Syyskuussakin tuli hidasteltua maltillisesti. Osa kirjoista oli paksuja, mutta juuri mikään ei kovin ohukainen. Luettua tuli viidestä maasta, Syyskuiset Afrikka-kirjat ovat edelleen kesken tätä lokakuun lopussa kirjoittaessani. Ja niin pyhästi päätin, että syyskuun lopussa palautan Afrikka-pinon kirjastoon. Se tarkoittaa sitä, että ei vieläkään tullut uusia maita. Lähellä se on, sillä kolmen maan kirjat on puolivälissä. Kaikki periaatteessa hyviä, mutta jotenkaan ei ole omakohtaisista työmatkoista kertovien kirjojen fiilistä juuri nyt. Ehkä marraskuussa sitten loppukiriä. Se on nyt jo varmaa, että kymmenkunta maata jää ensivuodelle, ja kenties ensi vuosikymmenellekin, ellen innostu lukemaan ranskaksi. Luettuja kirjoja 20.
Beaton M. C. Tappavan piirakan tapaus. Olen aina ihaillut englantilaisia käsityö-, puutarha- ja leivontakilpailuja. Tässä kirjassa kuolema sattuu kilpailujen jälkeen. Päähenkilö osti piirakan Lontoosta. Jos nyt oikein huomioin, piirakka oli leivottu viikonloppuna ja kilpailu oli perjantaina. Kuinka kauan englantilaiset piirakat oikein kestävät priimakunnossa? Mielenkiintoinen cozy crime dekkari yhtä kaikki. Englanti (16.9.) 🌟🌟🌟
Flach Jakob Kiitos pyystä, parsasta ja porsaasta. Olipas maukas matkakirja halki Euroopan. Flach (1894-1982) oli sveitsiläinen taidemaalari, joka kaverinsa kanssa käveli Euroopan halki ja kirjoitti ihanan kirjan ruuasta. Kirjassa tehdään minestronekeittoa, majoneesia, risottoa, fondueta ja muita kotoisia ruokia erimaista.
"Sielu on parannettava aistien avuin.""Me syömme myös siksi, että sielu ei kuihtuisi." (5.9.) 🌟
Grimes Martha Viisi kelloa ja lapaluu. Kirja on ensimmäisiä dekkareita, jota olen lukenut lukioaikana. Olen aina harmitellut, että näitä ei ole käännetty enempää kuin muutama. Ne kaikki olen aikanaan lukenut. Nyt tämä sattui jälleen käsiini, joten katsoin olevan soveliaan ajan lukea uusiksi. Rikostarkastaja Richard Jury Scotland Yardsista tutkii rikosta. Kirjasarjan nimet on poimittu pubien nimistä, kuten tämäkin. Nuorena näistä jäi tosi hyvä mielikuva, mutta nyt tämä tuntui vähän välipalalta.
"Lipastonhan minä ostin enkä ruumista." (26.9.) 🌟
Gustafsson Madeleine Murha linnassa Henny Hoff sarjan ensimmäinen osa (Storytel only) Ruotsista. Dekkarikirjailija Henny Hoffilla käy mäihä. Hän pääsee mukaan tosi-tv kuvauksiin. D niin kuin dekkari ohjelma kuulostaa sellaiselta, että voisin katsoa, vaikka viime vuosina telkkarin katselu on jäänyt lähinnä vanhempien luona katseluksi. No. Tapahtuu murha. Mikä on motiivi: seksi, valta, raha, kosto?... Eikä kartanokaan ole täydellinen. Talon rappaus:
"Se oli vain shabby ei shappy chic. Puutarha, joka oli joskus ollut rakastettu keidas, levittäytyi joka suuntaan kuin sokerihumalsiset lapset." (1.8.)🌟
Gustafson Madeleine Murha vuorilla. Henny Hoff sarjan 2 osa. Hiihtoloma Alpeilla ei suju niin kuin Henny toivoisi lukeminen takkatulen äärellä vaihtuu ampumahiihtäjäleiriläisten murhajutuksi. Storytel only. Tämän olisi voinut säästää talviolympialaisten aikaan.
(2.9.) 🌟
Katajamäki Unto Kosolan kujanjuoksu, Leo Virta - sarjan ensimmäinen osa. Toimittaja Leo Virta pestautuu Ilkka-lehteen vuonna 1929. Kirjassa toimittaja kirjoittaa juttuja Lapuan liikkeen vaiheista. Iso osa kirjasta sijoittuu Lapualle. (13.9.) 🌟
Katajamäki Unto Maanpetturi. Leo Virta -sarjan toinen osa sijoittuu pääosin Helsinkiin ja 1940-luvun lopulle, ja maanpetturuudestahan tässä on kyse. Vakoojajutut ei oikein sytytä, mutta kivasti kirjoitettu tarina. Totuutta tämänkin pohjalla. (14.9.) 🌟
Katajamäki Unto Veritorstai. Sarjan kolmas osa sijoittuu Kemiin ja vuoteen 1949. Kemin veritorstai oli 18.8.1949, jolloin heinäkuun ensimmäisenä päivänä alkaneesta palkkariidasta alkanut sahatyöläisten lakko kärjistyi kahakkaan poliisien kanssa. Palkkariidan osapuolena oli myös hallitus. Kirjassa kuvataan tätä tapahtumaa lehtimiehen silmin, mutta ratkotaan myös Suojelupoliisin agenttia, joka on kadonnut työmaaltaan Kemin poliisista. (15.9.) 🌟🌟
Kolmonen Anu Taapelitaivas. Kemin puunjalostusteollisuudesta kertoo tämäkin kirja. Nuori, parikymppinen leskiäiti pääsee sahalle tapuloimaan lautoja. Tarina oli hieno, mutta kerronta paikoin poljennoltaan outo. Silti hyvällä tapaa. Tarinan punaisena lankana on isän ostamat ruusukupit, jotka päätyvät sotalasten mukana Ruotsiin ja takaisi. Kemiin. Alkupuolella mieltä vaivaava seikka ratkesi hienosti lopussa. Katajamäen Veritorstain tapahtumat mainitaan lyhyesti tässäkin kirjassa.
"Taapeleista häätyy tehä niin lujia, että ne kantavat vaikka koko taivaan painon." (17.9) 🌟🌟🌟
Laukka Petri K. J. Ståhlbergin armoton matka. Suomen ensimmäinen presidentti kyyditettiin kesken aamukävelyn 1930, puoliso Ester Ståhlberg halusi mukaan. Ja pääsi, vaikka se tiesi sitä, että autossa oli täyttä ja uuden vihreän Chevroletin etupenkillä joutui istumaan kaksi miestä sylikkäin.
Kirja kertoo Ståhlbergin huonosti suunnitellusta kyydityksestä jonka aikana Ståhlberg muistelee elämäänsä ja Suomen kehittymistä. Reissu Helsingistä Joensuuhun autolla ja junalla takaisin tapahtui 14.-16.10.1930. Tykkäsin kirjan tyylistä. Kovin paljon uutta ei tullut opittua, sillä olen lukenut aiheesta sangen paljon. Jotain sentään, kuten sen, että martoistakin tuttu opettaja ja koulun omistaja Dagmar Neovius oli merkittävä alkuunpanija suuren adressin keräyksen alkuunpanossa.
"-Mitä tämä merkitsee? Mitä miehiä te olette? - Ester huutaa.
-On saatu käsky viedä professori Ståhlberg vähän keskustelemaan."
"On lokakuu. Meidät on siepattu."
Kirjailijan kynä on terävä ja kepeä:
"Innostuttaa niin että hihkasuttaa." (6.9.) 🌟🌟🌟
Pirtola Matti Tämä on viimeinen yösi.
Tämä dekkari tuli jostain syystä lainattua uudestaan. Ei ole pitkä aika kun tämän luin. Näköjään ei jäänyt mieleen edes kirjan kansi, vaikka yleensä ainakin se jää mieleen. Poliisi lomailee Salossa tuttavansa kirjavahtina ja selvittää samalla paikallisia tapahtumia. Kertaus oli hyvästä, sillä en ollut kirjannut tätä Saloon viime lukemalla.
"-Te yritätte olla kovanaama vai.
-Miten niin yritän?
-Tyhmään kysymykseen saa yleensä järjettömän vastauksen.
-Mikä olisi niin mielenkiintoista, että saisi sinut liikkeelle?
- Esimerkiksi Marlene Dietrich vuolemassa makkaratikkua osuuskaupan portailla. Tai vaikkapa Kalevi Sorsa lausumassa flaaminkielistä käännöstä Kotkan ruususta, tai Jukka Kajava naamioituneena Kyllikki Virolaiseksi ostamalla lihapiirakkaa kahdella nakilla grillikioskilla.
-Sinä olet hullu! " (21.9.)
Raevaara Tiina Hukkajoki. Suomussalmi on ollut otsikoissa metsähakkuiden ja raakkujen vuoksi Raevaaran Hukkajoen tuntumassa on toisenlaista elämää. Maaseutumaisemissa elää voimakkaasti ihmisten ohella mytologia. Pahimpana kaikista olennoista sfatoligra, kaikista hirviöistä ehkä hirmuisin vaanii hukkajokelaisia.
"Hukkajoelta on vaikea lähteä pois, joskus jopa mahdotonta." (14.9.)
Repo Nina ja Kouki Akseli Titanicin suomalaiset - Kuohuihin uponneet unelmat. Audiodraama Atlantin aalloilta. Höyrylaiva Titanicin neitsytmatka 1912 vei mukanaan 64 suomalaistakin. Hyvin toteutettu, mutta olisin kaivannut enemmän tietoa. (julkaisupäivänä 9.9.) 🌟🌟
Rintala Paavo Lakko. Loppukesästä 1949 Kemissä on sahatyöläisten lakko.
Lakon jatkuessa, suma kasvoi kilometrien mittaiseksi. Aikaa myöten se kasvoi myös korkeutta. Sanottiin, että se oli maailman isoin suma.
"Lakko jatkui, sumat seisoi, miehet mzkasivat, akat riitelivät, rahat loppuivat." (24.9.) 🌟🌟🌟
Rintala heittelee kirjoissaan välillä sekaan faktaa. Tässä puhuttiin mm. perheiden puun kulutuksesta.
Joulunalusviikolla hankitaan puita niin että riittää hyvin yli vuodenvaihteen, säästä riippuen syli tai puolitoista. Koivuhalkoja talveksi. Helmikuun lopulla tilataan toinen erä, jolla toivotaan päästävän kevääseen asti. Keväällä tilataan puoli syltä ja se riittää heinäkuulle. Seuraava erä riitti syyskuulle.
Skiftesvik Joni Isäni, sankari. Kirja kertoo Taavetti Vakkurin tarinan tyttärensä Elina Vakkurin muistiinpanojen mukaan. On vuosi 1915, tulevia jääkäreitä kuskataan Kemistä Ruotsiin. Taavetti ilmoittautuu vapaaehtoiseksi luotsiksi veneeseen. Kirjan edetessä paljastuu koko tarina. Kirja on vuodelta 1997, mutta edelleen tuore, kuten muutkin lukemani Skiftesvikit. (25.9.) 🌟🌟
Stewart Mary Lähdettekö ajelulle rouva? Serkku vinkkasi kirjaa, jossa on hauska nimi. Pakkohan se oli lukea. Luin samalla kaksi muutakin Stewaeria. Tässä kirjassa oltiin Etelä-Ranskassa. Nainen tapaa hotellissa fiksun pojan koirineen ja alkaa suojella poikaa. Kiperä seikkailuhan siitä syntyy. Hassua, mutta kuvittelin heti alusta lähtien Bentley-kuskin mielessäni Lovejoyn kilpailijaksi, näyttelijä Malcolm Tierneyksi. Jossain vaiheessa selviää, että Bentley-mies onkin kirjassa rikas antiikkikauppias aivan kuten Lovejoynkin kilpailija. (2.9.) 🌟🌟
Stewart Mary Tapaaminen Korfussa. Loma Kreikassa siskon luona kuulostaisi viehkeältä, ellei Kreikassa 8lisi nykyään niin tuskaisen kuuma. Toisaalta kuka käskee lähteä kesällä. Maan talvilämpötila on inhimillisempi. Tällä lomalla ratkotaan rikosta, joka selviääkin. (3.9.) 🌟
Stewart Mary Gabrielin koirat. Esipuheen mukaan Gabrielin koirat ulvovat talon kattojen yllä ja se merkitsee kuolemaa.
Tässä kirjassa ollaan Beirutissa Libanonissa.
"Tästä kaikesta voi tosiaan päätellä, että jotain on vinossa.""Meidän sukumme oli pankkiirisukua ja ollut haisevan rikas jo kolmen sukupolven ajan." (4.9.) 🌟
Thorogood Robert Thamesjoen murhat.Sarjan ensimmäisessä osassa 77-vuotias ristikoiden laatija kuulee kuinka hänen joenrantanaapurinsa joen toiselta puolen ammutaan. Alkaa tutkimus, johon ottaa osaa kirkkoherran rouva ja pitäjän koirahoitaja sekö naispoliisi, joka toimii rikoskonstaapelin viransijaisena. (11.9.) 🌟
Thorogood Robert Kuolema kylässä Thamesjoen murhat osa 2. Tässä toisessa osassa rouvat kutsutaan tarkkailijaksi juhliin. Juhlien tiimellyksessä rikas lordi kuole jäätyään kaatuneen kaapin alle.
"-Arvaatteko mitä? Tämä vaatii ehdottomasti pientä juhlistamista.-Pötyä nyt juhlitaan!" (12.9.) 🌟
Tuure Laila Tuulentuojat jatkaa porilaisen apteekkariperheen tarinaa. Ajallisesti edetään 1920-luvulta lähes toiseen masilmansotaan. Porilaisena sitä lukee mielellään omasta kotikaupungista erilaisia kirjoja. (24.9.) 🌟🌟
