maanantai 22. helmikuuta 2016

Kevään enteitä



Aurinko paistaa. 
Kirjoittaja keväisessä auringossa.

Heti ajattelen kevättä.
Lumi sulaa. Purot solisevat. 
Muuttolinnut palaavat Suomeen.
Talitintit laulavat sielunsa kyllyydestä – ti-ti-tyy.
Esikot ja krookukset nousevat mullan alta.
Maa tuoksuu keväältä. 
Mieleen tulee siemenkaupan kuvaston uudet kasvit. 
Istuttaisinko tänä vuonna valkoisia porkkanoita?
Hetken mieli on iloinen ja kevyt. 
Sitten huomaan likaiset ikkunat. 
Muistan katupölyn ja sen kuinka se kutittaa nenää. 
Muistan jokakeväisen keskustelun koirankakasta.
Muistan jäniksen syömät omenapuun oksat ja lumen painamat pensaat.
Jokaisella vuodenajalla on omat ilonsa, omat murheensa. 
Kunpa osaisimme iloita enemmän tästä hetkestä.
Titityy, titityy.

Nämäkin voisivat kiinnostaa Sinua

Klassikkohaaste 2022 ja vuoden klassikkokatsaus

Klassikot on useimmiten aivan syystä klassikoita. Ne vaan on niin hyviä. Tosin joskus tulee aloitettua klassikko väärään aikaan. En ole viel...