lauantai 24. heinäkuuta 2010

24.7. Kristiinan kateenkorva

Julian kyökissä ei konsaan ole laitettu kateenkorvaa, mutta jos sellaista jostain löytyisi, mikä olisi oivallisempi kokeilla näin naisten viikon päätteeksi.

Kristiinan kateenkorva riisin ja herneitten kanssa
1 kateenkorva
75 g voita
porkkana
sipuli
maustekimppu
1 dl lihalientä
suolaa, pippuria
herneitä
riisiä: keittämiseen lihalientä ja voita
Kateenkorvaa voi ostaa hyvältä lihakauppiaalta, ensi alkuun voi kysellä kauppahallista. Liota kateenkorvaa tunti kymässä, hieman suolalla maustetussa vedessä. Valuta ja kuivaa talouspaperilla.
Leikkaa se viipaleiksi ja ruskista voissa 15 minuuttia. Nosta viipaleet kasarista ja kuullota nyt porkkanaviipaleet ja sipuli viipaleet maustekimpun kanssa.
Pane kateenkorva viipaleet takaisin kasariin ja lisää lihaliemi. Mausta pippurilla ja suolalla ja keitä hiljalleen puoli tuntia. Kuori pinnalle tullut vaahto.
Keitä samalla riisit voilla maustetussa lihaliemessä. Kun riisi on kypsää, kaada se voideltuun rengasvuokaan. Pane vuoka uuniin 10 minuutiksi (n. 200 astetta).
Keitä herneitä tovi kevyesti suolalla maustetussa vedessä ja valuta vesi pois.
Nosta palaset kattilasta ja siivilöi kastike.
Kaada riisi vuuasta tarjoiluvadille, pane keskelle herneitä, lado herneitten päälle kateenkorva ja kaada päälle kastike.
Ohje löytyy Kreivitär Eva Mannerheim Sparren keittokirjasta.

torstai 22. heinäkuuta 2010

22.7. Rotanpyydystäjän päivä

Suomalainen Matleenan päivä tunnetaan keskieuroopassa Rotanpyydystäjän päivänä. Päivää vietetään Grimmin sadun Hamelnin pillipiiparin kunniaksi. Hauskan sadun voi lukea Grimmin veljesten satukirjoista. Monilla kesäloma läheneekin näihin aikoihin loppuaan ja jos mökki jätetään loman päätteeksi talviteloilleen, kannattaa hiirenloukut laittaa viritystä vaille valmiiksi.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

21.7. Edelfeltin tippaleivät

Tippaleivät mielletään nykyisin vahvasti vappuun kuuluviksi, mutta mikä estäisi laittamasta simaa ja tippaleipiä keskellä kesää?

Oivallisen syyn tähän antaa kreivitär Eva Mannerheim Sparren hienostuneen klassikkokeittokirjan resepti Efelfeltin tippaleivät. Niiden kera on helppo juhlistaa taiteilija Albert Edelfeltin syntymäpäivää (s. 21.7.1854). Oheisesta annoksesta Julian kyökissä valmistetaan 20 tippaleipää.

Efelfeltin tippaleivät
8 munanvalkuaista
1 keltuainen
160 g sokeria
175 g jauhoja
Paistorasvaa (Eva Mannerheim Sparren mielestä parasta olisi hanhenrasva, mutta samapa tuo).
Vatkaa valkuaiset, keltuainen ja sokeri tasaiseksi tahnaksi ja lisää jahot.
Kuumenna paistorasva pienessä kasarissa. Pienessä sen vuoksi, ettei tippaleivät leviä liian isoiksi. Voit myös käyttää paistamisen kestävää metallista holkkia, joka rajoittaa taikinan leviämistä.
Kun rasva on sopivan kuumaa, kaadetaan taikinaa joko lusikallinen kerrallaan pieneen suppiloon, josta se valutetaan tasaisena nauhana rasvaan tai laitetaan koko taikina pursottimeen, josta sitä pursotetaan. Pääasia on, että taikina tulee tasaisena, ohuena nauhana kattilaan ja että tippaleiväst muodostuu tiivis kerä.
Kerä käännettään paistamisen välillä ja kun se on tasaisen vaalean ruskea, se nostetaan esimerkiksi metallisella reikäkauhalla talouspaperin päälle kuivumaan. Kun irtonainen rasva on valunut tippaleivän päälle sirotellaan sokeria. Nykyisin tippaleivissä käytetään tomusokeria, mutta Edelfeltin aikaan sokeri taisi olla hienoa sokeria.

tiistai 20. heinäkuuta 2010

20.7. Eliaan päivä

Profeetta Eliaan päivää vietettiin 20.7. aina vuoteen 1706 saakka, jolloin se siirrettiin Mikael Agricolan päivälle 9.4. Eliaan eli Iljan päivällä oli pitkälti samanlaisia sääennusteita mitä nykyisin liitetään tänä päivänä olevaan Reetan päivään: Ilja on vesihäntä - jos iljana sataa, sataaa seitsemän viikkoa, ja Iljan päivän tienoillahan sataa aina.

Harvat sääennusteet ennustavat sienisatoa, mutta Eliaan päivälle on sellainen kunnia luotu. Pohjois-Karjalassa on sanottu, että runsaat pilvet ennustavat sienisatoa, koska pilvistä putoilee sateen mukana sienten siemeniä: Iljana sienipilvet kulkee.

Julian mielestä yksi tenhoavimmista vanhan kansan sanonnoista on suistamolainen sananparsi Iljan päivältä:
Iljan päivänä jälkeen vilukivi mereen,

kuhilas pellolle, tuli perseeseen.
Halla ei enää haon takaa lähde,
kaste kaidasta tilasta.
Syksy on siis tulollaan.

Karjalan ortodoksialueella Eliaan päivänä ei menty heinäpellolle, sillä vanhan uskomuksen mukaan profeetta Elias lähetti salaman polttamaan heinät, jos pellolle mentiin hänen juhlapäivänään. Ja hyväähän lepopäivä raskaan heinätyön lomassa varmasti teki. Joillain paikkakunnilla työkielto koski vain Iljan päivän vastaista perjantaita. Rikkaimmat saattoivat käyttää vapaapäivän viemällä härän myytäväksi ja lajoittamalla rahat kirkolle. Tarina ei kerro, mitä köyhemmät tekivät.

Nämäkin voisivat kiinnostaa Sinua

Juhla ja juhannusilta

Heilu keinuni korkealle, nythän on juhannus ilta... Itse en kyllä muista istuneen kertaakaan keinussa juhannus iltana, mutta ulkona kumminki...