Joulukalenteri 25. luukku 2024

25.12. on varsinainen joulupäivä. Joka tahtoo esimerkiksi jouluyön messun jälkeen vielä vähän lukea, voi valita joulupäivänä liittyvistä kirjoista toisen tai molemmat. 

Kumpaakaan en muista, joten kiva tässä suositella. Ukrainalainen Nigolai Gogol on tunnettu hyvistä novelleista. Jouluyössä vilisee noitia, pukinsorkkaisia pakolaisia ym. olentoja. 

P. D. Jamesin Kuolema joulupäivänä on sitten paksumpi teos, johon saa menemään monta tuntia suklaarasian ääressä. 

Oletko muuten koskaan ollut suklaanmaistajaisissa? 

Niissä maistellaan erilaisia suklaalaatuja erilaisten juomien kera. Suklaita voi olla esim valkoinen suklaa, vaalea maitosuklaa, maitosuklaa ja 70% tai tummempi suklaa. Alkoholittomassa versiossa suosittelen esimerkiksi kylmää karpalomehua ja kolmen hedelmän mehua, lämmintä glögiä, ja vahvaa teetä tai kahvia. 

Sitten vaan maistelemaan jokaista suklaamakua eri juomien kera. Se on mukava ohjelmanumero niin yksin kuin kaverien kanssa. Ja onnistuu myös lukiessa.

Joulukalenteri 24. luukku 2024

Se on sitten joulukalenteri lähes kirjoitettuna ja julkaistuna. Nopeasti meni nämä 24 päivää. Ihan jokainen päivä en itse ehtinyt lukemaan jouluista kirjaa, mutta aloitin jo marraskuussa, joten paria kirjaa vaille olen nämä kaikki jo lukenut. Tätä kirjoittaessa ja kinkkua paisteessa on suunnitelmissa jatkaa aaton aaton Taatelitalvi-kirjasta ja joulupäivänä otetaan kuunteluun palapeliä tehdessä viimeiseksi käyttämäni: Joulun palapelimurhat. 

Sitten aaton joulukirjaan. Viime vuonna luin kirjan Poika nimeltä joulu. Tänä vuonna on tyttöjen vuoro. 

Matt Haig Tyttö joka pelasti joulun oli melkolailla yhtä kiva kirja kuin poika-kirjakin. Haig on taitava tarinankertoja. Ensi vuonna pitänee lukea sitten Joulupukki ja minä, niin säilyy Haig-perinne.

Se, miten pieni Amelia onnistuu joulun pelastamisesta kannattaa todellakin lukea itse. Mikään ei ole mahdotonta, kun uskoo vahvasti eikä horju.

Nyt, kun joulu on pelastettu, on aika muistaa hetki myös huomista syntymäpäiväsankaria. Päivän painuttua mailleen voidaan taas sanoa 

"Tämä on se yö"

Ja yhtyä yli 2000-vuotiseen joulun perinteeseen.

Joulukalenteri 23. luukku 2024

Aiemmin olen lukenut, että taateleita on ainakin 40 eri lajeja... Mutta me tunnetaan niistä lähinnä yksi, paketiksi rutattu, kivetön, kuivahko taatelimassataateli. Jotkut ovat maistelleet myös tuoretta taatelia hedelmäosastolta, mutta kukaan ei koskaan kerro kaupassa, mikä on lajike. 

Mikäs sen parempaa kahvikakkua onkaan kuin taatelikakku. Se oli ensimmäinen kakku, jota tein vehnättömänä ilman lisättyä sokeria. Paketillinen taatelia yhteen kakkuun riittää antamaan makeutta niin, että kukaan ei huomaa, että kakusta puuttuu kolme desiä sokeria. Joskus on mietitty, minkä ihmeen takia me ollaan joskus oikeasti laitettu se sokeri kakkuun, kun kukaan ei sellaista makeutta kaipaa.

Maija Kajannon Taatelitalvea en ehtinyt lukemaan ennen joulua, mutta tänään kinkun ja joululaatikkojen paiston yhteydessä olisi tarkoitus aloittaa. 

Vai pitäisikö sittenkin aloittaa Korvapuustikesästä?

Usein olisi järkevämpää aloittaa ensimmäisestä, niin olisi enemmän kirjoja luettavana. 

Joulukalenteri 22. luukku 2024

Pappiloissa ja kartanossa on perinteisesti vietetty ennen laajaa sukujoulua. Kartanoihon lasketaan tietysti tässä kohdin myör ruukinkartanot.

Ann-Christin Antellin Joulu Örndahlin ruukissa johdattaa meidät Tukholman lähellä sijaitsevaan ruukkiin. 

Kirjassa on ilmassa rakkautta, mutta koetaan myös vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Ja luonnollisesti valmistaudutaan myös jouluun.

En tiedä mistä kirjaa lukiessa tuli mieleen tässä yhteydessä David Eddingsin Belgarionin taru -sarjasta se osa, missä Belgarion tutustuu rivalaisen lasinpuhaltajaan ja saa häneltä upean lasilinnun vietäväksi tähdilleen lahjaksi. Mahtava fantasiatarina sekin sarja. 

Joulukalenteri 21. luukku 2024

Tuomaan päivänä käydään Tuomaan-markkinoilla ja luetaan tietty Tuomaan kirjoittamia kirjoja.

Tuomaaksi valitsin tällä kertaa itselleni vielä tuntemattoman Tuomas Marjamäen. Molemmat kirjat liittyvät elokuviin. 

Myöhäistä katua -kirjan Kauno Brandt, tuore leski, 88 v. on ollut aikanaan suomalaisen elokuvan juhlittu tähti. Jossain vaiheessa hän jätti elokuvauransa ja palasi toimistotöihin VR:lle. Elokuva-ajoista on jo niin kauan, että monet kuvittelevat Kaunon kuolleen.

Eräällä kävelyreissullaan hän pistäytyy Liisankadulla Toivo Särkän filmistudion tontilla, löytää loukkaantuneen tositv-tähden ja pääsee iltapäivälehtien lööppeihin. 

Samassa iltapäivälehdessä työskentelee kaksi erilaista toimittajaa Esko ja Eila. Kumpi saa kirjoittaa parhaan jutun?

Käsittääkseni kirjan historia osuus on faktaa, mutta itse tarina fiktiota. 

Se on farssi -kirjassa kerrotaan kuinka K. E. Ståhlberg toi toiselta häämatkaltaan Pariisista mukanaan Suomeen elokuvan. Ståhlbergillä oli ensimmäisen häämatkan peruna valokuvaamo Atelier Apollo. Nyt hän perusti Maailman Ympäri -elokuvateatterin. 

Tuore vaimo, Sonja, innostuu elokuvasta niin, että kustantaa Suomen ensimmäisen fiktiivisen elokuvan. Järjestetään kirjoituskilpailu. Elokuva, joka tehtiin, oli Salaviinanpolttajat. 

Itselleni Salaviinanpolttajat oli tuttu kulttuurihistorian opinnoista noin 20 vuoden takaa. 

Kirjoituskilpailu jouduttiin uusimaan, sillä ensimmäiseen tuli ehdotuksia elokuvista, joissa tarvittiin mm. päärynöitä kasvava päärynäpuu. Se ei ollut realistista, sillä elokuva haluttiin nopeasti markkinoille. Kuvausten piti tapahtua talviolosuhteissa. Näin tapahtuikin. Ensi-ilta oli kesän kynnyksellä. 

Kuvassa Salaviinanpolttajien ensi-iltailmoitus Helsingin Sanomista 29.5.1907.

Elokuvassa on kaksi miestä, sika, kärryt ja pontikankeittopuuhia. Yksinkertainen ja tuttu aihe, jonka voi kuvitella kiinnostavan kaikkia. 

Sanomalehti-ilmoituksia katsellessani huomasin, että samaan aikaan esitettiin lyhytelokuva Olkihattujen tekemisestä Italiassa. Sekin oli tuttu itselleni entuudestaan, mutta en muistanut tarkkaa vuotta. 

Olkihattufilmi lienee syy, miksi Turun Marttayhdistyksessä mietittiin että olkihattujen teko olisi hyvä kotiteollisuustyö myös turkulaisille martoille. Yhdistys ei kuitenkaan löytänyt opastajaa olkihattujen tekoon, joten se aloitti Martta-nukkejen teon. Marttanukkeja valmistettiin Turun Marttayhdistyksen toimimesta aina 1970-luvulle saakka ja niiden teko toi monille naisille kotona ansaittavia lisätuloja. 

Se on farssi perustuu tositapahtumiin. 

Oli mielenkiintoista kuulla myös, miten esimerkiksi kuvattiin Suomen senaatin istunto. Aika monta tulevaa presidenttiäkin vilahtaa kirjassa. Senaattori K.J. Ståhlberg esimerkiksi oli K.E. Ståhlbergin serkku. 

Joulukalenteri 20. luukku 2024

Lotta ja pappa tulivat kaikille tutuksi koronasulkujen aikana 2020. Näin joulun alla on mukava sukeltaa Lotan ja pappan joulumuistoihin. Niissä kuuluu monille sukutarinoista tutun tuntuisia yksityiskohtia.  

Lotta-Sofia Saahkon Joulun taika kertoo papan ja lapsenlapsen joulun vietoista. Kirjassa on Christel Rönnsin hieno kuvitus. 

Pieni Lotta haaveilee joululahjoista, mutta saiko pappa aikanaan Karjalassa yhtä paljon lahjoja? Ja mitä sai? 

Pappa tunnetaan nykyisin hyvänä laulajana, mutta millaisen osan Pappa sai koulun joulujuhlanäytelmässä? 

Itse muistan ensimmäisestä joulujuhlasta tonttujen ja keijujen piiritanssin. Osa oli keijuja, osa tonttuja. Piiritanssia leikittiin laulamalla vuorotellen säkeistö kerrallaan. 

Hyvää iltaa, hyvää iltaa,

pienet tontut te,

oomme tulleet, oomme tulleet,

leikkimähän kanssanne.

Kukin pieni tonttu saa, nyt meitä tanssittaa. 

Mutta saiko pappa laulaa?

Mukavaa joululomaa!

Joulukalenteri 19. luukku 2024

Viisi yötä jouluun on, laskin itse aivan äsken... Kohta on koulujen joulujuhlan aika. Joululomalla voi lukea vaikkapa ruotsalaista "Viisikkoa". 

Katarina Mazettin Pääkalloja ja piilopaikkoja on jo kymmenes Seikkailuserkuksista kertova kirja. Serkut kokoontuvat jälleen lomallaan Gotlannin saaristoon tätinstä kotiin. Kenenkään vanhemmilla ei ole aikaa omaan perhejouluun, mutta aina voi matkustaa tätilään.

Täti itse on lähtenyt kursseille, mutta hyvin serkukset pärjäävät keskenäänkin. 

Tällä kertaa pieniä ongelmia tuo se, että harvoissa mukaan tulleissa kännyköissä alkaa virta loppua.

Sarjassa seikkailee neljä serkusta ja kissa. 

Alex on mestarikokki joten ruokahuolto on taattu. Yksi on taiteellinen, toinen kekseliäs jne. Ja kissa on yleensä aina karussa jossain. 

Itse olen tykännyt sarjasta paljon. Ainoa huono puoli, jos sitä huonoksi voi sanoa, on se, että serkukset seikkailevat aina samalla saarella. Toisaalta sen ymmärtää, kun talon omistava täti itse on harvoin paikalla. 

Joulukalenteri 18. luukku 2024

Yksi suosikkietsivistä on Hercule Poirot, onhan Agatha Christien romaanit maailman eniten luettujen kirjojen joukossa. 

2000-luvulla Sophie Hannah on saanut luvan Christien perillisiltä kirjoittaa uusia Poirot-tarinoita. 

Tässä kirjassa Poirot ja etsivä Catchpool ovat jäämässä nautinnollisen joulun viettoon kun etsivän äiti pyytää apua. 

Miehet taistelevat aikaa vastaan. Mitä nopeammin rikos selvenee, sitä varmemmin miehet pääsevät viettämään yhteistä joulua. 

Joulukalenteri 17. luukku 2024

Jouluaattoon on seitsemän yötä. Olisiko jo aika muistella kaukaisia sukulaisia. Niitäkin, joille ei tullut laitettua joulukorttia. 

Monella on sukua valtameren takana. Kellä Yhdysvalloissa, kellä Kanadassa, jollain jopa Australiassa saakka. 

Omaa sukua löytyy myös rapakon takaa Kanadasta. Sieltä kertovia tarinoita on kiva lukea, kun Kanadan ilmastokin on monella tapaa saman tyylinen kuin meillä

Päätin antaa uuden mahdollisuuden Louise Pennylle, kun joulukirjoja etsiessä siihen törmäsin. Olen aiemmin lukenut kolmisen kirjaa. Itse dekkaritarinat ovat olleet hyviä, mutta takana kirjasta toiseen kulkeva taustatarina oli minusta jo pääsiäisenä 2020  vastenmielinen. FaceBookin kirjaryhmistä olen lukenut, että taustatarina päättyy jossain vaiheessa. Joten päätin kurkistaa joko olisi se jossain vaiheessa. Ilmeisesti oli, sillä tässä Särö pimeydessä -kirjassa näytti siltä, että vihdoin tapahtui jotain lopullista. Kirja on sarjan yhdeksäs osa. Myös sarjan ensimmäisessä kirjassa vietetään joulua. Sekin kirja oli hyvä.

Varsinainen dekkaritarina oli taaskin hyvä. Näitä on kutsuttu Agatha Christiemäisiksi kirjoiksi ja se kieltämättä tulee mieleen. Juoni on mukavasti rakennettu ja tykkään kovasti Three pinesin asukkaista. Nyt elettiin joulun aikaa, joten tunnelma oli kaksin verroin mukavampi.

Kirjasta tuli mieleen nettiyhteydet ja kännykän toimivuus.

Viimeaikoina ollaan törmäilty siihen, että kännykkä ei taas enää toimi jokapaikassa. Itse olen muistellut bussimatkaa Joensuusta Mikkeliin joskus 2007/08 tienoilla. En ehtinyt ostaa lehteä eikä päiväreissulla mukana ollut poikkeuksellisesti myöskään kirjaa. 

Kännykässäni oli internetyhteys, joten luin koko matkan Iltalehtiä. Vain yhdessä kohtaa matkan varrella yhteys katkesi. Pidin sitä silloin käsittämättömänä. Nyt sitä saa vain kaiholla muistella.

Kymmenen vuotta myöhemmin 2018 käytiin kavereiden kanssa yli 200 kunnassa. Muistan vain yhden reissun, jolla minun kännykkä ei suostunut paikantamaan useaan tuntiin sijaintia. Kaverille kävi kerran pari samoin. Kaikilla kerroilla muut laitteet toimi. Itsellänikin oli minitabletissa toisen operaattorin kortti ja se toimi vaikka känny ei paikantanut. Muuten ei ollut minkäänlaista ongelmaa.

Viime kesänä kävin pari kertaa kätköilemässä Etelä-Pohjanmaan rajalla. Olen käynyt siellä ennenkin ilman ongelmia, mutta nyt kummallakin kerralla nettiyhteys katkesi ja palasi vasta kuntakeskuksen palattuamme. 

Nämä ongelmat tuli mieleen, kun päähenkilö havahtuu siihen, että Three pinesissä ei känny ja netti toimi. Se on osaksi siunaus, osaksi kirous. 

Itselleni on nykyään vaikea sopeutua siihen, että kännykkä ei enää toimi kaikkialla. 

Kirja oli siis dekkariosuudelta hyvä ja kokonaisuudessaan ihan ok. Aion lukea osan 10 kun saan tämän joulukirjaruuhkan selvitettyä.

Joulukalenteri 16. luukku 2024

Jouluun on vielä matkaa. Täysikuu möllöttää taivaalla, on kauhukkaamman joulu odotuksen vuoro. 

En ole modernin kauhun ystävä, mutta vanhat kotimaiset kauhutarinat ja vampyyrit uppoavat kyllä. Muuten en juuri kauhua lue. 

Nyt päätin kokeilla Marko Hautalan Setä Alfredin evankeliumia. Kannatti. Kirjassa oli jotain vanhaa charmia, joka istui hyvin jouluun. 

Joulu on muisteloiden aikaa.

Vanhoista kauhutarinoita tulee mieleen yläasteen äidinkielen tunnin kauhukuunnelmien teko. Se oli kivaa. Veikkaan, jos sellaisia tunteja olisi ollut enemmän ja neiti Kylä-Liuhala olisi opettanut äidinkieltä myös lukiossa, olisi ammatinvalintani ollut toinen. Hän on niitä harvoja opettajia, joita muistelen edelleen suurella lämmöllä. Terkkuja jos tämä tavoittaa oikean kohteen. Tarjoamasi vuosi oli ikimuistoinen. 

Vieläköhän kauhukuunnelmakasetit on tallella?

Joulukalenteri 15. luukku 2024

Kolmas adventti. Joulu alkaa olla ovella! Tälle päivälle suosittelen joulukirjeiden kirjoittamista. Niin teki myös englantilainen Suomi-fani aikoinaan, kun kirjoitti lapsilleen kirjeitä joulupukilta.

Suomi-fani on luonnollisesti Taru sormuksen herrasta tunnettu kirjailija J.R.R. Tolkien ja kirja on kirjeitä joulupukilta.

Kirjan voi lukea myös yhdeltä istumalta tai vaikka ihailla kirjettä per päivä. 

Mukavaa että Tolkienilta käännetään vähitellen muitakin kirjoja.

Joulukalenterin 14. luukku 2024

Tämä kirja olisi palloilutermejä käyttäen osunut ja uponnut koronavuosina 2020-2021 vielä paremmin maaliin, mutta kelpo kirja se on edelleen. 

Francesca Hornak julkaisi 2017 kirjan Viikko on pitkä aika. Kirjassa tytär, Olivia on ollut Liberiassa lääkärinä avustustehtävissä alueella, missä esiintyy melkolailla tappavaa, mutta vain eritteiden välityksellä tarttuvaa haagvirusta. Olivian kanssa samalla lennolla jouluksi kotiin palaa hänen ystävänsä, lääkäri hänkin.

Perhe sitoutuu vapaaehtoiseen karanteeniin Olivian kanssa viikoksi joulun aikaan. Paikaksi valikoitui äidin suvun kartano, joka on heidän maaseutu asuntonsa. 

Olivian lisäksi pieneen kartanoon linnoittautuu sisko Phoebe, kotiäiti Emma ja toimittaja isä Andrew. Viikon aikana mukaan tuppautuu myös Phoebe poikaystävä ja amerikkalainen Jesse. Kotiapulaisia jotenkin odotin, mutta äiti on se joka kokkaa.

Viikon aikana perheen salaisuudet selviävät vähitellen. Yksi kertoo toiselle ja kohta kaikki tietää. 

Samalla jännitetään kuinka haagiin sairastuneen Olivian ystävän käy sairaalan teho-osastolla. Samaa jännittää koko Englanti, sillä ystävä oli ensimmäinen Englannissa sairastunut.

Kuten sanottu. Kirja olisi ollut vielä jännittävämpää luettavaa koronasulkujen aikaan. Ehkä onneksi, löysin tämän vasta nyt. Annoin täydet pisteet, vaikka tällaiset romantiikkaa vivahtavat perhejutut eivät ole suosikkigenreäni. 🌟🌟🌟

Joulukalenterin 13. luukku 2024

Hyvää Lucian päivää! Pyhä Lucia, Santa Lucia on katollisista pyhimyksistä sokea neito, joka tuo valon pimeyteen. Ennen kalenteriuudistusta 1700-luvulla, Lucian yö eli 'Lutun yö', oli vuoden pimein. 

Ruotsalaisen Anna Janssonin Mustaa lunta kirjassa vietetään Lucian päivää Gotlannissa. Sivumennen sanoen siellä on lähestulkoon yhtä vaarallista elää kuin Midsomerissa Englannissa, missä pienessä maalaiskunnassa on televisiosarjan mukaan sattunut keskimäärin parikymmentä murhaa vuodessa jo 24 vuoden ajan. 

Tarina on lyhyt, sen lukeminen kestää noin tunnin.

Seitsemän vuotiaan Toven isä on aina matkoilla, joulu on tulossa ja äiti ei tykkää puolisonsa poissaolosta. Sitten Tove katoaa. Televisiosta tuttu rikospoliisi, Maria Wern saa etsinnän tehtäväkseen.

Olin noin 15 vuotta sitten Sorrennossa lomalla. Osallistuimme puisia intarsiatuotteita myyvän liikkeen esittelyyn, mikä olikin tosi mielenkiintoista. Esitelmän sai onneksi kuulla suomeksi. Puusepän sanastoni englanniksi tai italiaksi ei ole vahvimpia puoliani. 

Ostin korurasian kummitytölle ja kauppias kertoi, että lukuisista vaihtoehdoista suomalaisten ja ruotsalaisten suosikki sävel on Santa Lucia laulu. Sen ostin minäkin Luciano Pavarotti mielessäni.

Italiaksi laulussa kerrotaan purhehtimisesta ja suloisesta Napolin seudusta mm.:

O dolce Napoli, o suol beato,

Ove sorridere volle il creato,
O dolce Napoli, o suol beato,
Ove sorridere volle il creato,
Tu sei l'impero dell’armonia,
Santa Lucia! Santa Lucia!
Tu sei l'impero dell’armonia,
Santa Lucia! Santa Lucia!

Sen kuuluisin esittäjä on maailmankuulu sorrentolainen tenori Enrico Caruso, itse tunnistin sen silloin Pavarotti lauluna. 

Suomeksi sävelmää on kahdet sanat. Suorempi suomennos on V.Artin Soi iltakellot. 

Tunnetuimmat sanat Pyhä Lucia liittyy joulun aikaan ja Lucian päivään. Sen sanoittajaa en löytänyt, lienee unohtunut, traditionaalinen, kuten laulujen yhteydessä näkyi olevan.

Taivaalla tähtivyö kirkkaana loistaa, viestiä jouluyön tuikkeensa toistaa. Taivainen kirkkaus, riemuisa julistus Kynttilät syttyy, kynttilät syttyy.

Metsiin jo Pohjolan vaipan luo hanki, ja maa on valkean verhonsa vanki. Taivaisen hohteen tuo, Lucia valon suo, Pyhä Lucia, Pyhä Lucia.

Kiteet luo helmivyön valkoiseen kaapuun. Kätköstä talviyön luoksemme saapuu. Lucia seppelpää, juhlista hetki tää, saavuthan luoksemme, Pyhä Lucia.

Joulukalenteri 12. luukku 2024

Joulun odotuksessa häämöttää puoliväli. Tusina luukuista on avattu, toinen mokoma jäljellä. Joidenkin mielestä onneksi, joidenkin mielestä kauhuksi. Joulu tulee joskus hitaasti, joskus ihan liian nopeasti. 

Agatha Christie kirjoitti niin monta kirjaa, että niistä riittää kirjoja melkein kaikkiin juhliin ja sesonkeihin. 

Simon Leen testamentti kuuluu parhaimpiin joulun klassikko dekkareihin. Siinä perhe kokoontuu isän kotiin viettämään joulua. Yllätysvieraitakin saadaan. 

Isä kuolee suljetussa huoneessa ja kaikilla olisi oivallinen syy tehdä murha. 

Kirja oli yksi ensimmäisiä Agatha Christien kirjoja, joita luin aikuisiän kynnyksellä. 

Jos se olisi ollut ensimmäinen, en ehkä olisi innostunut Christien kirjoista, sillä ratkaisu ei ole ihan helpoimmasta päästä. 

Luin nuorempana Christien kirjoja suomeksi ja jossain välissä myös muutamia englanniksi. Nyt oli niin monta vuotta tämän lukemisesta ja katsomisesta, että en enää muistanut "kuka sen teki". Niinpä loppuratkaisu oli taas uusi, kiitos huonon loppuratkaisu muistin, ja Christien laajan tuotannon, onhan pelkästään romaaneitakin noin 70. 

Jos Simon Leen testamentti on tuoreessa muistissa, voin suositella myös Christien jouluisista ja talvisista novelleista koottua Kuolema keskitalvella, jota olen kuunnellut välipaloina jouluun valmistautuessani.

Kirjassa esiintyy tutut hahmot: Hercule Poirot, neiti Marple, Tommy ja Tuppence sekä Harlequin. Novelleista on 12, joten niistä riittää yksi jouluun saakka tai vaikkapa jouluaatosta loppiaiseen.

Joulukalenteri 11. luukku 2024

Yksi Agatha Christie suosituimmista kirjoista on ollut Idän pikajunan arvoitus. Tänään ei kuitenkaan nousta Pariisiin menevään Orient Expressiin Istanbulissa vaan lähdetään joulunviettoon Lontoosta Skotlantiin.

Kirja on Alexandra Benedictin Joulun pikajunan arvoitus. Matkalla kohti Skotlannin ylämaita tulee lumimyrsky. Junassa on kahdeksantoista matkustajaa, välipysäkeitä on seitsemän. Tai olisi, ellei lumimyrsky olisi sotkenut aikatauluja.

Junassa on myös murhaaja ja eläkkeelle jäänyt, isoäidiksi tuleva rikostutkija. 

Juna seisoo lumimyrskyssä keskellä ei mitään. Onko uhreja tulossa lisää? Vai ehtiikö rikostutkija selvittää tapauksen ennen sitä.

Suosittelen myös saman kirjailijan uudempia kirjoja: Joulun murhapeli kirjassa nainen osallistuu suvun perinteeseen, sukukartanossa tapahtuvaan 12-päiväiseen aarrejahtiin, jonka panoksena on koko kartano, ja yrittää selvittää samalla miten hänen äitinsä kuoli kauan sitten.

Uusin kirja on tänä vuonna ilmestynyt Joulun palapelimurhat, jonka itse jätän jouluun, kun kokoamme palapeliä. 

Palapelimurhissa pääosissa on 80-vuotias nainen, joka rakastaa teetä, palapelejä, ristikoita ja kissoja. Vähän siis kuin minä parin kymmenen vuoden päästä... Paitsi että en haluaisi ratkoa tuollaista palapeliä.

Joulukalenterin 10. luukku 2024

Eilisen matkakirjan jälkeen otetaan lyhyempi kirja tälle päivälle. Vielä riittää arkimenoja vaikka vuodenvaihde lähestyy. Itselläni on tänään vuoden viimeinen järjestökokous. 

Olen kuunnellut välipalaksi pikkuhiljaa Matthew Costellon ja Neil Richardsin Cherringhamin mysteerit sarjaa. Siitä on kiva kuunnella sesonkiin sopiva osa. Viimeksi kuuntelin Halloween-jakson.  

Osa 25 on Joulupukin salaisuus. Sarjan kirjoissa on sivuja vain noin 120, joten kyseessä on todellakin välipalat. Ainakin paljon lukeville.

Sarjat olisi tietty aina hyvä aloittaa alusta, jolloin hahmot tulee tutuksi. Nämä toimivat mielestäni ihan hyvin itsenäisinäkin, ainakin jos on lukenut ensimmäisen osan. 

Sarjan miespääosan esittäjä on entinen amerikkalainen poliisi, joka on menettänyt vaimonsa ja tyttärensä ja muuttanut jokilaivaan Englantiin. Hänellä on koira. 

Naispääosan esittäjä pitää kahden naisen mainostoimistoa kylässä joen lähellä. Hänellä on kaksi lasta ja vanhemmat, mutta ei miestä. Päähenkilöt ratkovat joutuessaan rikoksia ja vähitellen heiltä suorastaan tilataan ratkaisua. 

Tässä kirjassa vannoutunut kylän joulupukki katoaa pukin vaatteissaan juuri kun hänen pitäisi mennä jakamaan lapsille lahjoja. Kaikki tietävät, että hän ei häviäisi vapaaehtoisesti odotettuaan lasten riemua taas vuoden. 

Tutkimusten aikana joulu lähenee ja löytyy kaikenlaista pukin menneisyydestä.

Joulukalenterin 9. luukku 2024

Minulle 9.12. on ensisijaisesti Annan päivä. Silloin olen perinteisesti leiponut kakun joulua varten. Perinteinen hedelmäkakku säilyy viileässä hyvin aina loppiaiseen saakka. Ellei tule syödyksi ennen sitä.

Se, miksi olen leiponut kakun juuri Annan päivänä juontaa juurensa 1980-luvulla lukemastani vitsistä. Siinä mies tilaa hyvin pienen täytekakun Annan päiväksi erittäin pikkutarkoin ohjein. 

Päällä pitää olla tietyn sinisiä lemmikkejä ja siinä tulee lukea Anna. Aamulla 9.12. mies tulee hakemaan kakkua, hän moittii lemmikkien väriä, ovat liian tummia. Konditoria lupaa korjata kakun kahdessa tunnissa. 

Mies palaa ja toteaa lemmikkien olevan hyvän värisiä, mutta nyt kirjain koko on väärä, kirjaimet on liian pieniä. Ne korjataan seuraavan tunnin kuluessa. 

Mies tulee uudestaan. Ilma on tosi huono. Nyt kirjaimet ovat sopivan kokoiset, mutta fontti on muuttunut, ja Anna olisi pitänyt olla pienellä a-kirjaimella eli anna. Eikun korjaamaan. Se onnistuu jo puolessa tunnissa. 

Mies palaa ja on tyytyväinen. 

Myyjä huokaisee helpotuksesta. Koska ilma on tosi huono, hän kysyy, miten mies toivoisi kakun paketoitavan, eli miten hän on liikkeellä ja kuinka kauas. 

Mies toteaa, että ei tarvitse paketoida. Hän syö kakun heti. 

Annan päivän kunniaksi valitsin kirjauutuuden yhdeltä Annalta: Menolippu kaikkialle. Se on Anna-Katri Räihän matkamuistelu- ja vinkkikirja matkoiltaan yksin kaikkiin maailman itsenäisiin valtioihin. 

Räihä on ensimmäinen suomalainen nainen joka on käynyt kaikissa maissa fyysisesti ja siis yksin. Veikkaan että koko maailmassakaan ei ole montaa yksin matkaajaa, joka on päässyt samaan. 

Itse olen käynyt maailman valtioita läpi lukemalla vuodesta 2017 alkaen. Tätä kirjoittaessa niistä puuttuu edelleen tusinan verran maita. Mielenkiintoista nähdä, onko edes osa niistä samoja, mitä itselläni.

Joulukalenterin 8. luukku 2024

Hyvää Sibeliuksen syntymäpäivää ja toista adventtia. Joulu lähenee, siihen on enää 16 päivää ja aattoon yksi vähemmän. Vielä ehtii nauttimaan joulun odotuksesta täysin rinnoin. 

Odotellessa kannattaa muistaa Martan joulukirjan ensipainoksen sisäkannessa olleen oviluukun viesti: "

"Siivoa komerosi, jos aiot viettää siellä joulun." 

Sillä ohjeella olen itse välttänyt joulustressin kohta 20 vuotta. Tekstin on keksinyt Ritva Otva, joka toimi Marttaliiton talousneuvojana 1990-luvulla ja myöhemmin Etelä-Savon Marttojen toiminnanjohtajana.

Tälle päivälle valitsin Mika Waltarin teksteistä koostuvan Joulun ihmeen.

Kirjan tekstit ovat nuorta Waltarin noin sadan vuoden takaa. Kirjassa on seitsemän tarinaa ja runoa. Äänikirja kestää reilun tunnin, joten sen ehtii hyvin kuunnella melkein kokonaan lenkillä tai ruuanlaiton yhteydessä.

Itse olen tykännyt erityisen paljon Waltarin runoista eikä nämäkään huonoja ole. Tarinoiden tyyli on lähempänä Waltarin ensimmäistä romaania kuin osin hulvattomiakin Mikael kirjoja. Kelpo tarinoita, yhtä kaikki.

Joulukalenterin 7. luukku 2024

Itsenäisyyspäivä on juhlittu ja toinen adventti lähenee. Siivoillessa tai leipoessa voi kuunnella onneksi äänikirja.

Tälle päivälle suosittelen Ville Mäkipellon hieman erilaista joulukalenterikirjaa Kierot mielet. Itse kuuntelin tämän muutama päivä sitten huomaamatta edes että tämän voisi kuunnella myös joulukalenterina. 

Kirjassa ei ole oikein mitään jouluista ja kirjan kahdeksan sarjamurhaajaa tuo joulumieltä melko niukasti. Mutta kaikkihan eivät ole jouluihmisiä, joten otin tämän sen vuoksi mukaan omaan joulukalenterini. Ja tietty monipuolisuuden vuoksi pitää olla vähän kauhuakin mukana.

Kirja oli mielestäni mukavasti kirjoitettu. Jos nyt sarjamurhaajista suosikkia voi etsiä, niin shakkilautamurhaaja ehkä voisi olla itselleni sellainen. Hirveistä tavoitteistaan huolimatta hän sentään yritti olla tuottamatta tuskaa kenenkään läheiselle.... Tai no... Suoraan sanoenhan hirveä tyyppi oli sekin... mutta ainoa jolla oli jonkinlainen fysiologinenkin peruste tekemisilleen.

Kirjan tapaukset on eri puolilta maailmaa ja itselleni ne oli kaikki uusia. 

Varoitus: Heikkohermoisimmat ja vaikutteille alttiita älköön hankkiko tätä kirjaa.

Joulukalenterin 6. luukku 2024

Se on sitten Itsenäisyyspäivä. Onnea 107-vuotiaalle kotimaalle! Itsenäisyyspäivän aattoilta meni kuunnellessa Tuntemattoman sotilaan lukumaratonia. Kerrankin kirjallista kulttuuria tarjolla roppakaupalla. Lisää näitä!

Illalla on tiedossa televisiosta Linnan juhlat. Mielenkiintoista, miten ne ovat muuttuneet uuden isäntäparin myötä. 

Tämän päivän joulukalenterissa vinkataan nimensä puolesta päivään hyvin sopivaa kirjaa: Roope Lipastin Linnan juhlat. 

Luin kesällä ensimmäisen Lipastini, Ruotsin laiva, ja tykästyin. 

Linnan juhlat on samalla tapaa kepeä ja kuitenkin vakavia ajatuksia herättävä. 

Kirjasta tulee paikoitellen mieleen Arto Paasilinnan humoristinen revittely, vaikka kirjan taustalla on kipeät asiat: potkut töistä, potkut avioliitosta ja pitkäaikaisen unelman tavoittelu.

Tätä kirjoittaessani en ole vielä päässyt kirjan loppuun (kiitos Tuntemattoman sotilaan lukumaratonia), mutta monenlaisia ajatuksia on tullut jo nyt mieleen. 

Ja muistojakin. Itsekin olen kokenut kahden työpaikan konkurssin ja yhdet potkuihin johtaneet YTeet. Niiden jälkeen haltijatarkummi tai edes (tohelo) suojelusenkeli personal trainerina olisi ollut kiva juttu. 

Saas nähdä kuinka kirjan päähenkilön käy, eli pääsikö hän linnan juhliin 2017. Itselleni ei ole tullut kutsua. Vielä.