Helmikuussa luetut kirjat

Helmikuussa ei tullut uusia maita. Ilmeisesti laiskotti, sillä yksi paperikirja olisi ollut jemmassa. Saintäytettyä dekkarimatka maailman ympäri -haastelapun. Aikaa oli tammi-helmikuu, joten ei rasittanut. Tosin vähän piti enemmän miettiä, sillä halusin, että kirjat ovat eri maista. Mieltä lämmitti erityisesti Sariolan dekkari, missä risteilyltä poikettiin myös Togossa, missä ajeltiin taksilla katselemassa nähtävyyksiä. Togo on yksi niistä maista, joista on likimain mahdoton löytää luettavaa. Aiemmin olen lukenut pari togolaisen taiteilijan tekemää lasten katselukirjaa. Nyt sain kerättyä mielilkuvia myös pääkaupungin katolisen kirkon mosaiikeista ja maan kapeudesta.  

Brown Fredric Syntipukin yö. Dekkari, missä siteerataan Liisan seikkailuja ihmemaassa. Yksi oudoimmista dekkareista, jota olen hetkeen lukenut. En ole lukenut Liisa Ihmemaassa -kirjaa, mitä kirjassa siteerataan monessa kohdin, joten olin vähän ulkona. USA  (8.2.)

Coles Richard Murha luostarissa Kirkkoherra Clementine tutkimuksia osa 3. Mukavan leppoisa sarja. Tässä osassa kirkkoherra on saanut vääriä signaaleita ja pakenee mietiskelemään luostariin. Aiemmista luostarikokemuksistavin apua murhan ratkaisussa. Englanti. 

"Liian kiire olla Martta, että en ehdi ollenkaan ryhtyä Mariaksi. Ja tätäkin pitää yrittää hoitaa." (27.2.) 🌟🌟

Cussler Clive Jäätikön uhka. Kun ei tammikuussa tullut käytyä palelemassa Etelämantereella, lähdin sinne viettämään hiihtolomaa. Oli taas vaihtoa ja vaarallisia tilanteita kuten Cusserin jännäreissä aina. Heti alkuunsa tehtiin toistakymmentä ruumista, oli lentokone, laiva, helikopteri ja sukellusvene... Tapausta tutkivat määrätään Helsinkiin tutkimaan Etelämantereen jääkairausnäytteitä, joten Suomen talvikin mainittu. Kirjan alussa mainittu saksalainen tutkimusretkikunta oli oikeastikin reissussa 1938. Kunnon konjakin pitää antaa hengittää minuutti/2 vuotta.

"Varpaitani olisi taatusti palellut." (19.2.) 🌟🌟

Dardenne Sabine 80 päivää Belgian hirviön vankina - tosi tarina. Oli tiistai 28.5.1996, kun hirviö tappoi Sabinen lapsuuden. Hän oli silloin 12-vuotias. Ihan hirveä kohtalo. Jos tarinassa on jotain hyvää, niin se että myös belgialaiset 12-vuotiaat tytöt pitivät 1990-luvulla kahvista. Kirja itse oli hyvin kirjoitettu. Belgia.

"Ei sitä joka aamu koulumatkalla kuvittele joutuvansa pakettiautossa piileskelevän pedon sieppaamaksi." (22.2.) 🌟🌟🌟

Dexter Colin Nicholas Quinnin hiljainen maailma. Quinn palkataan laitokseen, joka tarkastaa yliipiston ulkomailla sijaitsevien yhteistyökoulujen tutkintoja. Quinn on lähes kuuro, mutta erinomainen huuliltalukija. Sitä taitoa pitäisi itsekin alkaa opetella. Monimutkainen rikos vyyhti pistää Morsen ja Lewiksen koville. Englanti. (7.2.) 🌟

Dibdin Michael Salaseura. Vatikaanissa on tapahtunut itsemurha, ja päivystysvuorossa oleva Aurelio Zen ryhtyy sitä tutkimaan. Heti ensi alkuun selviää, että uhrilla on väärät kengät: 

"Zen ojensi hänelle toisen kengistä. 

-Ensinnäkin nämä kengät eivät koskaan ole olleet ruumiin jalassa. Sitä paitsi ne ovat massatuotantoa, mikä ei sovi alkuunkaan yhteen uhrin muiden vaatekappaleiden kanssa. Kaiken kukkuraksi ne ovat ruskeat. Tämän kaltainen mies, niin sanoakseni, ennemmin kuolee kuin näyttäytyisi ruskeissa kengissä sinisen puvun kanssa."

Onneksi en ole syntynyt mittatilauspukujen maailmaan. Jos ostaisin muita kuin mustia kenkiä, yhdistäisin siniseen ruskeat, sillä sininen ja ruskea ovat olleet aina yksi lempiyhdistelmistäni. Itselläni on aina ollut Dibdiniin kaksijakoinen mielipide. Toisaalta Zen-kirjat ovat hienoja kirjoja joista tykkään, toisaalta ne eivät ole kuin Donna Leoniin Guido Brunetti -kirjat. Jostain syystä veraan noita aina toisiinsa, vaikka Zeniä pitäisi verrata ennemminkin Montalblanoon. Uuttakin opin. Italiassa koskevaan metallia hyvän onnen saamiseksi. Vatikaani. (11.2.) 🌟🌟

Gayle Katie Puutarhamurha englantilaisittain. Avioero ja muutto maalle. Samassa kylässä asuu entinen koulukaveri. Hän päättää rakennuttaa kanakopin ja ottaa muutaman kanan. Kirjakerho, tai oikeastaan lukupiiri tulee ohjelmistoon. Kanoille maistuu kirjan mukaan ruusun lehdet ja luumut. Englanti.

"Luoja tiesi totisesti mitä teki, kun loi kanat." (4.2.) 🌟

Griffiths Kaarina Meren sylissä. Pappi puhuu paikallisesta merenneito-legendasta. Edellisvuonna on kadonnut nainen. Nyt löytyy luolasta tuore, merenneidon näköinen ruumis. Kirjassa esiintyy pari suomalaista. Cornwall, Englanti. Ruusut, runous ja rikokset yhdistää rikostutkija ja profiloijaa. (8.2.) 🌟🌟

Griffiths Kaarina Lintumies. Samalla kylällä herää eloon legenda lintumiehestä ja joku kuolee. Cornwall, Englanti.

"Vanhat sanovat että Lintumies ei tiedä ollenkaan hyvää." (9.2.) 🌟🌟

Griffits Kaarina Trennan sokkelo.. Kirja kertoo kuinka Antti Honkasesta tulee kartanon isäntä. Cornwall, Englanti (16.2.) 🌟

Juntti Pekka Villikoira. Ylitornio.

"Mitä saatoin unohtaa, ettei metsästä koskaan oteta. Se antaa jos haluaa." (26.2.) 🌟

Jæger Jørgen (1946-) Varjojahti. Ole Vik sarjan 1. osa. Skitsofreniaa sairastava, rikas romukauppias meinataan tappaa ja hänen pitkäaikainen taloudenhoitajana kuolee. Mielenkiintoinen alku sarjalle. Ole Vik ja kumppanit kuulostavat mielenkiintoisilta tyypeiltä. Poliisipäällikkö tuo ikävällä tavalla mieleen Tree pines -sarjan, mutta ei tässä mitassa vielä häiritse. Norja.(15.2.) 🌟🌟🌟

Jæger Jørgen Kameleontti. Ole Vik sarjan 2. osa. Pankkiryöstöjen sarja ravisuttaa Borgin kaupunkia. Äänikirjassa Borg kuulostaa kotoisasti Porilta, mutta meiltä ei noin montaa pankkia taida edes löytyä nykyään. Vik on lähdössä lomalle uuden naisystävänsä kanssa, mutta kuinkas siinä käykään... Poliisipäällikkö ei ainakaan parane, mutta muuten genressäänntäydet pisteet. Norja. (16.2.) 🌟🌟🌟

Jæger Jørgen Kuoleman sinfonia. Ole Vik sarjan 3. osa. Ihan pakko jatkaa sarjan kuuntelua. Mielenkiintoinen oli tämäkin tarina. Vähän häiritsee se, että itse poliisilaitoksella tapahtuu niin paljon kaikenlaista muutakin, mutta loppu oli tässäkin melkoinen yllätys. Murhien ohella tutkitaan myös raiskausta. Norja (17.2.) 🌟🌟-

Jæger Jørgen Verellä kirjoitettu. Ole Vik sarjan 4. osa. Kirja perustuu löyhästi aitoihin uhkauskirjeisiin. Niitä on saanut aikoinaan yksi jos toinenkin Fjellberghavnin asukas. Sitten yksi kirjeen saanut surmataan. Vikin omistama 4 kerroksinen kerrostalo palaa vieden mukanaan niin Vikin kodin kuin nimismiehen kanslian. Norja. (18.2.) 🌟🌟+

Kafka Franz Amerikka. Tunnetaan myös nimellä Mies joka katosi. Tämä ei oltu taas mun mukavuusalueella. Kivasti kirjoitettu tarina, mutta sääliksi kävi. Päähenkilö on kohta 16-vuotias Karl Rossman, jonka perhe passittaa Amerikkaan, koska tämä on kotipuolessa pakotettu seksiin ja siittänyt kotiapulaisen raskaaksi. Lueskelin 1001 kirjaa jotka pitäisilukea ennen kuolemaa -listaa ja tajusin, etten ole lukenut Kafkaa koskaan ennen, aloittanut olen jotain pari sivua teini-iässä, mutta siihen se jäi. Kirjassa päähenkilölle ei käy Amerikassakaan kovin hyvin.  Usa (14.2.) 🌟

Korhonen Tero ja Nousiainen Miika Paskapokkari. Lueskelin uusiksi geokätkötehtävää varten. Paskakirjan ensimmäisen painoksen olen lukenut aiemmin. Kirjassa arkipäiväinen asia esitetään sangen monelta kantilta. Edelleenkin mietin, miten joku onnistuu tekemään metrin mittaisen tortun. Ja kyllä. geomysteerikin ratkesi.  (7.2.) 🌟

Markkanen Reino Komisario parka. Eletään vuotta 1969, on tupakkaa, viiniä ja villejä naisia, rahanlainaajia ja uhkapeliä sekä ylempää keskiluokkaa mukaan rötöksiin haaliva salaseura. Poliisi on juuri muuttanut Pasilaan. Paikoitellen sanonnat nauratti, mutta vakavan asian äärellä oltiin. Helsinki, Pasila. (23.2.)

Patrakka Anu Arvoton. Kirja aloittaa uuden sarjan, jonka päähenkilö Nelson Monteiro on saanut viinitilalliseksi siirtyneen Rui Santosin paikan Porton poliisilaitoksella. Kirjan teemana on tapa, millä eri maista tulleita työntekijöitä kohdellaan. Portugali. (5.2.) 🌟🌟

Patrakka Anu Kiusaaja. Toinen osa Nelson Minteiro -sarjaa. Jotkut koulukiusaajat eivät osaa lopettaa. Taitavasti rakennettu Murha vyyhti. Portugali. (6.2.) 🌟🌟

Pirandello Luigi Mennyttä miestä. Pirandello (1867-1936) voitti Nobel-palkinnon 1934. Mennyttä miestä ilmestyi italiaksi 1904, suomeksi 1992. Mies joka kuoli kolmesti. Mielenkiintoinen alkuasetelma. Onnistunut tarina. Paikoin vetävää tekstiä, muutamassa kohtaa ehkä vähän liikaakin sanoilla leikkimistä. Mutta kelpo klassikko. Monia vähemmän tenhoaviakin olen lukenut. 

"Ei kai sitä voi syntyä pilvissä kuu kätilönä." Italia (10.2.) 🌟

Räihä Anna-Katri Menolippu kaikkialle : yksinmatkaajan käsikirja. Tykkäsin matkatarinoista, mutta niitä oli yllättävän niukasti. Kirja oli suunnattu selkeästi niille, jotka normaalisti jäävät kotiin jos eivät saa kaveria. Itse olisin jo kuollut tylsyyteen, jos en voisi mennä milloin haluan ja minne haluan yksin (tai ottaa mukaan kaverin, joka todella haluaa mukaan, jos joku ylipäätään haluaa). Muuten kirjan vinkit tuntui ihan hyviltä...ja luonnollisilta. Luultavasti olin kirjaa ajatellen 30 vuotta liian vanha lukija.  (12.2.) 

Sariola Mauri Susikoski päiväntasaajalla. Matkalukemiseksi Susikoski on varannut kolmen viikon risteilylle ainakin Douglas Reemanin meriromaanin. Se lienee ollut Hyökkäys mereltä, joka ilmestyi 1979. Reemania en ole lukenut vielä koskaan, luulen niin. Pitkästä aikaa Susikoski, jota en ollut lukenut aiemmin ja joka oli mielestäni tosi hyvä. Togo. (21.2.) 🌟🌟🌟

Theils Lone 87 sekuntia. Theilsin nuusi dekkarisarjat alkaa Wagnerin sävelin. Tykkään oopperasta, mutta Wagner ei niinkään sykähdytä. Nieberlungin sormus on ihan jees, mutta muuten preferoin enemmän eteläisempiä oopperoita. Vaikka Wagner ei kiehdo, niin tästä tykkäsin. Tanska. (15.2.) 🌟🌟🌟

Thorogood Robert Myrkkyjen kuningatar, Thamesjoenmurhat osa 3. Tuttu naisporukka pääsee heti alkuunsa poliisin avustajaksi. Enää tutkimuksia ei tarvitse salailla, vaan naiset saavat heti avustajakortit. Tutkimuksen kohteena on rakennuslautakunnan jäsenen murha. Ja voih. Lopussa tulipalo täälläkin. Englanti. (3.2.) 🌟

Satakirjastojen lukuhaaste 2024 osa 2

Tämän toisenkin lappusen täytin ajatuksella, että pistän ensimmäisen, jonka huomaan pistää, enkä vaihtele kirjoja, sillä kirjamakuja on niin monenlaisia ja olisi tosi tylsää julkaista lista, jossa kaikilla kirjoilla on kolme tähteä. Tai vielä pahempaa, vain yhdeltä puuttuu tähdet. Tässä lapussa viimeiseksi jäi kirja/kirjasto ja luonnollisesti kirja kirjailijalta, jonka maasta en ole lukenut. 

2 versio : Helmikuu-loppu vuosi

1. Bookstagram- tai Booktok-suosikki tai sellaisena markkinoitu 

Adam Silvera Lopussa molemmat kuolevat. Tämä kirja teki hyvää kyynelkanaville. Itketti enemmän kuin hyasintti tai keltaiset tulpaanit työpöydällä. Paikoitellen täti-ihmisen silmin epäuskottavan nopeita ihmisuhdekiemuroita, mutta toisaalta sitä varmasti pyrkisi itsekin tekemään viimeisestä päivästä täydellisen ja suhdekin etenisi kuin jokainen minuutti olisi viikko tai kuukausi. Kirjan tulevaisuuden utopia sen sijaan oli hyvä. Usa 🌟🌟🌟

 2. Yli viisi vuotta sitten julkaistu 

Jyrki Ukkonen Ahneuden kartta (2014). Piti oikein tarkistaa olenko lukenut tämän pari vuotta sitten, mutta ei, se oli eri kirja. Norja

 3. Sarjan ensimmäinen osa

A. J. Kazinski Viimeinen hyvä ihminen. Tanskalainen dekkari josaa tuntuu olevan mystiikkaa. Odotan kakkososaa. Tanska 🌟🌟 (4.2.)

 4. Kirjassa kuljetaan paljain jaloin

Enni Mustonen Tekijä Viena kävelee Marimekon lomapaikan uudella laiturilla ja saa ison tikun jalkansa uimarapuista, ihan kaikkialla ei kannata kävellä avojaloin. 

 5. Päähenkilöltä puuttuu jotakin James Hardey Chase Kuollut ajaa keveästi. Päähenkilöltä puuttuu elävä veli ja se on kirjan ongelmien ydin. Englanti

 6. Kertojan näkökulma ei ole ihmisen Cristal Snow Penni Pähkinäsydän tarinoita Tuulenpesän metsästä. 

 7. Kirja on ollut vuoden kaunein kirja -ehdokkaana Roine Magnusson sekä Mats ja Åsa Ottosson ovat tehneet Ruotsissa Vuoden kaunein kirja - palkitun lintukirjan Nära fåglar. Luin suomenkielisen version Linnut lähellä, mutta kaveri kertoi taiton olevan sama. Jösses mikä lintukirja. Olen lukenut lukuisia lintukirjoja, mutta tämä oli... jotain paljon enemmän. Täydet pisteet tälle. 🌟🌟🌟

 8. Kirjassa puhutaan suomen sukukieltä 

Kivikuu eesti luulet virolaisia runoutta kahdella kielellä. Kirjan runot ovat kirjoittaneet Hasso Krull, Kristiina Ehin ja Veikko Märka. Viro

 9. Kirjan nimessä mainitaan jokin kehon osa Bo Carpelan Rannekello [selkokirja]. Edellinen lukemani Carpelan oli oudohko dekkariksi. Annoin Bolle mahdollisuuden tehdä uusi ensivaikutus ja tällä kirjalla hän sen tekikin. (11.2.) 🌟🌟

10. Kirja sopii mielestäsi muulle kuin omanikäisellesi lukijalle. Kirjojen suhteen lähes kaikkiruokaisena on vaikea sanoa ettei kirja sovi jollekin ikäluokalle. Dietrich Herrndorfin Ladaromaani on kyllä varmasti tarkoitettu tämmöistä täti-ihmistä nuoremmille, mutta itsekin tykkäsin. Aika harvoin tulee luettua poikakirjoja, ja tämä oli kyllä parhaasta päästä. Rippikouluikäiset pojat on poikia. Eikä kirja ole turhaan Saksan bestsellereitä. Vähän ristiriitaiselta ehkä tuntuu antaa kolme tähteä kirjalle, joka ei sovi itseni ikäisille, mutta näillä mennään. Minkä kirjoitin, sen kirjoitin. 🌟🌟🌟

11. Kirjassa liikutaan metsässä Tommi Kinnunen Ei kertonut katuvansa -kirjassa joukko saksalaisten kanssa seurustelleita naisia kävelee pohjoisesta Norjan rajalta läpi poltetun Lapin Rovaniemelle ja Kemiin. Tietä ja metsää riittää. Toisenlaisen vaikutelman sain samasta asiasta kirjasta Annikin sota ja rauha. Lappi 🌟

12. Kirjassa pelataan jotakin joukkuelajia tenniksen nelinpeliä pelataan Francis Ilesin Vakain tuumin ja harkiten -kirjassa. Kirja oli sellainen, etten ihmettele yhtään, että Hitchcock oli siitä kiinnostunut. Englanti 🌟

13. Kirjan nimessä tai kannessa jokin liittyy Pariisiin Kathryn Littlewood Ripaus taikaa : Lumoleipomo 2. Vinksanvaaran Lumolat joutuvat uusiin seikkailuihin Pariisin leipomiskilpailuissa. Rosmariini yrittää saada keittokirjansa takaisin. Seikkailuhan siitä syntyy. Tykkäsin ehkä ekasta osasta enemmän, mutta ei tämäkään huono ollut.  🌟🌟

14. Kirjassa on loru tai lasten runo Ruohonen Laura Kummalla kammalla sisältää lyhyitä riimejä, mikä osoittaa, että sanoilla leikkiminen on kivaa. Vois näitä lukea tenaville, jos niitä olisi. 

15. Kirjassa mainitaan joku presidenteistämme Sauli on Kultarannassa, kun tornissa heiluu lippu, kertoi Jussi Vares Reijo Mäen Tolvanassa kun istui lounaalla Naantalissa. Turku

16. Kirjan nimessä on muutakin kuin kirjaimia Patrik Quentin S/S Murha, mysteeri valtamerialuksella. Naistoimittaja lähtee toipumaan leikkauksesta risteilyalukselle. Toipumisesta ei tulekaan mitään, kun heti ensimmäisenä iltana yksi matkustajista kuolee. 🌟

17. Kirjassa on neljä vuodenaikaa

Sally Salminen Aikani Tanskassa. Kirjassa kerrataan päiväkirjoja ja muistellaan elämää talvisodasta eteenpäin. Tältä kirjalta odotin liikaa, joten se oli pieni pettymys, mutta ihan hyvä silti. (1.2.)

18. Kirjailija on maasta, jonka kirjallisuutta et ole lukenut: Taiwanista on kotoisin Ta-wai Chi, jonka kirja Kalvot sijoittuu tulevaisuuteen Taiwanin tienoilla. Kirjassa ihmiset asuvat meren pohjassa. Taiwan on niitä harvoja maita, joista en ole aiemmin lukenut yhtään kirjaa. Sen sijaan taiwanilaisen kirjailijan Sao-Maon kirjan Länsi-Saharasta olen lukenut aiemmin, mutta onneksi sitä ei tässä nyt lasketa. Kirja on ensimmäinen taiwanilainen scifi-kirja suomeksi. 

19. Kirjassa liikutaan eri ulottuvuuksissa tai ajankohdissa Tanskan sisällissota 2018-24. Odotin kirjalta jotain ihan muuta, kuin satojen vuosien vanhaa koiraa. (2.2.)

20. Kirjan etukannessa ei ole henkilönimeä Talot ovat yksin kotona : Pohjoismaisia runoja lapsille. Runoja viidestä Pohjoismaasta. Useita kuvittajia. Kiva pikku kirja. Jälkeenpäin harmitti, etten poiminut muistiin parhaita kirjoittajia.  (27.3.)

21. Kirjassa pestään pyykkiä Cronin A. J. Tohtori Finlay etsii onnea. Vähän Kaikenkarvaiset ystäväni tyyppinen lääkärikirja, joka kertoo Skotlannista. Konkarilääkärin kodinhoitaja joutuu pesemään lääkärin vaatteita ja lääkäri ilmaantuu treffeille liian isoissa lainavaatteissa. 🌟

22. Kirjassa ostetaan ja/tai kuunnellaan levyä Richard Coles Murha seurakunnassa pastori osti Mark Almond ja Gene Pitney Something's Gotten Hold of My Heart. Kirjassa myös kuunneltiin klassista musiikkia sekä radiosta että levyltä. 🌟

23. Opit kirjasta jotakin uutta Patricia Moyers Setä kuolema Hollannissa. Opin kirjassa muutaman uuden jutun Hollannista. Vanhat tuulimyllyt on usein 3 myllyn ryppäissä silloin, kun on kyse tulvasuojelusta maaseudulla ja laitumet on enemmänkin soisia kuin viljavia. 🌟

24. Kirjassa kukaan ei kuole

Pasi Nokelainen Maailmanloppu peruttu 7 väitettä kiertotaloudesta. Mielenkiintoisia näkökulmia. Uutta tietoa oli kotimainen vaatteiden korjauspalvelu. 🌟🌟

25. Kirjan lukeminen saa sinut muistelemaan menneitä Stephen Booth Umpikuja. Kun näen lampaan, muistelen edesmennyttä ystävää, jolla myös oli aikanaa kesälampaita kuten itsellänikin, mutta hän myös keräsi kaikkia lammasjuttuja. Kannen lampaat oli kyllä vähän oudon näköisiä. Englanti.

26. Lainasit kirjan kirjastosta Stefan Zweig Amok. Ihastuin Zweigiin, tämä oli jo kolmas Zweig, jonka luin. (28.3.) 🌟🌟

27. Tunnistaisit kirjailijan, jos hän kävelisi vastaan kaupungilla. Kerran on kävellytkin... Pekka Haavisto Lipunnosto ja räätälin viisaus. Sopisi myös kohtasn 25. Monet liputuspäivät tuo mieleen muistoja. Kouluajoista on jäänyt mieleen erityisesti Snellmanin päivä ja äänestyspäivät, sillä silloin äänestettiin vielä myös maanantaina, jolloin välitunnilla nähtiin äänestäjiä. 🌟

28. Kirjassa asioidaan jossakin virastossa Lone Theilsin Näkymättömät kirjassa tutkitaan adoptio- ja lastenkotiarkistoja ja asioidaan poliisilaitoksella. Tanska

29. Kirjan nimessä on jokin mittayksikkö tai geometrinen kuvio Olli Jalonen 14 solmua Greenwichiin. Verifyn varjo meni niin epämukavuusalueelle, että otin välipalaksi Jalosta, jotta saisin unenpäästä kiinni. Viime vuonna kiersin lukemalla maapallon ympäri useamman kerran purjehtien. Vaikka ainoa purjehduskokemus on käynti Ihanalla Säpissä, eikä vatsa kestä merenkäyntiä, pidän purjehduskirjoista. Tästäkin. (Solmulla mitataan nopeutta. 14 solmua = 25,928 km/h). Tosin solmut on tässä eräänlaisia partiosolmuja eräänlaisessa huivissa, mutta sitähän en tiennyt aloittaessani. Ihana kirja. 🌟🌟🌟

30. Rauhan kirja Satu Saarinen Annikin sota ja rauha. Annikki ei kohdannut pilkkaa sodan jälkeen. Tykkäsin tästä enemmän kuin Kinnusesta kohdassa 11. Lappi, Saksa.🌟🌟

31. Kirjan nimessä on kirja tai kirjasto

Emma Å Samuelin kirja. On jääny vallan huomaamatta tämän niminen Porista kertova kirja. Nyt on sekin luettuna. Hyvin pysyin kartalla.  Pori.🌟🌟

Heinäkuussa luetut kirjat

Heinäkuu alkoi Runon ja suven päivään liittyvillä runoilla. Siirryin Iin ja Kempeleen tienoille. Onnistuin hävittämään puolen kuun tekstit, joten tässä kuussa on sitaatteja todella vähän verrattuna muihin kuukausiin. Muutaman sentään olin kirjoittanut paperillekin tai ottanut kuvan myöhempää kirjaamista varten. Hyvä niin, ei tarvinnut ihan nollasta aloittaa uusiksi. 

Al-Sabah Souad Alussa oli nainen. Kuwaitilaisia runoja, josta tykkäsin tosi paljon. Kirjottaja on elänyt elämää, jossa matkustellaan Euroopassa ja juodaan kahvia italialaisissa kahviloissa. Siitä tuli mieleen joku lukemani arabimaista kertova kirja, jossa naiset pukeutuivat lentokoneessa ennen laskeutumista kotimaansa vaatimiin vaatteisiin. Runot kertoivat pääasiassa rakkaudesta mutta tunnelmakuvat esimerkiksi kahvinjuonnista toivat lisäulottuvuutta romantiikkaan.

Älä lue minua

oikealta vasemmalle

arbialaisittain

äläkä vasemmalta oikealle 

latinalaisittain

älä ylhäätä alas 

kiinalaisittain

Lue minua yksinkertaisesti

niin kuin aurinko ruohon lehtiä

niin kuin pikkulintu ruusun kirjaa.  (1.7.) 🌟🌟🌟

Backman Elina Kuinka kuolema kohdataan. Kotkan Kaunissaareen sijoittuva murhatutkimus, jossa on tapahtunut pari murhaa viime vuosituhannella ja pari nyt.  (15.7.) 🌟🌟

Bei Dao Puhun peilille kiinaa : valitut runot. Kiinan suosituimman nykyrunoilijan kokoelmateos. (31.7.) 🌟

Blomster Tapani Rakkauden hinta. Kirja aloittaa Kemi-sarjan. Poliisit olivat Kemistä ja varsinainen murhakin sattui Kemin puolella, mutta osa henkilöistä oli Iistä ja Iin puolella käytiin ainakin haastattelemassa todistajaa ja kahvilla paikassa, jossa itse olen syönyt Poropizzaa. (7.7.) 🌟

Catullus Gaius Valerius Kaikki runous, suomentanut ja valinnut pois pari runoa Jukka Kemppinen. Kirjan lopussa oli hyvät selitykset. Tykkäsin. Italia. (3.7.) 🌟

Clarke Lucy Haaksirikkoutuneet. Mainoslauseiden mukaan tämä oli psykologinen jännityskirja, trilleri. Tuskin oli. En olisi psykologiseen jännitykseen tarttunut, ellei Fidzi olisi siihen houkuttanut. Olen kyllä lukenut jo yhden kirjan Fidzistä, mutta kuinka moneen Fidzi-kirjaan sitä törmäilee... joten pakkohan tämä oli lukea. Ei psykologista eikä juuri jännitystäkään! Kirjan takakansi puhuu tappajan vaanimisesta saarella, mutta ei se mitään vaaninut puskissa, kuten jotenkin mielsin Christien Eikä yksikään pelastunut -kirjan henkeä muistellen. Pah. Mutta mielestäni tämä oli kyllä tavallista parempi avioerosta selviytymistarina. (19.7.) 🌟

France Anatole (1844-1924) Aadamin ensimmäisen vaimon tytär. Kirjassa on viisi erillistä tarinaa. Lilith oli entuudestaan tuttu, mutta tyttärestään Leilasta en ollut kuullut. Lilithistä olen lukenut mm. vampyyrikirjoista, joissa Lilith esitellään ensimmäiseksi vampyyriksi. Leilan lisäksi tarinoissa esiintyy neljä muuta mystistä olentoa, mm. egyptiläinen kissa. Muutkin tarinat oli ok. 

"Leilan, Lilithin tyttären, rukous:

Jumalani, lupaa minulle kuolema jotta voisin nauttia elämästä. Jumalani, lahjoita minulle tunnontuskat, jotta voisin tuntea nautintoa. Jumalani, tee minut Eevan tytärten kaltaiseksi!" 🌟🌟 (22.7.)

Haanpää Pentti Isännät ja isäntien varjot. Kempeleeseen sijoittuva tarina, jonka virikkeenä on toiminut Martta Saxin murha, josta luin kesäkuussa. Ensimmäinen Haanpääni ja vaikutti ihan hyvältä.  (2.7.)

Haanpää Pentti Vääpeli Sadon tapaus. Hyvin rakennettu tarina, mutta… Oli se vaan kenkku vääpeli! (3.7.)

Hulkko Kaisa Kiitäjien kylä. Kuvittelin kirjan sijoittuvan Ulvilaan, niin kuin edellinenkin Hulkon kirja, mutta kirja alkoi Karviasta ja suurin osa kirjaa seikkailtiin jossain Etelä-Pohjanmaalla. Kirjassa tapahtuu paljon ja monessa paikassa. Lomamatkalla raskaana oleva Tiina ja Veini, lapsen isä, poliisi (eivät asuneet yhdessä tuolloin) sanailevat paljon. Veini on mieltynyt sitaatteihin. Kun hän kertoo Tiinalle jonkun videopelin ideaa, kuinka 10.000 pisteestä saa uudeen elämän, hän siteeraa Anatole Francea: 

"Useimmat jotka eivät tiedä, mitä tekisivät tässä elämässä, toivovat toista, joka ei pääty koskaan." 

Googlaillessa törmäsin Nobel-voittajaan vuodelta 1921 Anatole Franceen. Varasin oitis muutaman hänen kirjoistaan. Tätä kohtaa kirjoittaessani aloittamani Francen kirja Aatamin ensimmäisen vaimon tyttärestä on kesken, mutta olen vampyyrikirjoja lukeneena vahvasti epäilen, että sitaatti löytyy tästä kirjasta.  (15.7.)

Hyry Antti Uuni. Kirjassa vanheneva mies muuraa uunin. Antti Hyry muurasi itsekin ison uunin Iissä sijaitsevaan taloonsa. (11.7.) 🌟🌟

Jutila Niko Kytäjän kartanon kolmoissurma. TrueCrime. Toukokuu 1972, kolme nuorta (14-18 -vuotiaat) oli telttailemassa Kytäjän kartanon mailla hieman väärässä paikassa. Kirjassa esitellään nuoret ja heidän koulumenestyksensä, ystävänsä ja harrastuksensa kuten kalastus ja viinaa halvemmat päihteet sekä murhan tekijä sekä hänen lähipiirinsä. Surmaaja oli aikanaan Suomen rikkain kuritushuonevanki. Itse en tätä tapausta muista, vaikka tuolloin jo sanomalehtiä selailinkin. Hyvinkää (20.7.) 🌟

Kevätsateiden aikaan. Arto Lapin kokoama runokirja japanilaisia tankarunoja. Runot oli sellaisia, joita Tuomas Anhava ei aiemmin ole kääntänyt. (30.7.) 🌟🌟

Lehtonen Joel Kuolleet omenapuut. Putkimotkotrilogian toinen osa, missä esitellään Putkinotkon henkilöt. Sääminki/Savonlinna. (28.7.)

Lehtonen Joel Putkinotko. Verrattoman loistava klassikko  Sääminki/Savonlinna. (30.7.) 🌟🌟🌟

Levola Kari Rouslainin ilmapuntari. Nappasin kirjastokäynnillä mukaan Levolan ala-asteikäisille suunnatun Rouslain kirjan. Kirja on kuulemma jo kahdeksas osa Rouslainista kettovaa sarjaa, mutta hyvin pysyin kärryillä vilkkaan Rouslainin kanssa näinkin. Muille toki suosittelen aloittamista ensimmäisestä osasta. Tässä kirjassa Rouslainin perhe muuttaa toiseen koulupiiriin, mutta kuitenkin lapsille sopivan pyöräilymatkan päähän luokkatovereista. Tykkäsin, kuten muistakin Levolan kirjoista. 🌟🌟 (21.7.)

Lipasti Roope Ruotsinlaiva. Ensin tuntui, että miten Helsinki-Tallinna tunnelityömaasta saa Ruotsinlaivaa, mutta kyllä se onnistui. (10.7.)

Mendelin Irene Koivikossa II. Runoja vuodelta 1899. Kirjan parasta antia oli Suomea koskevat runot. Yhtään näistä en tuntenut entuudestaan. Vähiten innosti runot Topeliuksesta ym. suurmiehistä. Vaikka en tykännyt kaikista runoista, on pakko todeta, että riimittelyt rimmasi, mikä osoittaa, että ainakin tällä nuorella naisella suomenkielen sanavarasto oli hallussa. Tuuliseen lukuhetkeen ennen sadetta sopii runo Ulkona tuulee:

Ulkona tuulee, tuulee
Luonto ei rauhaa saa; 
Syömmeni värjyin kuulee, 
Koivut kun valittaa. 

Kaihoten koivut sorjat
Kevättä ikävoi, 
Vinkuen oksat norjat

Kattoa äsken löi. (18.7.)

Mårtenson Jan Noitavasara. Olen lukenut muutamia Mårtensoneja ja pääsääntöisesti tykännyt kuten tästäkin. On sillä antiikkimiehellä vaan aikamoinen kissa! Tässä kirjassa puhutaan noituuteen liittyvistä esineistä.Ruotsi. (8.7.) 🌟

Murhat Itämeren rannikolla. Odotin jotenkin enemmän Itämerta. Sarjassa oli 6 osaa. Niiden murhat oli lähes yöunet vieviä ja tapahtuivat Viro, Latvia, Puola -akselilla.  (12.7.)

Omenakasvoinen morsian mordvalaista kansanrunoutta valikoinut ja suomentanut Raija Bartens. Luin runoja reilun kuukauden, mutta olisi pitänyt ehkä lukea vielä hitaammin. Runot oli kivoja, mutta ihan liian samankuuloisia. Parhaimmillaan nämä olisi luettuna pari silloin toinen tällöin. Mordva, Venäjä (1.1.)

Outsider Lasilinnan salaisuus Arkkitehti Karma avustaa tällä kertaa Lasilinnassa, helsinkiläisessä huvilassa, josta on tehty kylpylä. Talolla on historia, jonka tuntija kolkataan. (10.7.)

Pakkanen Outi Naistenkutsut. Mediasta tutulla narsistimiehellä on monta naista - entisiä, nykyisiä, tulevia. Sitten mies kuolee. Mutta kuka olikaan murhaaja? Helsinki. (5.7.) 🌟

Pasanen Eero Kononen ja keltainen ruusu. Kononen on mielenkiintoinen tyyppi ja tuttu entuudestaan. Piipunpoltto ajoi poliisin yksityisklubin jäseneksi tupakkalain tultua voimaan. Tämä Ahtisaaren näköinen mies ajattaa hiukset kaljuksi, ettei ihan samalta näyttäisi. Parturien smalltalk on kuitenkin kärsimys :

"Väkinäinen päivittäisten sääilmiöiden ja tyhjänpäiväisten asioiden jauhaminen ei ollut Konosen ominta osaamisaluetta."

Martat mainittu, tällä kertaa Elimäen Martat. Tässä Kononen tutkii satunnaisen tuttavan kuolemaa, mutta ylhäältä tulee tutkimuskielto. Se antaa vapaata matkustaa junalla melkein Thaimaalle. Helsinki/Kruunuhaka.(31.7.)

Paulow Ari Surmankarin vangit. Nuorten kirja. Neljä nuorta ( noin 11-15 v) haaveilevat seuraavasta kesälomasta Glasgowssa, mutta toteavat, että jo pelkkä matka Kempeleestä Vantaalle maksaa maltaita. Helpotusta rahoitukseen tarjotaan kuitenkin heti, kun yhden pojan äiti tarjoaa maalaushommia huvilalla. Kivan jännä kesäkirja, joka alkaa vähän vaarallisellakin veneretkellä ja jatkuu Viisikkoa jännemmällä seikkailulla Iissä. (4.7.) 🌟🌟

Pitkäranta Ari Vatajan kylän miehiä ja ruokia. Honkajoen markkinoiden innostamana luin ensimmäisen Honkajokea käsittelevän kirjan jonka sain käsiini. (26.7.)

Puiden lohtu saksankielistä runoutta 1946-2000. Kirjassa likimain puolet ja puolet runoilijoita Saksasta ja Itävallasta, Sveitsistä kirjassa oli yksi runoilija, jos oikein laskin. Kultakin runoilijalta oli keskimäärin 6 runoa. Osaan ihastuin, yhteenkään en vihastunut. (3.7.) 🌟

Pulla Armas J. Epäylevien ajatusten sanakirja. Kirjassa on erilaisten kuuluisuuksien ajatuksia eri asioista. Osa niistä oli tuttuja, osasta kuuluisuuksista en ollut edes kuullut. Kiitos Pulla!  

"Meistä on tullut keski-ikäisiä silloin, kun joutuessamme valitsemaan kahdesta kiusauksesta valitsemme sen, josta pääsemme aikaisin kotiin." Fermand. (17.6.) 

Pääskysaari Jenni Martta – Nainen joka kuoli eläessään. Storytel Original kirja. Paikoitellen olisin kaivannut kustannustoimittajaa. Vuonna 1923 syntynyt Martta jäi jumiin Sinebrykoffin hissiin Bulevardin tienoilla (juomatehdas, ei se nykyinen museo) 1971 joulukuussa. Hississä paloi valot ja hissin hälytys raikui hissin sisällä, mutta ei sen ulkopuolella. Kukaan ei huomannut asiaa ennen kuin oli kulunut kaksi viikkoa. Martan tarina oli tietysti lyhyt, kirjaa venytti Pääskysaaren omat ongelmat tai niiden puute. Itse Martan tarina oli surullinen. Onneksi sellaista ei voine enää tapahtua. Itsellekin tuli silti mieleen eräs perjantai-ilta, jolloin marttojen arkistoasioissa juutuimme Matin ja Tepon studion hissiin. Kaverin kännykkä oli mukana, omani latautui toimistolla, ja saatiin soitettua hissimies päästämään meidät pihalle, mutta muistot jäi. Hissistä löytyi jopa penkki, mitä nykyään näkee hississä harvoin. Martan tarinan ohella kirjan parasta antia oli kulttuuhihistorialliset muistelot, kuten se, että Sylvi Kekkonen sai Urkin kutsumaan linnan juhliin 1971 enemmän taiteilijoita. Mukana juhlissa oli mm. Veijo Meri, Veikko Huovinen ja Kalle Päätalo sekä muistelot influenssoista kuten honkongilainen 1969.  Helsinki, Bulevardi. (9.7.) 🌟

Selznick Brian Hugo Cabret - kuvaromaani. Tästä ei voi antaa kuin täydet pisteet! Yksi vuoden parhaista kirjoista. Istuin ulkona ja luin koko 550 sivua yhteen menoon. Kirjassa on tarinaa eteenpäin vieviä kuvia (ei siis kuvituskuvia, vaan kuin mykkäelokuvaa kirjassa) noin 2/3 kirjasta, joten se selittää sen, että lukuaikaa kului vain pari tuntia. (17.7.) 🌟🌟🌟

Sinkkonen Lassi, Sumuruisku. 1968. Kirja työttömästä, perheellisestä miehestä, joka saa töitä maalarina Helsingissä. Kirjassa mainittiin hauska termi syrjähypystä: vällykäärmeen purema.  Olen kuvitellut V-sanan tuoreemmaksi, mutta näköjään jo 1968 se on ollut käytössä.

”Viimeistään tässä vaiheessa totaalinen vitutus iskee miehen kuin miehen. Alemmuudentunteet ja kiukku repivät jo ennestään huonoja hermoja. Ja jos talossa oli liuta sikiöitä, ovat ainekset valmiina suomalaiseen murhenäytelmään. Tapetaan kaikki ja mennään itse mukana. Helvetissä tavataan.”  (16.7.) 🌟🌟🌟

Tuure Leila Apteekki. Poriin sijoittuvan apteekki-sarjan aloitus. Apteekkarin tytär on kiinnostunut apteekkityöstä, mutta sata vuotta sitten naisen ura ei ollut itsestään selvyys. Sisällissota vei neidon Merikarvialle turvaan ja joukkosidontahommiin. Sen jälkeen oli hyvä ottaa opiskelu puheeksi. (6.7.) 🌟

Vainio Virpi Petsamon enkeli. Petsamo ennen talvisotaa. Kirja alkaa vuodesta 1937. Rakastunut Valeria ottaa kalatehtaalta loparit ja aikoo lähteä miehen perään etelään, vaikka ei puhukaan kunnon suomea. Taiteilija, valokuvaaja Maija ottaa hänet avukseen valokuvaamoon töihin. 

"Varjele Herra Petsamoa, joka ottaa siipiensä suojaan niin meistä vähäisimmän kuin kaikki maailmalla virkansa menettäneetkin."  (9.7.)

Kesäkuussa luetut kirjat

Kesäkuu hurahti nopeasti ohi. Lukurintamalla sitä piristi dekkariviikko ja valmistautuminen Eino Leinon päivään. Uusia maita ei tullut, mutta Satakirjastojen haasteeseen tuli sentään uusi kirjailija maasta, josta en ole lukenut ennen. Kirjankin voisi hyväksyä, mutta merenalainen utopia on liian utopistinen omiin kriteereihini luetuksi maaksi. 

Arhippa Pirkko Jo katkee maalinauha. Ennen olympialaisia kannattaa virittäytyä teemaan lukemalla urheiluaiheisia dekkareitakin. Tämä ei ollut mielestäni parasta Arhippaa, mutta kelpo kirja. Tapahtumapaikkana Turku ja Suomi-Ruotsi maaottelu. (14.6.)

Autere Terttu Kaatuvat kulissit. Sortavalaan sijoitin tämänkin kirjan, vaikka paikkaa ei mainittu. Onervan raskaus etenee, on kesä ja Kuikat viettävät lomaa Kuikan äidin luona. Kesä kuluu vauvan vaatteita tehden ja lastenhoitoa opiskellen, kunnes herra Kuikka saa ratkottavakseen teatterinjohtajan murhan. (29.6.) 🌟🌟🌟

Costello Matthew, Ritchards Neil Vanhan linnan arvoitus, Cherringhamin mysteerit 14. Kiva tarina. Ei yhtään kuollutta. Englanti (2.6.)

Giménez Bartlett Alicia Petra Delicado ja vaaran viestit. Dekkariviikon lauantaina käväisin Espanjan Barcelonassa. Tämä oli neljäs Delicado-dekkari, jonka luin. (15.6.)🌟

Goethe Johann Wolfgan Jälkisointuja, Goethen kirkkaimmat runot. Goethe (1749-1832) on saksalaisen runouden klassikkokirjailija. (19.6.)

Guillevic Riittejä. Ranskalaisia runoja. (20.6.)

Heine Heinrich Firenzen öitä sisältää myös kertomuksen Becherachin rabbi. Firenzen parissa yössä kerrotaan tarinoita sairasvuoteella makaavaa viihdyttäen vähän kuin 1001 yön tarinoissa. Saksa (20.6.)

Hyttinen Veli-Matti Vanhan kaivoksen salaisuus : salapoliisiromaani. Yksityisetsivä Varjonen Enon uraanivaltausalueella ja Keretin kaivoksella etsimässä kadonnutta kaivosinsinööriä. Eno on muuten joen keskellä oleva nopean virtauksen alue. Sijoitin Kaaville, missä Varjosen businekset on. (28.6.)

Jószef Attila Läpinäkyvä leijona : runoutta ja elämäkerrallisia kirjoituksia. Jälleen kerran runoilija, jota tituleerataan maansa merkittävämpänä. Tällä kertaa se taitaa pitää paikkaansa. Unkarissa on vietetty 60 vuotta Jószefin syntymäpäivää vietetään Runouden päivänä. (5.6.)

Kányádi Sándor On seutuja : runoja ja runoelmia. Kányádi (1929-2018) on ensimmäinen romanialainen runoilija, jota olen lukenut. En ole mikään hevostyttö, joten minulle olisi riittänyt vähempikin hevosia. Poljento oli paikoin kivaisa. Nämä runoelmat edustavat Romanian unkarilaisvähemmistöä. 

 (2.6.)

Korkman Julia Muistin varassa : Oikeusprosessi ja totuus. Todistajien muistista kertova tietokirja, joka jäi itselleni vähän pintapuoliseksi. (27.6.)🌟

Kourallinen valoa - Nykykreikkalaisen runouden antologia. Kirjassa on mukana parikymmentä runoilijaa 1930-luvulta lähtien mukaan lukien kaksi Nobel-runoilijaa. Kirja on vuodelta 1997, joten ihan "nyky" se ei ole. Viime vuosisadalla toisto näkyi olleen yksi kreikkalaisen runouden tehokeino. 

Otetaan esimerkiksi Nikos Engonopolosin (1910-1985) Edessä:

"Hänen hiuksensa ovat kuin pahvi, kuin kala. 

Hänen silmänsä ovat kuin kyyhkyset. 

Hänen suunsa kuin sisällissota espanjassa... " (26.6.)

Lang Maria Kielojen kuningas. Tuli kuunneltua vahingossa jo aiemmin luettu kirja, mutta ei haitannut. Wiik aikoo osallistua häihin, joiden morsiamella on kielokimppu. Ruotsi. (2.6.) 🌟

Lehtinen Olli Sokea etsivä. Kostean illan jälkeen melkein näkökyvytön, sokea mies huomaa tyttöystävän ja äidin kadonneen ja asunnosta löytyvästä paidastakin löytyy verta. Mies aloittaa etsinnät Helsingissä. Kirja on mielenkiintoinen, sillä kirjailija tietää, miten vastaavalla tavalla sokea toimii. Vielä kuun lopussakin, kun viimeistelen päivitystä huvittaa:

"Tapu tapu." (6.6.)🌟

Leroux Gaston Keltaisen huoneen salaisuus : Reportteri Josef Rouletabillen ihmeelliset seikkailut.  Vuosina 1868-1927 elänyt Leroux kuulosti tutulta, mutta vasta kun olin lukenut kirjan googletin ja huomasin, että tottahan tyyppi tuttu on, ei ole hirveän montaa kuukautta, kun luin Oopperan kummituksen. Jos nyt oikein käsitin, häneltä on suomennettu vain nämä kaksi kirjaa sekä novelleja. Keltaisen huoneen salaisuus on suljetun huoneen mysteeri. Rouletabille sarjassa ilmestyi seitsemän kirjaa, joista tämä oli ensimmäinen vuodelta 1908. Olisi kyllä kiva lukea ne kaikki. Muita kirjoja Leroux kirjoitti kolmisen kymmentä ja lisäksi lukuisia novelleja. Ranska. (17.6)

Littlewood Kathlyn Ripaus taikaa, Lumoleipomo 2. Jotta perhe saisi takaisin keittokirjansa, pitää hakea apuun isoisä Meksikosta ja lentää Pariisiin kokkikilpailuun. Ranska (2.6.) 🌟

Macciavelli Ruhtinas. Olen aloittanut tämän joskus viime vuonna, tai ehkä edellisenä. Kirja on hyvä, ja soisin sen kuuluvan kaikkiin ammatillisiin koulutuksiin, joissa koulutetaan ryhmän vetäjiä. Italia, Firenze (4.6.) 🌟🌟

Manner Max Idyllin hinta. Ensimmäinen Storytel Only kirjani. Tapahtumapaikkana Vaxholmin kunta lähellä Tukholmaa. (13.6.) 🌟🌟

Messi Mikael X. Mynämäen motellin munamällit kirjalla kuittasin Mynämäen luetuksi, ilman haastetta en olisi lukenut loppuun. Kirja on rikosromaani ja samalla tarina kirjan kirjoittamisesta. Olen ennenkin ollut sitä mieltä, että dekkareissa on liikaa seksiä, mutta tässä muuta on enää siteeksi. En suosittele kainoille. Itse kestin. (28.6.)

Michaux Henri (1898-1984) Harhailla, laiskotella : runoja. Michaux on Belgiassa syntynyt runoilija. Kirjaan on valikoitunut paljon lyhyitä runoja, kun mietteitä, joista tuli mieleen joku Nerudan kirja. 

"Sarvirouskut eivät putoa puista

eivätkä liioin kiipeä niihin. 

Joissain suhteissa luonto on terve." 

"Kahdeksan vuotiaana vielä haaveilin, että minut hyväksyttäisiin kasviksi."  (26.6.) 🌟🌟

Musset Alfred de Yöt ja muita runoja. Ranskalaisen runoilijan ihania runoja rakkaudesta ja vähän muustakin. Kirja oli jo lainattunakin, mutta Mauri Sariolan Revontulet eivät kerro -kirjan innoittamana luin tämän oitis.  (11.6.) 🌟🌟🌟

Mustonen Enni Unikkoja Ikkunassa, Koskivuori-sarjan 5.osa. Jo edellisessä kirjassa häiritsi naisten himokkuuus petipuuhiin. Kuvittelin tämän historiallisesti yhtä kiinnostavaksi kuin Syrjästäkatsojan tarina tai Lappiin liittyvä sarja, mutta jäi jotain puuttumaan. Kirjassa palaillaan porukalla Oittiin (1.6.)

Mäki Reijo  Köyhä ritari. Luin kaksi Mäkeä peräkkäin ja Köyhä ritari oli enemmän minun mieleeni. Turku. 

"Se hoitaa homman hemmaan." (10.6.)

Mäki Reijo Maitolasimies.  Köyhä ritari oli kiva kesäkirja Turusta, joten otin sitten toisenkin kirjan perään. Mäen kirjoissa kiehtoo tarinan ohella nimet. Kirjoissa esiintyvät kitjojen nimetkin kiehtovat. Hyvinkin voisin ostaa tässä kirjassa mainittua Kinkkukiusaukset kautta aikojen -kirjaa jota Luusalmi suunnitteli. 

Kirjassa esiintyi melkein kaikki harrastukseni, kirjonta, geokätköily, marttakerho, kahvikupin äärellä istuminen.... 

"Älä martta muuta virkkaa!"     "Ainahan mulla kiire on jonnekin. Hoppu on mun tyttönimi." (kiireinen miesyrittäjä) (10.6.) 

Nuotio Eppu  Pitkäsoitto Puuseppä Raakel ratkoo jo kolmatta tapausta. CozyCrimeä, jossa murha on tosi taka-alalla, mutta tykkään. Helsinki. (16.6.) 🌟

Outsider Keskiyön murha. Ensimmäinen Karma-sarjan dekkari vuodelta 1941. Karma sattuu lehden toimitukseen Helsingissä keskiyöllä juuri, kun on tapahtunut murha. (30.6.) 🌟

Pakkanen Outi Rakkaudesta kuolemaan : jännitysromaani. Kirjan tapahtumapaikka on Olostunturi Muoniossa, minne Anna Laine lähtee maalaamaan näyttelyä varten, kun Helsingissä ei ole lama-aikaan freelle tarpeeksi töitä. Murhan ratkaisuksi menee sekin reissu. (12.6.)

Passoa Fernando Hetkien vaellus. Portugalilaista Passoaa olen lukenut aiemminkin, mutta en runojaan. Tykkäsin. 

"Syö suklaata tyttö pieni

Syö suklaata.

Muista että maailmassa ei ole muuta metafysiikkaa kuin suklaa

Muista ettei mikään uskonto opeta enempää kuin suklaa kauppa." (17.6.) 🌟

Patrick Quentin Rakas vaimoni Maureen. Mies löytää Maureeninsa kuolleena kotoa. Oliko Maureen rakastettava vaimo vai oliko mennyt naimisiin muista syistä? Ja kuka oikein tappoi Maureenin. Sitä selvitellään kirjassa poliisin ja veljesten voimin. Usa. (8.6.) 🌟🌟

Patrick Quentin Takaa-ajaja. Usa. Toinen kirja tyyliin mies tulee kotiin ja löytää kotoa murhatun ihmisen ei uponnut ihan yhtä kepeästi kuin ensimmäinen. Veikkaan, että syynä oli se, että en nykyään fanita kirjoja, joissa lennähdellään paikkakunnalta toiselle. Myöskään huumeet ei kiinnosta. Ei tullut fiilistä, että tälle tipahtelisi tähtiä, mutta hyvä lukea välillä tasapaksujakin kirjoja, ei pelkkä hypetys hyvää tee. (9.6.)

Quentin Patrick Mies menettää muistinsa. Mies palaa laivastokomennukselta ja hyvästelee samalla näyttelijävaimonsa, joka lentää Japaniin. Kotimatkalla mies menettää muistinsa. Herätessään hän on isossa talossa ja totuttelee elämään, joka ei tunnu omalta. Muistin palaamista odotellessa hän ratkaisee rikoksen. Usa (7.6.) 🌟🌟🌟

Pistän tämän tietoisesti vääriin aakkosiin, sillä Patrick Quentin on likimain sama nimimerkkiporukka kuin Quentin Patrick. Kirjasammossa nämä ovat eri kirjailijoina. 

Perrin Valérie Vettä kukille. Joku ihme Ranska kausiko taas menossa... Useampikin tätä suositteli. Tykkäsin tarinasta, mutta ei ihan minun mukavuusalueellani. Plussaa siitä, että päähenkilö meni eteenpäin, vaikka elämä oli rankkaa. Kirja kuunneltiin juhannuksena palapeliä tehden. (22.6.) 🌟

Plutharkos. Kolmas pitkään keskeneräisenä ollut kirja tuli lopetettua putkeen. Suoratoistopalvelu menee vaihtoon ja puran lukupinoa. Hyviä ajatuksia sisälsi tämäkin kirja, jonka on koonnut Juhana Torkki. Kreikka. (4.6.) 🌟

Remarque Erich Maria Yö Lissabonissa : romaani. Portugalista tulee luettua ihan liian vähän. Tästä tuli jotenkin mieleen kirja Lissabonissa muistin sinut. 

Kirjassa eletään toista maailmansotaa ja ollaan paettu saksalaisia Portugaliin. Kirja oli taas näitä 'hyvä kirja, kun ensin vaan viitsisi aukaista' - kirjoja. Luin tätä helmikuulta lähtien. Kirjailija on saksalainen ja tunnetaan kirjasta Länsirintamalta ei mitään uutta. Kirja alkaa takakannessa olevasta tilanteesta:

"Lissabonissa, vapauden kynnyksellä vaimo kuitenkin kuolee."  (27.6.) 🌟

Ropponen Markku Kuhala ja vaiennut viulu. Kirjassa Kuhala seikkailee nuorena poliisina vankien kanssa. Kirja ei ole dekkari vaan taustoittaa totutulla Ropposen kepeällä otteella Kuhalan nuoruutta ja sitä, miten hän päätyi Jyväskylään. Saas nähdä, kuullaanko nuoresta Kuhalasta lisää. Rääkkylässä ainakin oltiin tässä kirjassa. (3.6.) Tapahtumapaikkoina Rääkkylä ja Utajärvi. 🌟

Sariola Mauri Revontulet eivät kerro. Yllästunturilla  Muoniossa on nainen kuollut 200 metrin päästä hotellista. Alussa asia tuntuu luonnolliselta, mutta sitten Susikoski lähetetään tutkimaan asiaa. Tapaus on kinkkinen, ratkaisua tuo Mussetin runot, jotka itsekin luin. (11.6.) 🌟

Sariola Tuula, Hirtetty hiljaisuudessa. Miesporukka Mäntyharjulla, mutta missä on isäntä? Kirjassa liikutaan tutuissa maisemissa, Salmela, kirkko ja antiikkiliike mainittu. Viihdyin tälläkin lukemalla kirjan parissa.  (8.6.) 🌟

Seifert Jaroslav Ruttopylväs. Tsekkiläisen Nobel-runoilijan 'jäähyväisrunot', joiden jälkeenkin hän kyllä vielä runoili pitkään. (27.6.)🌟

Skyttä Jenni Martta Saxin murha. Kuka surmasikaan kempeleläisen osuuskaupanhoitajan ja miksi? Kempele lauantai 5.5.1934. TrueCrime. Yksi tuosta rikoksesta istuikin, mutta istuiko rahasta? Muistissa vielä loistava Murha sunnuntaitiellä, joten vain 1 tähti. (28.6.) 🌟

Sunzi Sodankäynnin taito. Ruhtinaan jälkeen luin loppuun myös tämän mestari Sun mietteisiin pohjautuvan kirjan. Ruhtinaan tavoin tämä kirja tulisi olla oppikirjana kaikissa ryhmänjohtajien koulutuksessa. Kiina.

"Se, joka saapuu taistelukentälle ensin, saa tehdä sen rauhassa."  (4.6.)🌟🌟

Szymborska Wislawa Täällä. Szymborska (1923-2012) on saanut runoistaan Nobelin kirjallisuuspalkinnon 1996. Nämä runot ovat kuin ystävän puhetta minulle tai ylipäätään lukijalle. Helposti lähestyttäviä. Puola. (17.6.) 🌟🌟🌟

Ta-wei Chi Kalvot. Noin 100 vuoden päästä tulevaisuuteen Taiwanin aluevesillä meren alla elävistä ihmisistä kertova tarina. Tästä on vaikea kertoa mitään spoilaamatta, mutta kolme tähteä annoin. Suosittelen jos Rotukarjaa lohdullisempi tulevaisuuden näkymä kiinnostaa. Ei niitä verrata voi. Molemmat upeita kirjoja. Eikä kumpikaan nyt välttämättä ole sitä, mitä jälkipolvien kohtaloksi toivoisi, mutta Kalvot-tulevaisuuden taitaisin ottaa mieluummin. Kirja oli ehkä lempeäkin, jos ei ajattele, että ihmisten on pakko elää meren alla tulevaisuudessa. Ja jihaa! Tällä kuittasin Satakirjastojen haasteen itselleni haastavimman kohdan, eli kirja kirjailijalta, jonka maasta et ole lukenut.  (12.6.) 🌟🌟

Tóth Erzsébet  Aamut hiukset hajallaan: valikoima runoja. Unkarilaisia nykyrunoja kirjoittava, 1951 syntynyt taloustieteilijä. 

"Sillä kevät on juuri sellainen

et voi muuta muistaa, et sanoa

vaikka hyvä olisi valikoida 

niin kuin nainen kokeilee hattuja yhtä toisensa jälkeen." (18.6.)

Valkama Heikki Kätkö. Kirja eteni niin sujuvasti, että oli ihan liian pian lopussa. Kokki Riku Mäki - sarja Japanista. 

"Miksi syödä vain omenoita kun on kokonainen hedelmäkori tarjolla." (24.6.) 🌟🌟

Walker Martin Poliisimestari Bruno. Saint-Denisin pikkukaupungissa Ranskassa 2000-luvun alkuvuosina on poliisina Benoît "Bruno" Courrèges. Mies on orpo, entinen sotilas, sympaattinen melkeinpä omavaraistaloudessa asuva mies, joka on kaupungin tavoitelluin poikamies. Harrastuksia miehellä on niin paljon, että vaikea siihen olisi perhettä mahduttaa, tennistä, rugbya, ja tenniksen opettamista lapsille, metsästystä, gourmet kokkailua... Koira sentään löytyy ja liuta hyviä ystäviä. Niistä kaikkia tarvitaan, kun ratkotaan maahanmuuttajan kuolemaa. Maahanmuuttajan sukulainen on kaupungin matematiikan opettaja, jonka kaikki tuntevat. Yllättävän mielenkiintoinen kirja. Pakko lukea toinen heti perään. 

"Onnellisuuden huipentuma on elää kuin Jumala Ranskassa." Saksalainen turisti ranskalaisesta ruuasta. (17.6.) 🌟🌟

Walker Martin Poliisimestari Bruno ja viinitarha. Brunon tarina Ranskassa jatkuu. Tästä dekkarista opin paljon viininteosta. (24.6.) 🌟🌟🌟

Weis Margaret Hengen miekka. Dragonlance tarina. Luin 2000 tienoilla Weisin kirjat Kaksosten seikkailuista. Nyt löytyi kirja siitä, miten pojat kasvoivat aikuisiksi ja oppivat ammattinsa. Kokeilin alkua seuraavasta sarjasta Syyshämärän lohikäärmeet, mutta se ei nyt lähtenyt lentoon uudestaan. Eka kerralla aikanaan olin lähes hurmioitunut. (26.6.) 🌟🌟🌟 

Zi Hai Näkyä valtamerelle. Zi Hai (suomeksi "Meren Poika") eli 1964-1986. Hän ihannoin maaseutua ja vieroksui kaupunkeja, vaikka asuikin Pekingissä Kiinassa. Paikoitellen runot tuntuivat kuin suomalaiselle kirjoitetuilta: 

"Kun ihmiset kokoontuvat joen partaalle , ja ylistävät lauluillaan elämää, minä palaan varmuudella yksin autiolle, tyhjälle vuorelle". (19.6.)

Å Emma eli Laila Tuure on kirjoittanut dekkareita. Samuelin kirja alkaa 88-vuotisjuhlista. Tartuin kirjaan kun sen nimessä oli 'kirja'. Kirjailijan googletin, kun Satakunnan Kansa mainittiin heti alussa. Pori. (22.6.) 🌟

Å Emma Musta, mustempi, punainen. Samuelin kirja oli sen verran hyvä, että luin heti perään toisenkin Ån dekkarin. Tässä lääkäri havahtuu koomassa, mutta ei herää, ja miettii, mitä on sattunut. Yllättäen toinen muistinsamenettämiskirja tässä kuussa. Pori. (23.6.)

Helmikuussa luetut kirjat

Helmikuussa keskityin Länsi-Eurooppaan. Jämähdin ensin Tanskaan ja sitten Englantiin ja Alankomaihin. Yhtään uutta valtiota en lukenut, mutta löysin sentään toukokuulle yhden uuden maan, josta en ollut lukenut. Kohtahan tuo jo onkin - toukokuu. Luettuja kirjoja 42.  

Atkinson Kate Liian kirkas taivas oli eka Atkinson, jonka olen lukenut. 

"Elämä on liian lyhyt ja Netflix liian hyvä." 

Kertoo päähenkilö siitä, miksi ei lue edes hauskoja dekkareita saati sitten pohjoismaisia synkkiä. Englanti (11.2.) 🌟

Berkeley Anthony Myrkytetyn suklaarasian arvoitus. Mies saa englantilaiselle klubille postitse suklaarasian, antaa tämän miehelle, joka on hävinnyt vaimolleen vedon, vaimo kuolee myrkytykseen syötyään 7 liköörikonvehtia. Sitä seuraa monia käänteitä ennen kuin totuus selviää, sillä rikosta selvittelee dekkariharrastajien ryhmä, jolle uhri on tuttu. (9.2.)

Berkeley Anthony Silkkisukkamurhat. Tämänkin kirjan lukeminen vaatii lukijalta tarkkuutta, mutta kun etsiviä on ryhmän sijaan vain kaksi, poliisi ja toimittaja, on seuraaminen helpompaa. Englanti. (9.2.)

Booth Stephen Umpikuja. Rehurekka ajaa jumiin Englannin maaseudulla sillan alle, kuski katoaa, mutta hytissä on verta. Tutkija saa uuden parin ja sekin tuottaa haasteita. Uskon palaavani Boothiin jatkossakin, eikä vähiten kahvin vuoksi:

"Hän oli havainnut, ettei pärjännyt ilman joitain asioita. Kunnon yöunet eivät olleet aina välttämättömiä, mutta kahvi oli."(10.2.)

Böll Heinrich Mitähän siitä pojasta tulee? eli jotain kirjallista. Kirjassa Nobelin palkinnon vuonna 1972 saanut, vuonna 1917 syntynyt saksalainen kirjailija kuvailee elämistä 1930-luvun koulumaailmassa ja mm. välttelyään joutumista mukaan Hitler-Jugend - yhteisöön. Kirja on julkaistu saksaksi 1981 ja suomeksi Böllin kuolinvuonna 1985.

" Hylättyäni kirjastonhoitajan ammatin, joku perheenjäsen, kuka sitä en tiedä, toi julki ajatuksen, että minun tulisi valita alakseni jotakin kirjallista. 

- Harmi, ettei poikaa saatu vallitsevissa oloissa innostumaan teologiasta." 🌟

Coles Richard Murha seurakunnassa, kirkkoherra Clementin tutkimuksia osa 2. Pastori viettää iltapäivisin omaa aikaa opiskelemalla mm. perinnöksi saamansa haitarin soittoa, jonka hänen äitinsä kuvailee kuulostavan:

"Verilöylyltä baltialaisissa häissä." 

Uuttakin opin. Anglikaanisen papin kaftaanissa on  Englannissa aina 39 nappia. Mukavan leppoisa dekkari meille CozyCrime ystäville. (16.2.)

Carpelan Bo, Rannekello [selkokirja]. Olipa hyvä, että annoin Carpelanille uuden mahdollisuuden. Tämä oli tosi hyvä tarina, vaikka olikin valitettavan lyhyt. (11.2.) 🌟🌟

Chase James Hadley Kuollut kulkee keveästi. Mies palkkaa Englannissa voodoo-noidan tuomaan veljensä takaisin manan mailta. Kaikki ei mene ihan putkeen. Ihme sekoilua. Koska opin olemaan edes aloittamatta näitä... Myönnän, että minulle todella väärät kirjat lopetan nykyään alkuunsa, joten jotain tässä oli. Parani loppua kohden, kuin sika juoksuaan tai sitten vaan totuin kirjailijan rytmiin... Mutta hei, kahvi mainittu. 

"Hänen pohkeitaan jomotti ja hänen ruumiinsa tuntui liukenevan uupumuksen lätäkköön. 

- Oh, minä luulin – minä halusin vain kupillisen kahvia."  (10.2.)

Colling Nielsen Karpar Tanskan sisällissota 2018-24. Meinasin lukea tämän jo viime vuonna, mutta jätin sitten kuvitellun sodan päättymisvuoteen. Päähenkilö, (475 v.), muistelee sotaa 350-vuotiaalle koiralleen. Asetelma on mitä herkullisin, joku joka on elänyt 475 vuotta....  Mutta omaa lukuintoani pilasi sinänsä hyvässä kirjassa pahasti elämä koirana, tomaattipurkin tomaatin elämä ja sangen värikkäät sänkykohtaukset. (3.2.)

Haavisto Pekka Lipunnosto ja räätälin viisaus. Olipas mielenkiintoisesti lipunnostoteeman ympärille koottu rakenne. Tykkäsin. Opin joitain uusiakin asioita, mutta paljon oli vanhan kertausta. Paljon kirjaviisautta/havaintoja, vähän politiikkaakin. (6.2.) 🌟🌟

Hermans Daniëlle Tulppaanimurhat. Kirja on dekkari, minkä tapahtumat ovat seurausta 1600-luvun hollantilaista tulppaanikatastrofista. Joko en keskittynyt riittävästi tai tämä oli aikatasoineen vähän sekava. Saattoi olla edellistä enemmän kuin jälkimmäistä. (23.2.)

Herrndorf Wolfgang Ladaromaani. 'Myyty Saksassa yli 100.000 kpl, joten ei se vissiin huono voi olla', ajattelin, kun aloitin lukemisen. Kirjan pääosissa on kiltti berliiniläinen teinipoika, jonka äiti lähtee pojan kesäloman alkaessa erikoiskylpylään (=katkaisuhoitoon) ja yrittäjä-isä siitä innostuneena sihteerinsä kanssa lomalle. Poika jää yksin ja jo samana iltana hän ystävystyy uuden venäläisen luokkatoverinsa kanssa, jota koulu ei kiinnosta. Seuraavana aamuna uusi kaveri ajaa pihaan romulla Ladalla ja alkaa The kesäloma. 

"Mika Häkkinen on surkimus muhun verrattuna. " 🌟🌟🌟 (18.2.)

Iles Francis Vakain tuumin ja harkiten. Alfred Hitchcock oli kiinnostunut tästä kirjasta, ja se kyllä näkyi - kirja meni liikaa mukavuusalueeni ohi, mutta sitkeästi luin loppuun. Kirja ei ollut missään nimessä huono, se ei vaan sopinut minulle. Englanti (8.2.)

Irvine Alex Tintin seikkailut - romaani elokuvasta. Kuvittelin lukevani Ranskasta, mutta enämpi tässä oltiin Saharan liepeillä. Tykkään kyllä Tintistä enemmän sarjakuvakirjoina, mutta tämäkin oli kelpo kirja. (23.2.)

Jacobsen Roy Rajat kirjassa ollaan Saksan, Luxemburgin ja Belgian rajaseuduilla Ardenniassa. Eletään sodan jälkeistä aikaa. Päähenkilöinä on sodassa sokeutunut Markus, joka muistelee mm. Stalingradin piiritystä ja amerikkalaisen sotilaan poika, jonka opettaja-äiti joutui kasvattamaan aviottomana lapsena. 

Sota ei ole helppo asia. Mieleeni jäi erityisesti kohta, missä sodan kauhut nähnyt kertoi kysyttäessä sotineensa kuudennessa jalkaväkikomppaniassa ikään kuin se selittäisi kaiken. Kuulijalle se ei kuitenkaan merkinnyt yhtään mitään. Luin kirjaa heti Böllin kirjan jälkeen ja hauska sattuma oli, että tässäkin kirjassa jätettiin haaveet teologian opiskelusta. Niin paljon asioita sodat muuttaa nuorten elämässä. 

"Tämä oli oikeastaan Markuksen erikoisalaa: kärsivällisyys ja ojennettu käsi, sävyisyys. Nuoruudessaan hän oli suunnitellut, että olisi mennyt opiskelemaan teologiaa ja asettunut Herran palvelukseen, jos se vain olisi sopinut yhteen hänen Nellaa kohtaan tuntemansa lihallisen kiinnostuksen kanssa. " (29.2.)

Jalonen Olli 14 solmua Greenwichiin kirja imaisi mukaansa heti. Viime kesänä purjehdin maapallon lännestä itään ja idästä länteen. Tammikuussa seilasin koillisväylän ja luoteisväylän, nekin ees taas. Mutta että joku on keksinyt kulkea maapallon ympäri lähtien Lontoosta etelään ja saapuen vuoden kuluttua pohjoismantereen yli takaisin 1700-luvun kulkuvälinein ja 0-mediaania pitkin. Wau. Itse tarinakin oli kiinnostava. Amazing raceen tätä on verrattu, mutta katsoisin kyllä tätä mieluummin jos tulisi telkkarista. Kuvittelin solmut nopeudeksi, mutta haittasiko se? Ehei. 🌟🌟🌟 (24.2.)

Kazinski A. J. Viimeinen hyvä ihminen sarjan osa 1. Erään juutalaisen perinteen mukaan maailmassa on kerrallaan 36 hyvää ihmistä. Mitä jos niistä 34 on kuollut viimeaikoina? Selviää, että seuraava kuolema on Venetsiassa tai Kööpenhaminassaa. Mielenkiintoista. Jään odottamaan jatkoa ja tarinan seuraavaa tasoa. Tanska 🌟🌟 (4.2.)

Kinnunen Tommi Ei kertonut katuvansa kirjan kuuntelin heti Satu Saarisen kirjan jälkeen. Kinnunen luo täysin erilaisen kuvan saksalaisten kanssa oleilleista naisista. 

Norjassa suomalaisiltakin naisilta leikattiin hiukset. Sitten joku ajoi naiset valtakunnan rajalle Pohjois-Suomessa, siitä piti kävellä matkalaukun kanssa maantietä. Lappi oli poltettu. Sillat oli tuhottu ja myöhemmin kävi selväksi, että miinojakin saattoi olla. Kävelymatkaa oli satoja kilometrejä Rovaniemelle ja Kemiin. Osa naisista, etenkin ne, joilla oli lapsia, jäivät löytämäänsä joukkuetelttaan heti alkumatkasta. Heidän tarinaansa ei kerrottu. Viisi naista jatkoi kävellen kohti etelää. (20.2.)

MacLean  Alistair Kahlenukke. Pitääkö olla huolissaan vai tyytyväinen: jo toinen perättäinen kuukausi, kun luin vuosien jälkeen MacLeania. Tämäkin kirja oli hengästyttävää toimintaa Alankomaissa ihan ensi sivuilta lähtien ja sitä jatkui koko kirjan verran. 

Interpol-huumetutkija Paul Sherman-parka asui kyllä tosi hienossa hotellissa Amsterdamissa, mutta ei ehtinyt nukkumaan juuri lainkaan. Saatan lukea ensi kuussakin MacLeania. Vanhuus ei tule yksin vaan nuoruuden suosikkidekkaristin kanssa 🙃. Tämä ja viimekuun kirja olivat itselleni ihan uusia. Luin nuorempana vain suosituimmat kirjat kuten Navaronen tykit. 🌟 (27.2.)

Malvaldi Marco Viiden korttipeli on ensimmäinen kirja, joka kertoo älykkään Massimon pitämästä Bar Lume-kahvilasta Italian Toscanassa ja sen asiakkaista. Massimo on itsetapaamianikin italialaisia baristoja tiukempi siitä, milloin mitäkin juomaa on hyvä juoda. Viiden korttipeli alkoi kiinnostaa niin, että sitä olisi kiva kokeilla. Kepeän nokkela dekkari. Kunpa muutkin kirjat käännettäisiin. 

" Sisällä baarissa seudun alkuperäisasukkaat syventyivät iloisina siihen ruuansulatukseen liittyvään riittiin, jonka perusteella italialaiset erottaa muista kansallisuuksista ja jonka voi suorittaa mihin vuorokauden aikaan tahansa ilman, että tulee saapasmaan kirjoittamattomien baarisääntöjen  mukaan automaattisesti luokitelluksi sakemanniksi. Toisin sanoen: joivat espressoa. Siihen aikaan, josta tässä kerrotaan, Bar Lumessa oli tarjolla kymmentä eri kahvilaatua, joiden lähes pakkomielteinen harrastaja Massimo italialaisena ja matemaatikkona oli. Alkaen käsityönä paahdetusta arabicasta, jota hän tilasi eräästä Stravesan paahtimosta, ja jota tarjoiltiin niille, jotka tilasivat yksinkertaisesti vain kahvin ja päättyen caracolitoon, jonka pavut olivat pikkuisia ja huumaavan tuoksuisia ja jota ei valitettavasti aina ollut saatavilla, mutta josta Massimo oli salaa lähes yhtä ylpeä kuin olisi paahtanut sen itse." 🌟 Jösses. Minäkin tahdon caracolitoa. (26.2.)

Malvaldi Marco Kolmen kortin temppu. Italian Toscanassa pidetään kansainvälinen konferenssi. Bar Lumen pitäjä Massimo ratkoo japanilaisen konferenssiluennoitsijan kuolemaa. 

"Päivät jolloin tapahtuu onnettomuus alkavat aivan samoin kuin kaikki muutkin päivät. Niin kauan kuin mitään ei ole tapahtunut, ne ovat aivan tavallisia päiviä. Myöskään World international workshop jne. ensimmäinen päivä ei tee tästä poikkeusta. Kuten mikä hyvänsä konferenssi, missä ketään ei tapeta alkaa erityisen arvostetun puhujan luennolla, johon hän tiivistää elämäntyönsä tulokset. Sen jälkeen alkavat ensimmäiset sessiot, jotka kestävät yhteentoista saakka, jolloin ohjelman mukaan pidetään kahvitauko." 🌟 (26.2.)

Manner Max et. al. Brysselin Esso, novellikokoelma, missä kaikki novellit liittyy Brysselin tiettyyn Esso huoltoasemaan, paitsi yksi, jossa seikkailee Bryssel ja Esso. Yksi novelleista tapahtuu pääosin Luxemburgissa. (14.2.)

Moyes Patricia Setä kuolema Hollannissa. Tämä oli toinen lukemani Henry Tibbet kirja, ensimmäisessä aiheena oli niin ikään huumekauppa mutta kuvitteellisella saarella Karibialla. Kirja oli Musta tyttö, valkoinen tyttö. Tässä kirjassa Henry ja vaimo lähtevät Alankomaihin rikollisten perässä. 🌟 (16.2.)

Moyes Patricia Yölautta tuonelaan. Tibbetit ovat lomalla Alankomaissa tässäkin kirjassa. He menevät yölauttalla kanaalin yli. Murha ja jalokiviryöstö on tarinan aiheena. 🌟 (25.2.)

Moyes Patricia Kuka on Simon Warwick. Mies muuttaa testamenttia ja kuolee luonnollisen kuoleman. Omaisuuden perii Simon Warwick, mutta kuka hän on, vai onko Simonia lainkaan. Liikutaan välillä Englanti-Amerikka 🌟 (25.2.)

Mustonen Enni Näkijä osa 9. Viena on leski ja työskentelee pukijana Hollywoodissa. Hän asuu Martan ja tämän kumppanin kanssa rantatalossa. Marilyn Monroe on Vienan tuttava. (26.12.-4.2)  Usa🌟

Mustonen Enni Tekijä osa 10. Viena työskentelee Marimekolla. Omista suosikeistani mukana hengailee myös lempikeittokirjailijani Mysi Lahtinen. Tykkäsin kovasti koko sarjasta, mutta tästä osasta vähiten. (5.2.)

Nokelainen Pasi Maailmanloppu peruutettu. Vaatteet, kaivosteollisuuden tuottamat raaka-aineet, työ, energia, asuminen.... Kattava kokoelma pohdintaa miten asiat voisi olla 2038. Tykkäsin erityisesti esim. vinkistä valtakunnallisesta vaatekorjausfirmasta. 🌟 (19.2.)

Parvela Timo Ella ja Yön ritarit. Mitä tapahtuukaan, kun ei pääse mukaan joukkueeseen. Kaikki on menossa pieleen, mutta joskus on tähdet kohdillaan: sää suosii ja sattuma löytää oikeat apulaiset. Sarjan osa 15. (2.2.)

Patrik Quentin S/S Murha, mysteeri valtamerialuksella. Naistoimittaja lähtee toipumaan leikkauksesta risteilyalukselle. Toipumisesta ei tulekaan mitään, kun heti ensimmäisenä iltana yksi matkustajista kuolee. (15.2.) 🌟🌟

Saarinen Satu Annikin sota ja rauha. Millainen oli Saarisen äidin äidin sota ja rauha saksalaisen "Peterin" kihlattuna ja lapsen äitinä. Saksan vuoden jälkeenkin yhteys säilyi ja jatkuu nykyisinkin. Saarinen luo kuvan, että ongelmia ei ollut, ei ainakaan heidän perheessään, vaikka pari ei asunutkaan yhdessä 1940-luvun jälkeen. 🌟 (20.2.)

Salminen Sally Aikani Tanskassa. 

Salminen kuvailee vanhaa päiväkirjaansa lukien elämää Tanskassa sodan aikaan, mutta siitä sotaelämästä puhutaan melko vähän. Jotain sentään, joka muistuttaa, että Suomea ei valloitettu, kuten Tanska. 4.9.1943 Kotielämää - maa pimenee:

 "Katujen on oltava tyhjät kello 21." (1.2.)

Sheared L.T. Kissa joka pyydysti tappajan. Condrard-kissan tutkimuksia osa 1. 

Eläkkeellä oleva, leskeksi jäänyt naispoliisi asuu jokilaivassa ja saa yllättäen asuinkumppanikseen puhuvan kissan. Kun anoppi kuolee, he alkavat tutkia kuolemaa yhdessä. Englanti (16.2.) 🌟🌟🌟

Snow Christal Penni Pähkinäsydän Tarinoita Tuulenpesän metsästä. Kirjassa Penni lukee salaa äitinsä kirjoittamia tarinoita Pennin elämästä. Kirja on jo sarjan neljäs ja innolla odotan viidettä. (21.2.)🌟

Strauss Botho Ei kukaan muu novelleja 1980-luvun Saksasta. Odotin enemmän tarinaa saksalaisesta arjesta ja vähemmän elämänkatsomuksellista lätinää, mutta tulipa luettua. Tämä oli niin kuin katselisi television keskusteluohjelmaa (joista en pidä), missä istutaan epämukavan näköisillä nojatuoleilla 10 cm korkokengissä toimittajan käydessä läpi kysymyspatteria, joka ei anna oikeasti asiantuntijalle mahdollisuutta kertoa taustoja. Hirveästi ei tästä tarttunut mieleen, vaikka odotin nimenomaan elämän kuvausta 1980-luvulta. No, olihan sitäkin vähän... (18.2.)

Ševtšenko Taras Unkaina - valitut runot. Voi kun olis oppinut muistamaan ulkoa runoja! 

Osan runoista luin monet kerrat, mutta säettäkään ei jäänyt mieleen. Osasta en juuri tykännyt. Mutta niinhän kokoelmissa usein on. Onneksi ei kuitenkaan siinä suhteessa kuin nuoruuden lp-levyissä. Yhdessäkin Remu Aaltosen soololevyssä oli vain yksi kappale josta todellakin tykkäsin... Täysikuu.... (29.2.)

Taylor Patric Irlantilainen maalaislääkäri. Kirjasta tuli mieleen hyvällä tavalla Herriotin Kaikenkarvaiset ystäväni.  Niin samankaltaista elo maalaislääkärin assistenttina oli verrattuna eläinlääkärin kotiin. Tykkäsin tästäkin, kuten eläinlääkärikirjastakin. Sarjassa taitaa olla englanniksi pari muutakin. Toivottavasti nekin käännetään pian. (21.2.)🌟🌟

Terras Antto Suomalaisuuden kultainen kirja. Terraksella on sana hallussa ja kepeä kynä, ei voi muuta todeta. Tämä on koettava itse. (2.2.) 🌟🌟

Theils Lone Näkymättömät. Nora Sand sarjan viides osa. Nora on lomalla Tanskassa kun naapurissa syttyy tulipalo. Jäljet johtaa Englantiin, missä Nora asuu. (7.2.)

Ukkonen Jyrki Ahneuden kartta. Norja, Bergen. Norjalainen tutkija kutsutaan venäläiseen tutkimusryhmään. Ennen kuin ehditään lähteä napa-alueelle, tapahtuu murha. Mutta miksi?  

Kirjassa puhuttiin hämärän asteista. Olin jo unohtanut ne. Porvarillinen hämärä on se, kun ensimmäiset tähdet näkyy, mutta vielä voi tehdä töitä ulkona. Aurinko on max 6° taivaan rannan alapuolella. Sitä seuraa merenkulkijan hämärä, jolloin horisontti vielä näkyy, (max 12°). Astronominen hämärä on sen ja täyden pimeyden välillä. (1.2.)

Zweig Stefan Shakkitarina on kirja siitä, kuinka vanki shakin avulla selvisi ylellisestä vankeudesta ilman virikkeitä. Mielikuvitusshakki koetellaan laivalla satunnaisessa ottelussa shakin maailmanmestaria vastaan. Itävalta 🌟🌟🌟  (17.2.)

Zweig Stefan Reise nach Russland. Shakkitarina oli niin hyvä, joten luin e-kirjana lyhyehkön matkakertomuksen Neuvostoliittoon 1928.Matkan tarkoitus oli osallistua Tolstoi museon avajaisiin Moskovassa. (17.2.)🌟

* * * * *

Lopuksi kirjattakoon tähän myös puolet kuunneltu kirja, jota en tule koskaan kuuntelemaan loppuun. 

Huom! Jos aiot lukea kirjan, alla oleva saattaa spoilata jotain, joskin tietoni päättyvät kirjan puoliväliin. 

Hoover Colleen Verityn varjo -kirja on maailmanlaajuinen Booktok suosikki. En usko, että olisin edes aloittanut kirjaa ilman Satakirjastojen lukuhaasteen Booktok-suosikki kohtaa, mutta ymmärrän kyllä täysin miksi kirja on suosittu. 

Loppujen lopuksi jätin kirjan kesken vähän ennen puoliväliä. Se ei vaan ollut mun genreä. 

Köyhä kirjailija saa unelmaduunin haamukirjailijana. Sopimus käsittää puoli miljoonaa dollaria ilman pr-velvoitteita ja kolme viimeistä kirjaa Jalot hyveet -sarjasta, eli osat Rohkeus, Totuus ja Kunnia. Aiemmat kirjat on kirjoitettu rikollisen silmin. 

Alkuperäinen kirjailija, Verity, on ollut kolarissa eikä pysty liikkumaan eikä puhumaan... (Kirjassa puhutaan koomasta, mutta hän istuu kyllä silmät auki pyörätuolissa ja nielee ruuat muusina, joten onko se koomaa... ). 

Ennen kolaria parin kaksoistyttäret ovat kuolleet. 

Jännitys tiivistyy. 

Ensimmäisenä työpäivänä nuori haamukirjailija löytää päiväkirjan, jossa paljastuu...

Lopetin kirjan kohtaan, jossa haamukirjailija palaa Verityn miehen ja pojan kanssa hampurilaiselta. Itse tuskin unelmoisin elämästä neliraaja-halvaantuneen, puhekyvyttömän pomoni miehen kanssa viikon tuttavuuden jälkeen kuvitellen auvoista perhe-elämää, kun pomo asuu saman katon alla... Mutta kuten sanottu. Ymmärrän suuren Booktok suosikki -maineen. 

Itse en vain halua lukea tällaista, vaikka tarina olisi kehitelty kuinka taitavasti, kuten tämäkin. Itselleni tästä tuli mieleen kirja Nainen junassa (somesuosikki kirja sekin muutama vuosi sitten), jonka luettuani olin pettynyt samalla tapaa kuin kuvittelisin pettyväni tämänkin jälkeen. 

Kirjassa juodaan 

Moskovan muulia 

4 cl vodkaa

1/4 limetti 

8 cl inkivääriolutta 

kuparimukista, joka täytetään ensin jäillä ja koristellaan mintunoksalla ja puristetulla limelohkolla. Saattaisin kokeilla. 

Luostarin varjoissa

On jotenkin käsittämätöntä, kuinka pitkä historia maallisesta elämästä vetäytymisellä on, kun ajattelee tämän päivän ammatteja. Luterilaisille Luostari laitos on jäänyt vieraammaksi, mutta meilläkin sen suuntaisia yhteisökokeiluja on ollut.

Itse olen vieraillut muutamia kertoja Valamossa ja Lintulassa sekä turkulaisessa birgittalaisnunnien hostellissa, ja lukenut erilaisista luostarikokemuksisra vuosien saatossa niin katolisen, ortodoksisen kuin itämaistenkin luostarien piiristä. 

Noin 25 vuotta sitten kun pohdin mitä tekisin isona. Pappi ja nunna olivat parin-kolmenkymmenen vaihtoehtoisen ammatin joukossa. Työvoimatoimiston ammatinvalinnanpsykologi tyrmäsi molemmat, tai itse asiassa kaikki, koska yksi hyödytön yliopistotutkinto oli kuulemma tarpeeksi. Sittemmin sekin laitos on vähitellen kallistunut elinikäisen oppimisen suuntaan. 

Minusta ei siis tullut nunnaa, mikä on tietysti hyväkin, sillä minusta ei ehkä ole uskonnonvaihtajaksi vain ammatinvalinnallisista syistä 🤔. Enonkosken luterilainen luostari oli liian pieni mielikuviin, ja se lakkautettiinkin muutama vuosi sitten. 

On silti ollut mielenkiintoista seurata, kuinka luostareissakin eletään ajassa. 

Kun ensi kertaa näin Amalfissa 2004 syksyllä nunnan ottamassa lomaselfietä Amalfin tuomiokirkonnedessä, tuntui, että oltiin todellakin uuden äärellä, vaikka tiesin katolisen kirkonkin elävän ajassa ja Vatikaanilla olleen kotisivut jo pitkään. 

Kevyitä dekkareita etsiessäni törmäsin mielenkiintoiseen italialaisesta nunnasta kertovaan dekkari sarjaan Luostari, murha ja dolce vita. 

Rikoksia ratkova nunna on piristävä poikkeus yksityisetsivän perinteisempiin ammatteihin. 

Sarjan toinen osa on Kuolema joella. Sekin oli yhtä piristävä. 

Sarjassa nuori nunna saa luostarissa yllättävääkin vapautta pyöräillä ja hoitaa luostarin myyntityötä kylän markkinoilla turisteille. Samalla voi ratkoa rikoksia. 

Sarjan on kirjoittanut Valentina Morelli

ja lukemani kahden kirjan lisäksi näitä on kirjoitettuna saksaksi enemmänkin.

 

Toivottavasti muutkin osat ilmestyvät suomeksi. Pian. 

Kirjat toivat löyhästi mieleeni Ellis Petersin munkki Cadfaelin, joka ratkoo murha Shrewburynluostarssa 1100-luvulla.

Olen lukenut kirjat pari-, kolmekymmentä vuotta sitten ja nyt uudestaan. Suosikkini on Munkin huppu.

Cadfael lienee löyhästi italialaisen Don Matteon esikuva. Molemmat palvelevat samalla innokkuudella sekä Jumalaa että totuuden etsintää kun kyse on rikoksesta.

Tällä viikolla luin mielenkiintoisen Juha Ruusuvuoren kirjan Kaniikki Lupus. 

Kaniikki on tuomiokapitulissa töissä oleva pappi, mutta tämä kaniikki asustelee Sastamalassa ja pitää taloa Turun ohella myös Raumalla, missä vierailee säännöllisesti luostarissa. 

Raumalla oli fransiskaaniluostari 1400-luvun alusta 1538 vuoteen saakka. Ruusuvuoren kirja ajoittuu 1350-luvulle, mutta eipä tuo ajallinen epätarkkuus haitannut.

Lukemista helpotti, että alue oli tuttu, ja luostaristakinntiedän jotain. 

Katselin pari viikkoa sitten Satakunnan Museon YouTube videon Rauman luostarista.

Maija Helamaa Terveisiä tuhansien vuosien takaa - Kadonneen luostarin jäljillä, jossa Helamaa kertoi Rauman Pyhän ristin kirkon lähellä tehdyistä kaivauksista, jossa löydettiin paljon kirkon aidan taakse mereen heitettyjä luita ja muita jätteitä ha kadonneita esineitä. Itselleni oli uutta, että meri oli tullut tuohon luostarin aikaan oli uusi, muuten en kuullut yllätyksiä. 

17 yötä jouluun (8.12.)

Torstai saattaisi olla hyvä päivä shoppailla. Tai käydä maitokaupassa. Tai lukea romaani, joka alkaa pikkukaupungin ruokakaupasta 1990-luvulta. 

Henrik, 17 v. tapaa Veskun, muuttaa Helsinkiin, menee eteenpäin. Sitten on joku Päivi, joka jää ruokakauppan kassalle. Siellä hän on vieläkin. Jostain tulee kirjailija, joku haaveilee tulevansa kirjailijaksi. Jossain näiden keskiössä on totuus. Tai voi olla ettei olekaan, sillä mikä on totuus. Ja kenen totuus. 

Juha Itkosen Seitsemäntoista oli suoratoistopalvelussani ainoa kirja, jonka kannesta löysin numeron 17 niin, että se ei ollut sarjan 17.osa. 

Luin kirjasta pari kirjablogipäivitystä, ja niiden perusteella kirja saattaisi olla mielenkiintoinen. 

Kirjoitan saattaisi sen vuoksi, että itselleni Finlandia-palkinto tai jopa ehdokkuus on useimmiten merkki siitä, että en jaksa kiinnostua kirjailijan tuotannosta. Vähän luulen, että tämän kirjan osalta käy niin. Tämä taisi olla tämän joulukalenterini ainoa kirja, jota luultavasti en tule lukemaan. Vika ei ole kuitenkaan kirjassa vaan lukijassa. 

Suoratoistopalveluni ulkopuolelta muistan tälle päivälle sopivaksi Saksaan 1944 vuoteen sijoittuvan Julian Semjonovin vakoiluromaanin  Kevään seitsemäntoista hetkeä. Sen olen lukenut 1980-luvulla. 

Myös Riikka Heinosen 17 tuntia vaikuttaa mielenkiintoiselta. Se on Pariisiin sijoittuva päiväromaani. Yhden päivän aikana kolme pariisilaisnuorta loihtivat ympärilleen kolmiodraaman. Kirja on kertomaruno, joka lienee jotain saman tyylistä kuin säeromaani. Pitänee tutkailla. Säeromaaneista ja runoromaaneista olen tykännyt. 

* * * * * *

Tänä vuonna Kirsin Konttuurissa kuunnellaan valmisteluiden ohessa äänikirjoja, jotka kertovat montako yötä on jouluun. Lisätietoja löytyy joulukalenterin aiemmista päivityksistä.