasvoivat aikuisiksi ja oppivat ammattinsa. Kokeilin alkua seuraavasta sarjasta Syyshämärän lohikäärmeet, mutta se ei nyt lähtenyt lentoon uudestaan. Eka kerralla aikanaan olin lähes hurmioitunut. (26.6.) 🌟🌟🌟 

Zi Hai Näkyä valtamerelle. Zi Hai (suomeksi "Meren Poika") eli 1964-1986. Hän ihannoin maaseutua ja vieroksui kaupunkeja, vaikka asuikin Pekingissä Kiinassa. Paikoitellen runot tuntuivat kuin suomalaiselle kirjoitetuilta: 

"Kun ihmiset kokoontuvat joen partaalle , ja ylistävät lauluillaan elämää, minä palaan varmuudella yksin autiolle, tyhjälle vuorelle". (19.6.)

Å Emma eli Laila Tuure on kirjoittanut dekkareita. Samuelin kirja alkaa 88-vuotisjuhlista. Tartuin kirjaan kun sen nimessä oli 'kirja'. Kirjailijan googletin, kun Satakunnan Kansa mainittiin heti alussa. Pori. (22.6.) 🌟

Å Emma Musta, mustempi, punainen. Samuelin kirja oli sen verran hyvä, että luin heti perään toisenkin Ån dekkarin. Tässä lääkäri havahtuu koomassa, mutta ei herää, ja miettii, mitä on sattunut. Yllättäen toinen muistinsamenettämiskirja tässä kuussa. Pori. (23.6.)

March in East Europa (in English)

War in Ukraine begun 24th of February. So it was very easy to read Ukrainan books in March... and in April too, although Krim is not an Island. Together I read about 30 books from Ukraine during those two month's.

Estonia I wish I have read this Aino Kallas's book when I was teenager. The Wolf's Bride has been publisher first time in 1928, but it is still fresh. 

Greece Maijaliisa Dieckmann has written historical books for children.

Greece Sigismund Virtanen Troijan sodassa is book where young boy, Sigismund Virtanen fly with his family to Greece and during nights he dream how he was in the war of Troya. I think this is not translated in English. 

Greece Stefanos Xenakis The Simplest Gift is book like your home: everyday stories about ordinary people. Fantastic. 

Hungary I have read Maija Asunta-Johansson's all books before this Punainen jääkaappi (Red fridge). Writer have been worked in the UN (IAEA) in Austria and she bought a cottage from the countryside of Hungary near Serbia where she grows berries and vegetables like radishes. Her books are her memoir and written like columns in women's Magazines. Ungortunately not translated in English. 

Russia  I read Kalle Kniivilä's book Alekseij Navalnyin Putinin pahin vihollinen (Alekseij Navalnyin The worst enemy of Putin). Not translated in English, but I think that Jan Matti Dollbaum, Morvan Lallbouet and Ben Noble has written similar kind of book Navalny, Putin' s Nemesis, Russian's Future? 

Ukraine

In March I read 9 books from Ukraina. 

Nikolai Gogol Taras Bulba, old story about horsemen in Ukreine.

Mihail Bulgakov  The White Guard. War in Ukraine about 1920, after Russian 1918 war. 

Oleksandr Dovzenko Desna River (maybe this is not translated in English, but you can see the movie. Book is about childhood of Dovzenko).

Irina Ratushinskaya In the beginning (I thin this is right book.) The book I read tells about Irina's childhood in Odessa. 

Andrei Kurkov Death and the Penguin, funny and sad in same time. I loved that book. 

Wendy Lower A Family, a Photograph, a Holocaust Massacre Revealed. I hope, that one day I could write this style! You have one picture... and then you have a marvelous story about very, very sad things. 

Vasyl Kozhelyanko Silver Spider is the only criminal novel, that I have found from native Ukrainian literature. 

Kati Saurula is Finnish author. She has written a story about Tsernobyl then and now. Novel is also a narrative family story. Name of book could be in English The city of Wormwood. Workers in Tsernobyl lived in the city of Prypjat. It is the same size of town that Joensuu, where Saurula lives and I have studied in the University. Saurula thought, that it was amazing, that it was possible to evacuate city of that size only in few days. So. She wrote a book.  

And last one, History, Fight in Kiova 1941 - Stalin's big loss. (Not translated in English, I think).

14 books

5 country (zero new country)

Book Voyage 2021 - 3 East Europe

Maaliskuussa matkailin Itä-Euroopassa. Kiirettä piti sen verran, että ehdin käydä vain seitsemässä maassa. Luettuja kirjoja oli sentään 13 Itä-Euroopan alueelta, muutakin tietty tuli luettua, mutta siitä ei kerrota tässä.

1, Tibor Noé Kiss Inkognito aloitti Itä-Euroopan matkani. Unkarilainen transsukupuolinen Tibor/Noèmi kertoo mitä on elää Unkarissa. 

Tibor Noé Kiss Inkognito is autobiograph-novel from Hungary. 

2, Antto Terras Viro (sensuroimaton) on sensuroimaton kertomus Terrasin ja kuvaajan mainoskuvausreissusta virolaisilla matkailukohteilla. Taattua Terrasta. 

Antto Terras Viro (=Estonia) is kind of travell-book with a lot of joy. Terras drove in Estonia with his photographer. Unfortunately not in English, I think. 

3. Laila Hirvisaari Minä, Katariina, kertoo Venäjän suurruhtinattaren tarinan.
Laila Hirvisaari, Minä, Katariina ( I, Catharine the Great). Novel about life of Catherine II, empress of Russia (reign 1762-1796). Unfortunately not in English, but I lliked this so much!

4. Boris Akunin Patasotilas Fandorinin tutkimukset 1. Odotin tältä venäläiseltä kirjalta enemmän, mutta pitänee lukea toinenkin. 
Boris Akunin Altyn Tolobas (Nicholas Fandorin series number 1). I waited more, but book was ok. Russia

5. Arkadij Avertsenko Humoreskeja, Venäläisiä hauskoja tarinoita. 

Arkady Averchenko, funny short stories from Russia, I don't know if those are translated in English. 

6. Chil Rajchman Treblinkan viimeinen juutalainen. Keskitysleirielämää Puolassa. 

Chil Rajchman The Last Jew of Treblinka : A Memoir Poland, I think, that everyone who reads a lot, have to read one book in every year about those horrible times. 

7. Pajtim Statovci Kissani Jugoslavia oli vähintäänkin yhtä hyvä kuin Tiranan sydän. Kosovo

Pajtim Statovci My Cat Yogoslavia is Statovci's deput novel. Kosovo

8. Pajtim Statovci Bolla tästä tykkäsin noista kolmesta vähiten. Liekö käärmeen vai kirjan vika. Kosovo

Pajtim Statovci Bolla not translated yet in English, but it is coming soon...

9. Nobel palkitun Olga Tokarczukin Aja aurasi vainajain luitten yli oli mainio dekkari Puolasta ja olikin tähän mennessä ensimmäinen Nobel-tason dekkari jonka olen lukenut.

Olga Tokarczuk has won Nobel prize and I loved Drive Your Plow Over the Bones of the Dead book. It is kind of detective story. 

10. Jyrki Erra Kaunasin sivut kirjan päätapahtumat olivat Liettuassa ja Roomassa/Vatikaanissa. Tämä oli sarjan ensimmäinen osa, hyvä, mutta Lyijyvalkoinen oli kyllä vielä parempi. 

Jyrki Erra's books has not been translated in English. Kaunasin sivut (Pages from Kaunas) was book about Lithuania and Vatican. 

11. Viktoria Hislopin Elämänlanka vei Kreikan Tessalonikiin ja tutustutti väestön pakko siirtoihin, joista aiemmat muistikuvat ovat todella hämärän peitossa. Kaikin puolin hyvä lukukokemus oli tämäkin Hislop. 

Victoria Hislop's The thread was marvelous historical book from Greece. 

12. Helena Lönnrothin kanssa käväisin uudelleen Puolassa leikkimässä hieman Puolalaista kuurupiiloa. Mukava piipahdus oli tämäkin reissu, joka päättikin itäeurooppalaisen maaliskuun. 

13. Kirsikka Myllyrinne on kirjoittanut elämästään Kyproksella kirjan Happamat sitruunat. 

Kirsikka Myllyrinne has written memoir from Cypros. Not translated in English. 

So, I visiter 7 land:
Estonia
Greece
Hungary
Kosovo
Lithuania
Poland
Russian

. 

Viikko Håkan Nesserin seurassa

"Kun minä olin lapsi, meillä oli jotain, jota kutsuttiin sunnuntaiaamuksi." Sitaatti jostain Van Veeteren dekkaristia. 

Kun minä olin lapsi, meilläkin oli jotain, mitä kutsuttiin sunnuntaiaamuiksi: aamukahvi, pyhäkoulu, perunamuusin ja riisipuuron tuoksu, kun palattiin sieltä kotiin. On lohdullista, kun kirjoissa törmää nostalgiaa tuottaviin lauseisiin. 

Aloitin sattumalta kirjavuoden 2021 Håkan Nesserin Van Veeteren putkella 2.1. Sattumalta siksi, että valitsin lukumaratonia varten kotityön ajan kuuntelemiseksi ekan kirjan kivan lukijaäänen vuoksi. Tarkoitus oli lukea 24 tunnin aikana muutama paperikirja, mutta niin vain Toden ja ilveen verkko tempaisi mukaansa, ja miksi pyristellä vastaan? Loppujen lopuksi lukumaratonin aikana selätin kolme ensimmäistä kirjaa, ne olivatkin sarjan ohuimmat. 

Sinänsä Nesser-putki tuli hyvään saumaan, sillä Perkeet-haasteeseen tarvitaan 10 kirjan lukuputki samalta kirjailijalta. Nesser tuntui hyvältä valinnalta siihen, sillä olen aiemmin lukenut Nesseriltä vain Pikku Burman teurastajan ja kirjailija on niitä harvoja skandinaavisia dekkaristeja, joihin en ole kyllästynyt. Kirjojakin on sen verran paljon, että valinnanvaraa olisi ollut, jos Van Veeteren olisi puuduttanut päätä liikaa, mutta vaihtelun sijaan luin koko sarjan putkeen, eli luettua tuli sitten yksi ylimääräinenkin kirja. 

Alunperin oli tarkoitus lukea alkuvuodesta Nesserin Taivas Lontoon yllä kirja (en enää tosin muista miksi), mutta eipä ollut eka kerta, kun eksyin sivupoluille, tuskin viimeinenkään kerta. Lontoon seikkailu on nyt aloitettuna, mutta se ei kuulu tähän sarjaan ja hyvä niin, sillä pakko myöntää, että kyllästyin hieman tähän sarjaan noiden 11 kirjan aikana. 

En sano, että koko sarja olisi ollut huono, päin vastoin, mutta epätasainen se mielestäni oli. Muutamalle kirjalle annoin täydet 5 tähteä ja kolmelle vain kolmosen. Tarinat niissäkin oli hyviä, mutta... näitä sanoja käytän kirjoista puhuessani harvoin: "mutta muutamat kirjoista olisivat voineet olla paljon lyhyempiä". 

Sitten oli vielä se determinantta. Ensimmäisessä kirjassa, missä törmäsin termiin, ohitin sen epämääräisenä sanana. Toisessa googlasin. Normaali googlailu ei antanut minkäänlaista vastausta siitä mistä puhuttiin. Kolmannella kertaa käytin sanakirjaa, mutta se ei tyydyttänyt. Neljännellä kertaa ärsyynnyin.... 

Parissa kirjassa termiä ei mainittu, mutta sitten viimeisssä kirjassa, missä punottiin muitakin asioita näkyvästi yhteen, termiä käytettiin useita kertoja ja vihdoin mainittiin lähdekin, puolalainen matemaatikko Leon Rappaport. 

Kyselin tässä vaiheessa myös Dekkariryhmältä apuja, mutta sana käännöstä ja Rappaport linkkiä kummempaa sieltäkään ei herunut. Luultavasti termiin liittyvät teoriakehitelmät eivöt ole ärsyttänyt muita. Ehkä täytyy lukea se Rappaportin kirja, ruotsiksi. 

Luulen, että jos kääntäjä olisi tyytynyt sanan käännökseen, hän olisi kääntänyt sanan 'määrääväksi tekijäksi' , eikä olisi ärsyttänyt asialla kaltaisijani lukijoita sen enempää. 

Kuuntelun yhteydessä epämääräiseksi jääneestä determinanttasta ja joidenkin kirjojen pitkäpiimäisyydestä huolimatta putki oli nautinnollinen.

Alkuun kirjaamani sitaatin kaltaisia helmiä oli monia ja Nesser vaikuttaakin mieheltä, joka käyttää kulttuuria yhtä monipuolisesti kuin Van Veeteren, jonka aiemmin omen mieltänyt jostain syystä Raidin tyyppiseksi oman tiensä kulkijaksi. 

Van Veeteren lukee paljon ja monipuolisesti, pelaa shakkia, käy vaimojensa kanssa elokuvissa, teatterissa sekä kaupunkilomilla, ja tietysti kuuntelee klassista musiikkia kuten Edward Elgardin sellokonserttoa ja Sibeliuksen levytyksiäkin useamman kerran. 

Viittauksia musiikkiin oli itse asiassa niin paljon, että jossain vaiheessa ajattelin, että olisi ollut kiva tehdä Van Veeterenin kuuntelemista levytyksistä soittolista. 

Myös rikolliset ovat kultturellejä ihmisiä. Esimerkiksi kirjassa Pääsky, kissa, ruusu, kuolema juoneen liittyi englantilaisia vanhoja rikoskirjoja ja maalaukset olivat esillä Tapaus G Murha menneisyydestä - kirjassa. 

Tykkäsin siitä, että tässä kirjasarjassa rikosten taso pysyi samana läpi koko sarjan. Vaikka kirjoissa esiintyi myös hyväksikäyttöä ja joitain ruumiita paloiteltiin hävittämisen helpotamiseksi, ei skandinavisille nykydekkareille yleistä tapaa pahentaa rikoksia kirja kirjalta ilmennyt. En osaa sanoa johtuuko se sarjan varhaisuudesta (sehän on aloitettu jo 1990-luvulla), vai siitä että kirjailija osaa rakentaa juonen uudestaan ja uudestaan jännittäväksi ilman, että rikokset rankentuisivat, mutta yhtä kaikki, pidin siitä, että tasaisuus säilyi. 

Vaikka vietin talvisen lomaviikon kaikki hereilläolotunnit Nesserin kanssa en kyllästynyt hänen tyyliinsä, vaan voin jatkaa hänen kirjojensa parissa edelleen. Samaa en ole voinut sanoa viime aikoina kaikesta lukemastani. 

Kirjoissa oli mielenkiintoista, että pääosan esittäjät vaihtuivat. Intendentti Munsterin (Munsterin juttu), rikospoliisi Morenon (Ewa Morenon juttu) ja komisario Reinhartin (Carambole) ohella pääosan saa Van Veeterenin puoliso ja toisen Nesserin kirjoittaman sarjan ruotsalainen rikospoliisi Barbarotti (Vasenkätisten seura). Van Veeteren häälyy näissäkin kirjoissa vähintäänkin takaa-alalla antikvariaatissaan. 

Maailma on täynnä ymmärtäväisiä poliisin vaimoja. 

Kirjan hahmot tuntuivat yllättävän 'normaaleilta' . Tosin viiniä kului omaa tuttavapiiriäni enemmän (lähipiiristäni ei ole ketään, kuka ostaisi laatikollisen samaa viiniä kerralla, tai aikakaan kukaan ei kerro ääneen niin tekevänsä). Rikoksiakin tietysti tehtiin, mutta osa niistä tapahtui sattumalta, eli kaikki rikolliset eivät ole psykopaatteja. Rikoksia ratkottiin ajan kanssa, joten poliiseilla oli myös normaalia arkea ja lomaakin sai kun tahtoi. Kotona oltiin usein jo silloin kun peiteltiin lapsia nukkumaan. Ainakin kahdessa kirjassa toistui itselleni ennestään outo hyvä yön toivotus, johon tämä kirjoitus onkin hyvä päättää:

Laulakoon enkelit sinut unen rauhaan.