maanantai 22. helmikuuta 2016

Kevään enteitä



Aurinko paistaa. 
Kirjoittaja keväisessä auringossa.

Heti ajattelen kevättä.
Lumi sulaa. Purot solisevat. 
Muuttolinnut palaavat Suomeen.
Talitintit laulavat sielunsa kyllyydestä – ti-ti-tyy.
Esikot ja krookukset nousevat mullan alta.
Maa tuoksuu keväältä. 
Mieleen tulee siemenkaupan kuvaston uudet kasvit. 
Istuttaisinko tänä vuonna valkoisia porkkanoita?
Hetken mieli on iloinen ja kevyt. 
Sitten huomaan likaiset ikkunat. 
Muistan katupölyn ja sen kuinka se kutittaa nenää. 
Muistan jokakeväisen keskustelun koirankakasta.
Muistan jäniksen syömät omenapuun oksat ja lumen painamat pensaat.
Jokaisella vuodenajalla on omat ilonsa, omat murheensa. 
Kunpa osaisimme iloita enemmän tästä hetkestä.
Titityy, titityy.

Kirja joka maasta ja kunnasta -projektit

Nämäkin voisivat kiinnostaa Sinua

Soffamatkalla Libyassa

Huomasin hämmästyksekseni, että en ole kirjoittanut koostetta Libyasta. Kuvittelin muutama vuosi sitten niin tehneeni, mutta ei, en löytänyt...