"Maaliskuu
jo maata näyttää, tiet tukkii, ojat täyttää"
Näin sanottiin ennen vanhaan Honkajoella.
Ja niin sanotaan vieläkin.
Luin nimittäin tämän sanonnan hetki sitten Facebookin Suomen historian ryhmästä.
Näin sanottiin ennen vanhaan Honkajoella.
Ja niin sanotaan vieläkin.
Luin nimittäin tämän sanonnan hetki sitten Facebookin Suomen historian ryhmästä.
Tämä
sanonta on melko helppo ymmärtää.
Sanat ovat tuttuja. Vain sana tukkii näyttää oudommalta.
Miten tiet voivat olla tukossa, jos asfaltti on näkyvillä?
Sanonta on peräisin ajalta, jolloin tiet olivat kapeita ja huonoja.
Keväällä lumi sulaa ja routa vaurioittaa tien pohjaa.
Tiehen syntyy kuoppia ja tien pinta on märkä ja kurainen.
Sanat ovat tuttuja. Vain sana tukkii näyttää oudommalta.
Miten tiet voivat olla tukossa, jos asfaltti on näkyvillä?
Sanonta on peräisin ajalta, jolloin tiet olivat kapeita ja huonoja.
Keväällä lumi sulaa ja routa vaurioittaa tien pohjaa.
Tiehen syntyy kuoppia ja tien pinta on märkä ja kurainen.
Vanhoissa
sanonnoissa on usein vaikeita sanoja.
"Parempi
pyy pivossa kuin kymmenen oksalla"
Pyy
on lintu ja linnun paikka on oksalla. Sen ymmärtää kaikki.
Mutta mikä pivo oli ennen kuin siitä tuli sähköinen lompakko?
Se oli käsien ja vartalon muodostama tila.
Hyvä siinä pivossa on pyytä kantaa, jos pyyn sattuu saamaan kiinni.
Tämä sanonta tuli mieleen viime viikon Aku Ankka –lehdestä.
Siinä oli yhteen kuvaan piirrettynä lukuisia sanontoja.
Yhtä niistä en keksinyt.
Mutta mikä pivo oli ennen kuin siitä tuli sähköinen lompakko?
Se oli käsien ja vartalon muodostama tila.
Hyvä siinä pivossa on pyytä kantaa, jos pyyn sattuu saamaan kiinni.
Tämä sanonta tuli mieleen viime viikon Aku Ankka –lehdestä.
Siinä oli yhteen kuvaan piirrettynä lukuisia sanontoja.
Yhtä niistä en keksinyt.
"Lähti
kuin hauki rannasta"
Kalastus
ei ole ollut koskaan taitolajini.
Ei, vaikka myönnän kirjoittaneeni kerran esitelmän talvikalastuksesta.
Se sitten on mielenkiintoista työtä.
On vaikea kuvitella, miten kalaverkon saa pingotettua jään alle, jos ei ole itse nähnyt sitä.
Minä olen pari kertaa katsellut Eurajoella, miten se tapahtuu.
Se ei ole minun lajini. En ole koskaan viihtynyt jäällä.
Jää pelottaa, kun ei tunne veden virtauksia, eikä tiedä itse missä jää on heikkoa.
Jätän talvikalastuksen muiden hoidettavaksi.
Torilta saa ostaa tuoretta kalaa tarpeeksi.
Ei, vaikka myönnän kirjoittaneeni kerran esitelmän talvikalastuksesta.
Se sitten on mielenkiintoista työtä.
On vaikea kuvitella, miten kalaverkon saa pingotettua jään alle, jos ei ole itse nähnyt sitä.
Minä olen pari kertaa katsellut Eurajoella, miten se tapahtuu.
Se ei ole minun lajini. En ole koskaan viihtynyt jäällä.
Jää pelottaa, kun ei tunne veden virtauksia, eikä tiedä itse missä jää on heikkoa.
Jätän talvikalastuksen muiden hoidettavaksi.
Torilta saa ostaa tuoretta kalaa tarpeeksi.
Jääpuikkoja kuvattuna Kenkäverossa 2008 |
Jäästä
tykkään silloin, kun se roikkuu räystäältä pitkinä jääpuikkoina.
Nekin alkavat olla nykyään harvinaisia.
Jääpuikkoja syntyy katon reunalle vain, jos talo päästää lämpöä ulos.
Uudet talot on tehty tiiviiksi eikä jääpuikkoja synny.
Se on hyvä lämmön kannalta, mutta huono jääpuikkojen kannalta.
Nekin alkavat olla nykyään harvinaisia.
Jääpuikkoja syntyy katon reunalle vain, jos talo päästää lämpöä ulos.
Uudet talot on tehty tiiviiksi eikä jääpuikkoja synny.
Se on hyvä lämmön kannalta, mutta huono jääpuikkojen kannalta.
Viime
viikolla oli Matin päivä.
Ennen ajateltiin, että Matti heittää kuuman kiven järveen ja jäät alkavat vähitellen sulaa.
Ulvilassa on sanottu:
Ennen ajateltiin, että Matti heittää kuuman kiven järveen ja jäät alkavat vähitellen sulaa.
Ulvilassa on sanottu:
"Matti
tulee pitkän parran kanssa"
Pitkällä parralla tarkoitettiin tässä yhteydessä räystäällä roikkuvia pitkiä jääpuikkoja.
Niiden aika alkaa olla nyt.
Pitkällä parralla tarkoitettiin tässä yhteydessä räystäällä roikkuvia pitkiä jääpuikkoja.
Niiden aika alkaa olla nyt.
* * * * *
Tämä teksti oli niitä harvoja, jotka Satakunnan Kansan blogipalstalla kirvoittivat hieman enemmänkin keskustelua.
Kirjoittajaa muistutettiin, että jääpuikot eivät ole kenellekään hyvä asia, koska ne ovat hengenvaarallisia. Mikä on totta erityisesti puutalokaupunginosissa keskustojen liepeillä, missä räystäille kertyvä jääpuikko on jalankulkijan pään yläpuolella.
Katoavaa kansanperinnettä on joka tapauksessa nämä jääpuikot. Ennen wanhaan näitä roikkui melkein kaikilla räystäillä, kun talot falskasivat lämpöä liiankin kanssa. Nykyisin jääpuikkoja saa ihailla enemmän rannoilla ja kallioleikkauksissa.
Joten varokaahan korkealla olevia jääpuikkoja - ja ihailkaa niitä, jotka ovat lähellä maata.
Keskustelua syntyi myös itse sanonnoista: Uudempaa sananpartta edusti kravaanareiden juhlavuoden slogan - "Tientukkeena jo 50 vuotta" ja nimiin liittyvät sanonnat kuten Manun illallinen, Jokisen eväät ja enon vene. Esteristä minä en puhu mitään.