maanantai 30. maaliskuuta 2009

30.3. Ahvenanmaan demilitarisointipäivä

Julian havaintojen mukaan ahvenanmaalaisen kulttuurin tunteminen vähenee mitä kauemmas Ahvenanmaasta etäännytään. Tänään vietetään Ahvenanmaan demilitarisointipäivää ja ahvenanmaalaiset nostavat lipun kauniin lippunsa salkoon päivän kunniaksi.

Julia haaveilee kunnon ahvenanmaalaisesta mustasta leivästä ja lämpimästä, vasta savustetusta kampelasta, mutta niiden puutteessa joutuu tyytymään ahvenanmaalaiseen pannukakkuun. Taikinaan Julia laittaa aina pussillisen sahramia. Muistellen ensimmäistä vierailuaan Jan Karls Gårdenissa keltavuokkojen kukkiessa keväällä 1981 Julia tarjoaa pannukakkunsa vadelmahillon ja kermavaahdon kanssa.

sunnuntai 29. maaliskuuta 2009

29.3. Terminen kevät saapuu Suomeen

Termiseksi kevätpäiväksi sanotaan päivää, jolloin ilman keskilämpötila kohoaa yli 0 asteen. Helsingissä se on tapahtunut viimevuosina keskimäärin 29.3. Päivä on siitynyt isoäidin ajoista paria päivää aikaisemmaksi ja varhentunee jatkossakin.

Tätä tapahtumaa Julia odottaa vuosittain. Voiko mikään olla ihanampaa, kuin talven taittuminen kevääseen... luultavasti voi, mutta on tämä vain onnellinen hetki!

Nyt vain pitäisi keksiä sopiva tapa juhlistaa tätä juhlavaa hetkeä. Ehkä töiden jälkeen iltakahvit lasitetulla parvekkeella, jos sää muuten sallii.

29.3. Marttaliiton syntymäpäivä

Marttajärjestö perustettiin Sivistystä kodeille -nimellä. Sen perustava kokous pidettiin 29.3.1899. Lämpimät 110-vuotisonnittelut kaikille martoille.

Och också på svenska: Julia önskar glad födelsedag för alla marthor, ja toivoo samalla, että hivenen ruosteessa oleva ruotsinkieli olisi taipunut edes lähelle oikeaan muotoon. On sääli, että kaikkialla ei kykene harjoittelemaan ruotsin taitojaan samoin kuin kaksikielisissä kunnissa.

Julian kamarissa nostetaan tänäiltana malja kaikille niille rohkeille naisille, jotka kokoontumisvapautta uhmaten uskalsivat ryhtyä perustamaan järjestöä. Julia epäilee, että hänestä itsestään ei löytyisi tosipaikan tullen vastaavaa rohkeutta.

lauantai 28. maaliskuuta 2009

28.3. Armaan päivä

Armas on niitä nimiä, joiden taivuttaminen on Julialle jäänyt mysteeriksi, vaikka Julian kummisetä olikin Armas.

Kummisedän muistoksi Julian kamarissa on pohdiskeltu päivään ja ajankohtaan sopivaa merkkipäivää. Sellaista ei ole löytynyt ainakaan vanhoista suomalaisista merkkipäivistä, eikä Julian tuntemista kansainvälisistäkään päivistä.

Suurta luovuutta käyttäen ja kummisedän arkiaskaretaitoja kunnioittaen Julia on päätynyt juhlistamaan päivää pyykkiä pesten. Vuonna 1797 kirjattiin 28.3. maailman ensimmäinen patentti pyykinpesukoneelle. Koneen keksijä oli yhdysvaltalainen Nathanael Briggs.

Tähän aikaan vuodesta aurinko alkaa paistaa päivisin niin kirkkaasti, että ikkunat alkavat näyttää inhottavan likaisilta. On siis ikkunoiden ja verhojen pesun aika.

perjantai 27. maaliskuuta 2009

27.3. Maailman teatteripäivä

Maailman teatteripäivää vietetäänn 27.3. ranskalaisen Kansojen teatterin ensimmäisen näytäntökauden avajaispäivän kunniaksi. Teatteri avattiin Pariisissa 1956. Teatteria on toki ollut iät ajat koko maailmassa.

Julialla on jo vuosia ollut tapana jättää kyökkinsä ja kamarinsa ja mennä teatteriiin 27.3. jos päivän aikana vain näytöksiä esitetään Julian kotikonnuilla. Joskus on tullut lähdettyä naapuripitäjiinkin näytelelmien esittämistä katsomaan.

Julian suosikkiteatteripäivä on tällainen:
  • Ensin varataan liput ja odotetaan innolla muutama viikko, sillä sama pätee Julian mielestä kulttuurinautintojen odottamiseen kuin Nalle Puhin hunajan syöntiin: hetki ennen syömistä on joskus parhainta.
  • Aamulla matkustetaan teatteripaikkakunnalle ja majoitutaan hotelliin.
  • Sitten mennään päivänäytökseen katsomaan jotain.
  • Syödään hyvin, mutta kevyesti.
  • Sitten mennään katsomaan iltanäytökseen jotain täysin erilaista kappaletta.
  • Väliajalle tilataan tietysti kahvit ja leivokset. Esimerkiksi Lahden teatterissa on usein näytäntöön sopiva oma leivos tahi pulla, joka avaa näytelmään uutta perspektiiviä.
  • Hotellissa sitten kirjoitetaan päiväkirjaa tai jos sattuu olemaan kaveri matkassa, keskustellaan koetusta myöhään yöhön.
Julian suosittelema teemapäivä.

sunnuntai 22. maaliskuuta 2009

Marian ilmestyspäivä

Arkkienkeli Gabriel ilmoitti 9 kuukautta ennen Jeesuksen syntymää asian Marialle. Päivää vietettiin kiinteänä 25.3. 400-luvulta vuoteen 1954, jolloin juhlapäivä siirtyi sunnuntaiksi. Jos päivä osuu palmusunnuntaiksi, vietetään päivää edellisenä sunnuntaina.

Munkkiperinteen mukaan päivä oli myös maailman luomispäivä, sinä päivänä esivanhemmat ajettiin paratiisista ja Nooa lähti arkistaan.

Nykysuomessa päivää viettävät suurena juhlapäivänä lähinnä vain saamelaiset, joilla on silloin suuret markkinat. Ruotsissa päivään liittyy nykyisin vohvelien syönti samalla tavalla, kuin munkit ja sima vappuun tai kinkku jouluun.


Päivästä on hyvä ennustaa myös tulevia kevätilmoja
. Jos ei Marja maata näytä, ei huhtikuussa kesää tule sanottiin Porissa. Se mitä marianan katolla, se vappuna (tai Savossa ja Kainuussa Ristinä (3.5.)) vaolla (maassa), Tampere, Vahto, Laihia, Sonkajärvi, Kuopio, Haapajärvi. Minkälaista ilmaa mariana, sellaista juhannuksena.

Marianpäiväntienoilla ajokelit alkoivat muuttua, ja talonväen piti pitää huolta siitä, että ladoista haettiin lehmille riittävästi heiniä niin kauan kuin kelejä riitti.
Ainakin Pomarkussa laitettiin Mariana reet naulaan. Mariana jos on tuuli suvessa, niin älä heitä rekeäsi joen taa yöksi, mutta jos pohjoisessa, saat lähteä kahdeksi viikoksi meren taa rahtiin. Kitee. Perheen naisväki saattoi lähteä samalla heinänhakukyydillä suolle karpaloita poimimaan, jos lumi oli jo mättäiltä sulanut. Punamaareen syötiin kapbaloi, kaik vaa punast syötiin. Inkeri.

Lehmät alkoivat poikimiskautensa, mikä tiesi juuston tekemistä. Itä-Suomessa oli paastonaika, eikä juustoa syöty itse paaston aikana marianpäivää lukuun ottamatta:
Maarianpäivänä täytyy saada lehmän juustoa poikineelta lehmältä. Pieksämäki.

Perheelle tarjottiin kalaruokaa, mutta niinhän se oli kaikkina paastopäivinä:
Kalaa pitäisi syödä blahvosennana, niin tulisi hyvä kalavuosi ja syöjälle sinä kesänä hyvä kalaonni. Salmi. Jos Marianpäivänä sataa lunta, tulee hyvä lohivuosi. Saamelainen sanonta

Päivän pidentyessä alettiin myös herätä aamulla aikaisemmin. Taitava emäntä varasti marianpäivän aamusta eteenpäin syksyyn saakka pikkueinettä varten pientä purtavaa väelle heti aamusta. Ennen on aina ruvettu marianpäivältä syömään ns. pikkueinettä, jota myöskin on sanottu vareksen palaksi. Emännällä oli tapana sanoa väelle: ”Tulukaapa haukkaan vareksen pallaa, ettei vares paskanna” - Marialta kun varis rupesi raakkumaan, ja variksen paskantamista (äänen kuuleminen aamulla ennen kuin oli mitään syöty) kovasti pelättiin. Vihanti.

Päivän pidentyminen huomattiin myös sisätöissä. Valaistusta ei enää tarvittu, ei ainakaan iltaisin. Marianpäivästä on päivä päreenä ja varis kukkona. Kärsämäki. Pihti maahan mariasta, pihti ylös mikosta (29.9.). Kangasala.

Marianpäivänyö oli vuoden ensimmäinen yö, jolloin pojat kävivät tyttöjen luona yökylässä Pohjanmaalla: Jolla ei ole maariana majaa ja pääsiäisenä pesää, sillä ei ole koko kesänä ketään.

Näihin sanoihin ja tunnelmiin Julia lähtee yksikseen paistamaan kyökinpuolelle vohveleita ruotsalaiseen tapaan.

lauantai 21. maaliskuuta 2009

21.3. Pentin päivä

Pentin päivänä katsottiin etenkin Pohjanmaalla kevään edenneen niin pitkälle, että aurinko alkoi lämmittämään kivenkoloja ja käärmeet heräsivät lämmittelemään auringossa. Matopentinpäivänä käärmeet nousevat talvikätköistään päivää paistattamaan. Niinpä taitava emäntä piti karjansa sisällä 21.3. ettei pahat madot koko kesänä pääse vahingoittamaan karjaa. Matopentinpäivänä älköön laskettako karjaa jalottelemaan, sillä siitä seuraisi koko kesäinen onnetomuus karjalle.

Käärmeiden näin varhainen esiintyminen lienee Suomessa, etenkin Pohjanmaan korkeudella, kuitenkin ollut aiemmin liioiteltua. Päivän nimi on kuulemma tullut vanhasta kalenterisauvasta, jossa Benediktus Nursialaisen kuoleman muistopäivän kohdalla oli ollut tunnusmerkkinä käärmeen kuva.

Niille, jotka eivät eilen muistaneet hävittää luteita kodeistaan on tässä Julian suosikkiohje:
Luteet häviävät, kun ommellaan vastaostetulla neulalla pieni pussi punaisesta vaatteesta, ja siihen suljetaan kolme ludetta ja viedään matopentinpäivänä tielle ja käsketään mennä pois meiltä, kauas meiltä, niin kauas kuin hakopuuta piisaa. Ohje on peräisin Jalasjärveltä. Julia ei anna takuuta ohjeen toimivuudesta, mutta ohje tuntuu sopivan hauskalta kevätpuuhalta.

perjantai 20. maaliskuuta 2009

20.3. Kansainvälinen kasvispäivä

Suomessa on opetettu pitkään, mm. talouskouissa vuodesta 1889 lähtien, että kasviksia tulee syödä puolikiloa päivässä. Mutta uskooko suomalainen? Ei usko. Toteutuma oli 2000-luvun alussa noin 400 grammaa päivässä. Perunaa ei lasketa, mutta eipä nuoremmat syö sitä muutenkaan joka päivä. Sen sijaan marjat ja hedelmät kuuluvat tuohon lukuun mukaan.

Julian kyökissä on useiden vuosien ajan pyritty siihen, että normaalina päivinä syödään kasviksia ranskalaissuositusten mukaan eli noin 900 grammaa päivässä. Kreikkalaisten toteutuneeseen määrään, yli kiloon päivässä, Julia pääsee harvoin.

Kasviksia väitetään kalliiksi, mutta jos vertaa kasvisten kilohintaa esimerkiksi juuston tai metwurstin hintaan, niin Julia väittää, että leivän päällystäminen kurkulla ja avogadolla tulee halvemmaksi.

Julia haastaakin tänään kaikki pitsaperjantaita viettävät tekemään/tilaamaan päivän kunniaksi kasvispitsan ja puolittamaan juuston määrän. Ja jälkiruuaksi voi napostella television ääressä kulhollisen hedelmiä hedelmäkarkkien asemasta.

torstai 19. maaliskuuta 2009

19.3. Minna Canthin -päivä

Sisäministeriö suositteli ensimmäisen kerran virastoille ja laitoksille liputusta Minna Canthin -päivänä 2003, mutta virallisiin kalentereihin päivä merkittiin vasta 2007.

Päivän virallisena nimenä on Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä. Julia ounastelee, että päivästä saattaa viritä aktiivinen naiseuteen liittyvä päivä joka ottanee tilaa ja asemaa itselleen myös kenties vähemmälle huomiolle jäävästä naistenpäivästä.

Minna Canth oli suomalainen kirjalija, joka tunnetaan erityisesti tasa-arvoa ja voimakasta naiskuvaa esittävistä näytelmistään. Canth syntyi 19.3.1844.

Julian kamarissa on jo kertaalleen luettu Työmiehen vaimot ja Annaliisat, mutta Canthin tuotannosta löytynee joku mielenkiintoinen näytelmä luettavaksi iltapuhteina, vai löytyisiköhän kirjastosta joku näytelmistä dvd-levyllä. Julia muistelee, että Canthista on tehty useampikin elämäkerta. Ensimmäinen oli Lucina Hagmanin kirjoittama 1900-luvun alkupuolella. Kirjan esipuheessa Hagman kirjoittaa, kuinka kirjan kirjoitustyö on viivästynyt ensin helmikuun manifestin (1899) ja sitten suuren katovuoden vuoksi (1902).

Julian kamarissa on myös keskusteltu siitä, kuinka osuvasti sattui juuri tälle päivälle Suomen ensimmäisen naiskunnanjohtajan valinta Uuraisiin 1976. Ajatella, siitä on 33 vuotta, ja Julia muistaa sen kuin eilisen päivän.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

16.3. Pyhän Urhon päivä

Julia ei ole koskaan tullut selvittäneeksi itselleen, pitääkö tarina Pyhän Urhon päivästä oikeasti paikkaansa. Koska juttu on kuitekin äärimmäisen mielenkiintoinen juhlapäiväkyhäelmäksi, tulkoon se kerrotuksi tässäkin.

Irlantilaiset viettävät 17.3. Pyhän Patrikin päivää, jota juhlistetaan laajasti - ja useasti suoraan sanoen juopottelemalla. Tarinan mukaan jotkut suomalaiset emikrantit kadehtivat Amerikassa tätä irlantilaisten rentoa juhlapäivää, ja kehittivät oman päivänsä päivää aiemmaksi. Siitä tehtiin Pyhän Urhon päivä. Päivä on kuulemma useissa eri Usa:n osavaltioiden juhlakalentereissa.

Julian kuuleman mukaan mm. turkulaiset folkloristiikan opiskelijat ovat yrittäneet tuoda Pyhän Urhon päivän Suomeen, mutta päivän vietto ei täälläkään ole saanut kovasti tuulta siipiensä alle. Kenties tämäkin päivä on niitä, jotka vaatisivat kaupan/panimoiden mainoskampanjoita noustakseen kansan suosioon. Eri asia sitten on, kannattaako sitä karkeloida kahtena päivänä peräkkäin. Kansainvälisten tuulien ystävänä Julia itse juhlii mieluummin vasta huomenna irlantilaisten kanssa, kuin yksikseen tänään.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2009

15.3. Riston päivä

Pyhän Kristofoksen, Riston päivä, on ollut kalenterissa 1600-luvulta lähtien. Sitä ennen päivää vietettiin yhdessä Jaakon kanssa (nykyisin 25.7.).

Vanhat suomalaiset runot kuvaavat Kristofosta, Kristuksen kantajaa, Ristopiksi, virran vanhimmaksi ja koskenhaltijaksi. Risto onkin ollut saukonpyytäjien ja koskenlaskijoiden suojeluspyhimys.

Muinaisen roomalaisen kalenterin mukaan kuukausi jaettiin kahtia. Idus oli kuukauden puoliväli. maalis-, touko-, heinä- ja lokakuun puoliväli idus oli 15. päivä, muiden kuiden puoliväli oli 13. päivä. Julia muistelee, että Julius Caesar murhattiin maaliskuun iduksena vuonna 44 eKr.

lauantai 14. maaliskuuta 2009

14.3. Vanha puolipaastopäivä

Puolipaastosta on vappuun aikaa seitsemän viikkoa, eli 38 arkipäivää.

Tuolloin tehtiin viimeiset talviajot, salvattiin uusia rakennuksia, hakattiin halkoja ja hankittiin aidaksia. Nämä kaikki olivat miehisiä töitä, mutta on syytä muistaa, että kaiken takana on nainen: Hyvä emäntä huolehti siitä, että ulkotöihin lähtevillä riitti päiväksi evästä mukaan otettavaksi.

Julian kamarissa on huomattu, että päivään liittyy hauska yhteen sattuma. Tämä viimeisten hevosella tehtyjen talviajojen perinteinen päivä, oli myös se päivä, jolloin otettiin Helsingissä käyttöön ensimmäinen hevoskäyttöinen omnibussi vuonna 1888. Omnibussi kulki Töölön ja Kaivopuiston välillä. Tiedä sitten ajateltiinko tuolloin päivää valitessa perinteistä hevospäivää, vai oliko syynä vain se, että säännöllisiä kyytejä alettiin tuolloin kaivata talven hiihtokelien jälkeen.

perjantai 13. maaliskuuta 2009

13.3, Joukahan päivä

1700-luvun lopussa tapahtunut kalenteriuudistus muokkasi muinaisia merkkipäiviä uuteen uskoon. Esimerkiksi Eudokian päivä siirtyi tuolloin maaliskuun ensimmäiseltä päivältä tälle paikalle, mikä vastasi uudistuksen jälkeen myös paremmin vanhaa ajankohtaakin säiden puolesta. Ainakin Nurmeksessa vietetty päivää Joukahan päivää.

Emännille 1.3. oli ensimmäinen keväisten töiden päivä: kanat laskettiin toviksi ulkoilmaan pitkän talven jälkeen. Oudottie antaa kanoille avaimet käteen (kanat lasketaan ulkoilmaan). Suistamo. Varsinais-Suomessa kanojen uloslaskupäivänä on pidetty Sihverin päivää (15.2.), mutta sisämaassa kevät tuli myöhemmin. Joutokei on ensimmäinen kevätpraasniekka. Silloin pitäisi kukon saada vettä räystäästä juodakseen, niin sitten olisi toivo, että jyrkinä saisi jo härkä poreesta vettä ja että miikkula tulisi vihannan vihkon kera. Vuokkiniemi. Nykyisin täytyy muistaa, että kanoja ja kukkoja ei saa lain mukaan pitää tähän aikaan vuodesta vapaana ulkona, vaikka säät sen kenties sallisivatkin.

Karjalassa on ollut enemmänkin sanontoja tälle päivälle: Koko tien kun joutokeina tuiskunnee täyteen lunta, tulee koko hallavuosi. Puolen tietä kun tuisku täyttää, tulee hallavuosi puoleksi. Vuonninen. Kun joutokeissa lunta sataa, se on vanhan lumen surma. Vuonninen.

torstai 12. maaliskuuta 2009

12.3. Rekon päivä

Rekon pakkaset ennustavat heinäaikaista poutaa, tuiskut pakkasta.

Mikael Agricola kirjoitti 1500-luvulla: Pyhä Greus ia Risti (14.9.) tee, ete öö ia peiue tasan iee. Nykysuomeksi tämä tarkoittaa sitä, että Pyhän Rekon päivänä keväällä ja syksyllä Ristin päivänä yö ja päivä ovat yhtä pitkät. 1500-luvulla elettiin vielä vanhaa kalenteria ja kevätpäivän tasaus osui tälle päivälle.

Voisikin periaatteessa sanoa, että nämä Rekon päivän ennustukset ehkä kohdistuvat pikemminkin runsasta viikkoa myöhemmälle ajalle. Toisaalta Julia on tuumaillut, että nykyisin kevät tulee useimmiten aiemmin, mitä Julian nuoruudessa, joten ehkä kuitenkin päivän ennuste osuu useampina vuosina kohdalleen, vaikka varsinainen kevätpäivän tasaus onkin nykyisin myöhemmin.

Krui krau Kreun päivä, tasain yö, tasain päivä. Granderin 1789 kirjoittaman sanakirjan mukaan kriu krau oli maakurki, jotka siis usein muuttivat takaisin pohjoiseen. Kannattaa siis pitää korva tarkkana, jos vaikka kuulisi kurkiaurojen ääntelyä.

Rekon päivän merkkinä oli vanhoissa kalenterisauvoissa ankkuri. Sisämaassa se on käsitetty kauppiaan vaakasi ja selväksi vihjeeksi talonpojille viimeisestä keväisestä kaupunkimatkasta. Ajankohta oli mitä sopivin, sillä kohta alkaisi ensin rospuuttoaika ja sen jälkeen kevättyöt. Talonpoika kokoilee viimeiset puntarikalunsa ja lähtee sinä talvena viimeisen kerran kaupunkiin, tekee porvarinsa kanssa vuoden rätingit saadaksen verorahat, sanottiin Pudasjärvellä 1854.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

11.3. Suomalaisen musiikin päivä

Vuonna 1882 perustettiin Helsingfors Musikforening, joka perusti myöhemmin Helsingin Musiikkiopiston. Siitä tuli myöhemmin Sibelius Akatemia.

Päivää on ehdoteltu silloin tällöin suomalaisen musiikin päiväksi, mutta ainakaan Julian korviin ei ole kovasti kuulunut, että päivää juhlittaisiin kovinkaan laajasti. Julian kamarissa voidaan hyvinkin kuunnella tänä iltana suomalaista musiikkia. Luultavasti ei kuitenkaan ehkä Sibeliusta, mutta Juice Leskistä tahi Hassisen konetta kyllä.

tiistai 10. maaliskuuta 2009

10.3. Auroran päivä

Maaliskuussa alkaa puihin nousta mahlaa ainakin Etelä-Suomessa. Silloin kun sokeri oli vielä niitä harvoja asioita, joita kaupasta ostettiin ja se oli kallista, eikä sitä aina ollut edes saatavilla, oli mahla oivallinen makean tuoja.

Ennen vanhaan uskottiin, että kun puihin alkoi tulla mahlaa, oli puun solut tuolloin tasapainoiset. Erityisesti Pohjois-Suomessa on ollut tapana hakea metsästä tämän tasapainoajan aluksi, maaliskuun ensimmäisellä tai toisella neljänneksellä suksikoivut. Oli todettu, että tänä aikana kaadetusta puusta tuli suora, eikä se vääntynyt suksenakaan kieruun.

Juliakin siis ehdottaa muinaisten, huolellisten perheenemäntien tapaan, että ken kaipaa omatekoisia suksia, lähteköön esimerkiksi tänään suksipuiden hakuun. Puut kannattaa kaataa omasta metsästä.

maanantai 9. maaliskuuta 2009

9.3. 40 marttyyrin päivä

Päivää on vietetty niiden 40 sotilaan muistoksi, jotka kuolivat vuonna 320 uskonsa vuoksi Armeniassa. Tämäkin päivä on niitä, jolloin on katseltu säätä ja ennustettu kevään tuloa. Millainen ilma on marttyyrinä, sellainen sää neljäkymmentä päivää peräkkäin.

Tätä ja huomista kutsuttiin myös vastuupäiviksi tulevien säiden ennustamisen vuoksi. Yhdeksäs ja kymmenes päivä maaliskuuta ne ovat vastuupäivät. Jos on silloin vielä tuuli pohjoisessa, niin on joka kuu koko kesän sinä aikana tuuli pohjoisessa, vaan jos on suvessa, niin on hyvä kesä.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

8.3. Filemonin päivä

Tämä on taas niitä päiviä, jolloin ennen vanhaan tarkkailtiin ilmoja. Vanhat ennustivat varhaista kesän tuloa honkatuulesta ja vilemonin vingunnasta: Kun Vilemo kovin vinkuu (myrskyää), silloin Otto (9.4., nykyisin 17.4.) vettä oksentaa (tulee aikainen kevät), sanottiin Tuuloksessa.

Tänään ei myrskynnyt, tuuli kyllä välillä vähän kaupungilla kävellessä kulman takaa. Ei siis tule aikaista kevättä, mutta sen ennusti jo amerikkalainen murmelikin viime kuussa.

maanantai 2. maaliskuuta 2009

2.3. Theodotoksen päivä

Trevin Karjalassa on sanottu: Fedottana jos tuulee, niin ruoka loppuu, nälkävuosi tulee. Julialla ei kyllä ole tarkkaan näkemystä siitä, missä kyseinen Tverin Karjala sijaitsi, joten on vaikea sanoa, minkälaista aluetta nyky-Suomessa ennustus voisi koskea. Mutta ainahan sitä kannattaa säästä puhua :)

sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

1.3. Joutokein päivä

Tänään on Alpon nimipäivä, mutta karjalaiset ovat viettäneet 1.3. Eudokian eli Joutokein päivää.

Auringon haitallinen vaikutus tunnettiin jo entisaikana. Palaminen oli kivuliasta ja ruskettumaton iho oli varakkuuden merkki. Karjalassa oli tapana varustautua 1.3. tulevan kesän auringonpolttamia vastaan. Ei polta päivä ruskeaksi kesällä ihoa, kun joutokeina huomeneksella menee ulos silmiä pesemättä ja suutelee oikean käden hauislihasta kolme kertaa. Sanottiin Vuonnisella. Liekö sitten konstista ollut apua. Julian porstuassa lutrataan ahkerasti aurinkovoiteiden kanssa heti, kun kevätaurinko alkaa näyttää voimansa; valkoinen hipiä on aina tyylikäs.

Maaliskuu on ensimmäinen kolmesta kevätkuukaudesta. Odotettavissa oli ainakin eteläisessä Suomessa lumien sulaminen kevätauringon voimasta. Maaliskuu jo maata näyttää, tiet tukkii ja ojat täyttää, sanotaan Honkajoella ja hivenen pohjoisempana Töysässä todetaan, Maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahuttaa.

Maaliskuun eli Mariankuun, niin kuin myös sanottiin, alkamisesta katsottiin ennusmerkkejä koko kevätkuukausien ajaksi. Jos maaliskuu syntyy pohjatuulella, seuraa kolme kylmää kuuta perätysten, sanotaan Mouhijärvellä ja Heinolassa. Paha oli myös, jos 1.3. sattui perjantaiksi. Kun maariankuu syntyy perjantaina, niin on kolme kovaa kuuta perätyksin (huonoja ja kylmiä ilmoja).

Tammi-helmikuiset leudot päivät eivät tienneet hyvää, vaan odotettavissa oli takapakkia: Helmikuun heleät tuulet maaliskuussa maksetaan.

Muinaisen roomalaisen kalenterin mukaan maaliskuun ensimmäinen päivä oli uudenvuoden päivä. Päivälle olivat ominaisia juhlat, joiden keskeisenä piirteenä uusi alku. Esimerkiksi Vestan temppelin palava tuli sytytettiin uudelleen.

1.3. oli myös ainakin 1880-luvun loppupuolella tavallinen hyyryläisten eli vuokralaisten irtisanomispäivä kaupungeissa.

Nämäkin voisivat kiinnostaa Sinua

Klassikkohaaste 2022 ja vuoden klassikkokatsaus

Klassikot on useimmiten aivan syystä klassikoita. Ne vaan on niin hyviä. Tosin joskus tulee aloitettua klassikko väärään aikaan. En ole viel...