Munkkiperinteen mukaan päivä oli myös maailman luomispäivä, sinä päivänä esivanhemmat ajettiin paratiisista ja Nooa lähti arkistaan.
Nykysuomessa päivää viettävät suurena juhlapäivänä lähinnä vain saamelaiset, joilla on silloin suuret markkinat. Ruotsissa päivään liittyy nykyisin vohvelien syönti samalla tavalla, kuin munkit ja sima vappuun tai kinkku jouluun.
Päivästä on hyvä ennustaa myös tulevia kevätilmoja. Jos ei Marja maata näytä, ei huhtikuussa kesää tule sanottiin Porissa. Se mitä marianan katolla, se vappuna (tai Savossa ja Kainuussa Ristinä (3.5.)) vaolla (maassa), Tampere, Vahto, Laihia, Sonkajärvi, Kuopio, Haapajärvi. Minkälaista ilmaa mariana, sellaista juhannuksena.
Marianpäiväntienoilla ajokelit alkoivat muuttua, ja talonväen piti pitää huolta siitä, että ladoista haettiin lehmille riittävästi heiniä niin kauan kuin kelejä riitti. Ainakin Pomarkussa laitettiin Mariana reet naulaan. Mariana jos on tuuli suvessa, niin älä heitä rekeäsi joen taa yöksi, mutta jos pohjoisessa, saat lähteä kahdeksi viikoksi meren taa rahtiin. Kitee. Perheen naisväki saattoi lähteä samalla heinänhakukyydillä suolle karpaloita poimimaan, jos lumi oli jo mättäiltä sulanut. Punamaareen syötiin kapbaloi, kaik vaa punast syötiin. Inkeri.
Lehmät alkoivat poikimiskautensa, mikä tiesi juuston tekemistä. Itä-Suomessa oli paastonaika, eikä juustoa syöty itse paaston aikana marianpäivää lukuun ottamatta: Maarianpäivänä täytyy saada lehmän juustoa poikineelta lehmältä. Pieksämäki.
Perheelle tarjottiin kalaruokaa, mutta niinhän se oli kaikkina paastopäivinä: Kalaa pitäisi syödä blahvosennana, niin tulisi hyvä kalavuosi ja syöjälle sinä kesänä hyvä kalaonni. Salmi. Jos Marianpäivänä sataa lunta, tulee hyvä lohivuosi. Saamelainen sanonta
Päivän pidentyessä alettiin myös herätä aamulla aikaisemmin. Taitava emäntä varasti marianpäivän aamusta eteenpäin syksyyn saakka pikkueinettä varten pientä purtavaa väelle heti aamusta. Ennen on aina ruvettu marianpäivältä syömään ns. pikkueinettä, jota myöskin on sanottu vareksen palaksi. Emännällä oli tapana sanoa väelle: ”Tulukaapa haukkaan vareksen pallaa, ettei vares paskanna” - Marialta kun varis rupesi raakkumaan, ja variksen paskantamista (äänen kuuleminen aamulla ennen kuin oli mitään syöty) kovasti pelättiin. Vihanti.
Päivän pidentyminen huomattiin myös sisätöissä. Valaistusta ei enää tarvittu, ei ainakaan iltaisin. Marianpäivästä on päivä päreenä ja varis kukkona. Kärsämäki. Pihti maahan mariasta, pihti ylös mikosta (29.9.). Kangasala.
Marianpäivänyö oli vuoden ensimmäinen yö, jolloin pojat kävivät tyttöjen luona yökylässä Pohjanmaalla: Jolla ei ole maariana majaa ja pääsiäisenä pesää, sillä ei ole koko kesänä ketään.
Näihin sanoihin ja tunnelmiin Julia lähtee yksikseen paistamaan kyökinpuolelle vohveleita ruotsalaiseen tapaan.
