"Planeetta meressä sinunkin valollasi on tehtävä." Vilho Lammen mietelause.
Limingassa puhuttiin myös viime vuonna lukemassani Kempeleellä tapahtuneessa Martta Saxin murha -kirjassa.
Kirsin konttuurissa tarinoidaan matkailusta, kirjoista, ruuasta ja perinteistä.
"Planeetta meressä sinunkin valollasi on tehtävä." Vilho Lammen mietelause.
Vuodenvaihteessa jäi julkaisematta viime vuoden Ilmastolukupiirissä lukemani kirjat, joista näemmä olen kirjoittanut pitkähköt muistiinpanot tänne. Aihe on aina ajankohtainen, joten sopii tähänkin hetkeen.
Tammikuussa 2025 aloitettiin Marttojen Ilmastolukupiiri Mira Hulkkosen kirjalla Ilmasto-oivalluksia. Kuinka ihmismielen supervoimat valjastetaan planeetan parhaaksi. Monenlaisia näkemyksiä löytyi tästäkin kirjasta. itse pidin parhaimpana osuutena pohdinnan sananparsien uudistamisesta niin, että ne tukisivat nykyisiä trendejä ja jäisivät mieleen paremmin. Itselleni mieleen jäi:
"Pihveillä ja riisillä päästöjä riittää, kaurasta ja linsseistä ilmasto kiittää."
Uusista sananparsista tuli mieleen SuomiAreena noin 6 vuoden takaa. Siellä pohdittiin Pohjois-Rannan keskusteluareenalla sitä, miten vanhoja sanontoja pitäisi uudistaa myös oppimista ajatellen.
Itselleni kirjassa ei hirveästi ollut uutta, mutta pohdittavaa oli hieman eri näkökulmista. Paljon kiinnitettiin huommiota siihen, miten ajatukset muokkaavat ilmastonmuutosta ja miten ajattelu ylipäätään toimii.
Helmikuussa luettiin Pekka Junttin romaani Villikoira. Kirjan päähenkilö, vähän yli parikymppinen mies jättää kotiseutunsa, jota leimaa "monttu" eli kaivos, missä on työskennellyt monet sukulaiset useammassa sukupolvessa.
Lähtö kotiseudulta vaatii ponnistuksia, ja on eräänlainen kerran elämässä kokemus. Mies lähtee Tengeliöön Ylitornioon koiravaljakkotilalle. Kirjassa kerrotaan elämästä nykyisessä Lapissa missä eletään luonnon ehdoilla eläinten parissa. Toisaalta koira on valjakkoyrittäjälle vain työkalu. Karkuun lähtenyt koira on yrittäjälle menetetty koira, sen perään ei itketä. Nuori mies päättää kuitenkin etsiä karkulaiset. Toinen löytyy helpohkosti paikallisen poroyrittäjän opastuksella, mutta toinen on villiintynyt niin, että sitä ei saada kiinni. Etsintä jatkuu. Talvi muuttuu kesäksi ja juhlitaan juhannusta uuden tyttöystävän kanssa.
Kirjan toisena äänenä on nuori nainen 1940-luvulla, jonka kirjeenvaihtoa vanhemman metsäinsinöörin kanssa kuullaan nuoren miehen tarinan lomassa. Kuten tällaisissa kirjoissa usein, tässäkin tarinat yhtyvät jollain tapaa lopussa.
Itse koin, että loppu oli onnellinen ja kenties jatkoakin voisi seurata. Toinen piiriläinen oli sitä mieltä, että tarina sai traagisemman päätöksen. Mielenkiintoista, että mielikuvitus voi antaa erilaisia lopputuloksia, mutta toisaalta, siihen olen tottunut jo 1980-luvulla, kun kävimme exäni kanssa katsomassa Jääsydän-näytelmän. Me koimme, että näytelmän loppu oli ihan erilainen, ihan kuin olisimme katsoneet eri näytelmän, vaikka istuimme vierekkäin samassa katsomossa.
Maaliskuulle valitsimme Saari Kankaanrinnan ja Ilkka Herlinin Luonnollisia ajatuksia. Kirja koostuu pääosin Maaseudun Tulevaisuudessa ja Käytännön Maamies -lehdessä olleista kolumneista. Tykkäsin siitä, että kolumnien lisäksi kirjassa oli myös tekijöiden kommentteja ja vuoropuhelua aiheesta.
Kuuntelin kirjan äänikirjana ja siihen sopi hyvin kaksi lukijaa, jotka antoivat äänensä kirjailijoille.
En ollut yhtään katsonut tekijöitä, ja vähitellen aloin ihmetellä, ettei nämä nyt ihan tavallisia tutkijoita ole... Oli kartano-maatila, oma huvivenesatama, luonnonsuojelualuetta ja säätiö. Hieno juttu, että sellaiset, joilla on rahaa käyttävät sitä hyvän tekemiseen. Näinhän oli ennen muinoinkin. Patruunatkin perustivat kouluja...
Itseäni hätkähdytti kohta, missä puhuttiin kuinka uusseelantilainen lammas on luontoystävällistä ruokaa.
Ryhmässä nousi esiin myös se, kuinka kirjassa verrattiin Itämeren ympärillä asuvien määrää Välimeren ympärillä asuviin. Itämeren rannat on käsittämättömästi asuttuja!
Syksyn ensimmäisessä ilmastolukupiirissä esittelin juuri lukemaani Johanna Sinisalon Enkelten verta -kirjaa.
" Albert Einsteinin väitetään sanoneen, että jos mehiläiset katoaisivat maailmasta, ihmiskunnalla olisi neljä vuotta elinaikaa jäljellä."
Naapurissa Orvon isä pitää nautojen tehokasvattamoa, johon on ammentanut opit Amerikan vuosinaan. Orvon poika kuolee kahakassa mielenosoituksessa karjatilalla. Orvo hautaa kuolleen mehiläiskuningattaren poikansa mukana. Tarujen mukaan mehiläisillä on yhteys tuonpuoleiseen. Sitäkin kannatti yrittää.
Kirjassakin mainitaan joitain kasveja, mutta kysyin ChatGPT:ltä mitkä tärkeimmät viljelykasvit kasvaisivat ilman yhtään mehiläistä. En tarkastanut vastausta mistään, mutta tekoälyn mukaan vehnä, ohra, ruis, kaura, maissi (zea mays), riisi, peruna, bataatti, tapioka, jamsi, sokerijuurikas, soijapapu, herne, linssi, useat pavut, maapähkinä, auringonkukka, rypsi ja rapsi, sokerisuoko, banaani, taro, kookospähkinä ja rypäleet kuuluisivat edelleen ruokäpöytäämme.
Porkkanaa saataisiin ainakin jonkin aikaa. Jonkin verran hedelmiä ja marjoja kuten omenaa, päärynää ja mansikkaa saataisiin, mutta suuri osa sadosta kärsisi hyönteispölytyksen puutteesta. Käsinpölytystä voidaan myös suorittaa, mutta se on työlästä ja siksi kallista. Kotioloissa ja luksustuotteena esimerkiksi tomaatteja olisi saatavilla.
Koska monet rehukasvit ovat pölyttäjäriippuvaisia kuten timotei ja apila, maidon- ja lihantuotanto luultavasti vähenisi tai ainakin hinnat nousisi. Rehun muuttuessa huonompilaatuiseksi karjapohja heikkenisi, jolloin myös karjatilojen tuottavuus heikkenisi.
Alkuvuodesta 2025 kuoli Yhdysvaltalaisista mehiläispesistä ChatGPT:n mukaan yli 60%. Hunajan ja manteleiden hinnat ovat nousseet jo nyt, mutta vielä (kysyin tätä syyskuun alussa) ei osata sanoa, millaiset vaikutukset tällä on muihin elintarvikkeiden satoihin ja hintoihin. Jotenkin tuntuu hassulta, että näistä puhutaan niin vähän.
* * * * *
Muille lukukerroille en päässyt mukaan päällekkäisten menojen vuoksi, jonkun muiden kuukausien kirjoista luinkin melkein kokonaan, kunnes "Aasialainen kauteni" iski päälle, ja kaikki muu jäi sivualalle.
"Sellaisena muistan päiväkodinToiset odottivat joulupukkiaMutta minä pelkäsin sitä yhtä paljon kuin isääni."
"Itä-Pasila, Suuren Myötätunnon ja Häpeämättömän Totuuden Urbaani Kehto. Ohjusteollisuuden päivänä 18.11.2025 " Mielenkiintoisesti kirjoitettu kirja naisten tarinoista ja naisten roolista. Pohjois-Korea (26.3.) 🌟🌟🌟
"Mutta kuka Krysanteemi oikeastaan oli? Vakooja, viettelijä vai uhri? Ehkä parhaan ja ainoan vastauksen tietää naisen satimeen saanut mies. Etsivä Kang kirjoitti viimeisessä raportissaan: ”Hän ei ole sankari eikä rikollinen. Krysanteemi on haavoittuvaksi koulutettu koneisto, joka käytti rakkautta aseena. Mutta jossain vaiheessa hän alkoi vuotaa sisältä.”
"Niin viattomasti elin silloin.Nyt huuleni, surun ja ilon kuluttamatta,osaavat puhua samatkin sanat,hieman viisaammin,mutta kunpa vieläkin eläisin niin viattomasti!" Sowol Kim (1902-1934)
" Hän huomasi kertovansa tyttärelleen lukemiaan tarinoita. Hän tiesi, että elämä ilman mielikuvitusta oli pelkkää olemassaoloa. Eläminen ilman kirjoja oli pahin rangaistus, mitä saattoi olla."
"Jeg kender digjeg føler dig, dudu og jegjeg er dig vi er vor hinanden."
"Viivy autossa illassani, missä sydämeni odottaa; täytä sen yksinäisyyden malja, ja salli minun tuntea itsessäni sinun rakkautesi äärettömyys."
"Mihin tämä maailma on menossa? Eikö riitä, että on olemassa tyttöjen kouluja, nyt halutaan vielä yhteiskoulujakin.""Minä en taistele, koska en halua. Suostun olemaan uhri. Aikoinaan minulla oli kauniit unelmani, kuten teillä muillakin, mutta ne särkyivät kaikki. Ainoakaan unelmani ei täyttynyt." (Juexin)
"Ette jaksa pitää toivoa yllä, jos aurinko paahtaja aivonne."
"Sinä olet aasi. Tai vieläkin pahempaa, olet juttujen turmelija."
"Mitä näin kuuusesta silloin kun en ollut vielä oppinut puita"...."Sata kieltä laulaa. Koivuilla korvat.""Mielellämme suojelisimme metsät. Kaukaisissa maissa."
" ja se on rytmi ja se on syke"
"Hän oli niin kaunis, että kalat ja hanhet sukeltavat häpeästä."
"Valmiina lähettämään tuhat laivaa äänettömään yöhön".
Hong Kong (nykyään itsehallintoalue, mutta löytyy lukuhaasteen listalta) Han Suyin Päivien kimallus. (1/26)
Japani Satoshi Yagisawa Päiväni Morisakin kirjakaupassa. (3/26)
Kiina Yu Hua Xu Sanguanin elämä ja verikaupat, Mari Manninen Yhden lapsen kansa - Kiinan salavauvat, pikkukeisarit ja hylätyt tyttäret, Pertti Nieminen Suuri tuuli Kiinan ruonoutta 1. (1/26)
Macao (löytyy lukuhaasteen listalta)
Mongolia
Pohjois-Korea Jouni Hokkanen Pohjois-Korea naiset. (3/26), Jeongdo Kim Mustetta ja Kyyneleitä Korean runouden klassikot. (3/26)
Etelä-Korea Han Kang Älä jätä hyvästejä (3/26), Jeongdo Kim Mustetta ja Kyyneleitä Korean runouden klassikot. (3/26)
Taiwan (kiistanalainen asema, mutta usein mukana listoissa)
Tiibet (maa haasteen listalla) Satumetsän äänikirja-sarja Tarina turkoosista jalokivestä : tiibetiläinen kansansatu. (3/26)
Venäjä (osa kuuluu Aasiaan) Nikolai Gogol Pietarilaistarinoita. (4/26)
Brunei
Filippiinit
Indonesia
Kambodža
Laos
Malesia
Myanmar
Singapore
Thaimaa Tara Menon Upoksissa. (4/26)
Itä-Timor
Vietnam Nguyên Phan Quê Mai Missä tuhka kukkii. (3/26)
Afganistan
Bangladesh
Bhutan
Intia Tagore Rabindransth (1861 - 1941) on Nobel-palkinnon 1913 voittanut intialainen runoilija, jota olen lukenut aiemminkin ja tykkäsin. Nyt luin kirjan Toiselle rannalle.
Malediivit
Nepal
Pakistan
Sri Lanka
Kazakstan (osittain Euroopassa)
Kirgisia
Tadžikistan
Turkmenistan
Uzbekistan
Armenia
Azerbaidžan
Bahrain
Georgia (usein rajatapaus Euroopan kanssa)
Irak
Iran
Israel Sini Ezer Jerusalemin morsian (4/26)
Jemen
Jordania
Kuwait
Libanon
Oman
Palestiina (osittain tunnustettu) Yahya Hassan, Yahya Hassan : runot. Luin kolmannen kerran, on se vaan hyvä, vaikka raadollinen. (3/26)
Qatar
Saudi-Arabia
Syyria
Turkki (Euroopan ja Aasian rajavaltio) Elif Shafak 10 minuuttia 38 sekuntia tässä oudossa maailmassa. (31.3.)
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Jahkaannuin Limingalle kesäkuussa kaverin kysellessä apua yhden Limingan geokätkön ratkaisemiseen. Asia on useinkin juuri niin, kuin eräs po...