torstai 3. tammikuuta 2013

Keltainen ruusu


Joulukuinen Zonta-kerhomme 50-vuotisjuhla toi mieleeni ensi kosketukseni järjestön kanssa. Juhlan kunniaksi useimmat juhlavieraat olivat laittaneet rintapieleen keltaisen ruusun. Yhden juhlijan nyplätty ruusu nosti mieleeni muistoja viime vuosituhannelta.


Raumalainen tätini nypläsi Rauman Zonta-kerhon jäsenille keltaisia ruusuja vuonna 1992. Rintaan kiinnitettyjen kukkien avulla kerholaiset erottuivat piirikokousvieraiden joukosta emänniksi. Tuolloin tätini luona valmiita ruusuja ihaillessani kuulin ensimmäistä kertaa koko järjestöstä. Keltaisia ruusuja olin kuitenkin nähnyt naisten rinnassa jo opiskeluaikanani Joensuussa 1980-luvulla, vaikka tuolloin en vielä osannut yhdistää niitä järjestötoimintaan.


Tunnuskukka

Monilla järjestöillä on tunnuksia, joiden avulla järjestö ja sen jäsenet erottuvat muista. Yksi Zonta-järjestön tunnuksista on siis keltainen ruusu. Se valittiin järjestön tunnuskukaksi vuonna 1984. Kukkaiskielessä keltainen ruusu tarkoittaa ystävyyttä, uskollisuutta, vapautta ja uutta alkua. Nämä teemat sopivat mielestäni hyvin järjestön arvoihin, joita ovat mm. rehellisyys, luotettavuus ja myötäeläminen.


Tunnuskukka toimii niin henkilökohtaisena tunnuksena kuin somisteenakin. Se voi olla elävä tai vaikkapa itse tehty. Oma kerhoni käyttää somisteena paperinarusta taiteltuja ruusuja. Vuosien saatossa ruusujen kasvattajat ovat kehittäneet kolme erilaista Zonta-ruusu lajiketta. Uusin näistä, hollantilainen Zonta+ täyttää keväällä viisi vuotta.


Järjestön tunnuskukka on saanut myös oman nimikkopäivänsä. Kansainvälistä Keltaisen ruusun päivää (Zonta Rose Day) vietetään naistenpäivänä 8.3.


Keltaisen ruusun -kampanja

Keltainen ruusu on myös Suomessa ja Virossa järjestettävän varainkeruukampanjan nimi. Keruutuotto käytetään kokonaisuudessa Suomen ja Viron alueilla. 


Viime kesänä alkanut on seitsemäs ja nimeltään Sisarta ei jätetä. Kampanja kerää varoja Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-ryhmän jälkeiseen toimintaan Suomessa. 


Maassamme on yli miljoona yhden hengen taloutta. Yksin asuvat vanhukset kokevat usein yksinäisyyttä, koska iän myötä ystävien määrällä on taipumus huveta. 


Vanhusten keskusliiton organisoimat Ystäväpiirit ovat koonneet ystävän tarpeessa olevia yhteen vuodesta 2006 lähtien. Piirien tarkoituksena on ollut torjua yksinäisyyttä yhdessä tekemällä ja kokemalla. Kukin piiri on kokoontunut 12 kertaa.


Satakunnan alueella on kokoontunut yksinäisyyttä kokeville sotaveteraaneille tarkoitettu ryhmä Porin Diakonialaitoksella.

Tätä kirjoitusta varten tutustuin Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiirin kotisivuihin. Minusta näyttää siltä, että Ystäväpiiri toiminta on täyttänyt hyvin tehtävänsä. Ystävyyssuhteita on luotu ja monet ystäväpiirit ovat jatkaneet kokoontumista vapaamuotoisemmin organisoidun toiminnan päätyttyä.

*  *  *
Julkasistu Satakunnan Kansan blogissa 3.1.2013.
Kirjoittaessani oli Pori I Zonta-kerhon jäsen.

Nämäkin voisivat kiinnostaa Sinua

Juhla ja juhannusilta

Heilu keinuni korkealle, nythän on juhannus ilta... Itse en kyllä muista istuneen kertaakaan keinussa juhannus iltana, mutta ulkona kumminki...