Majakkasaarilla

Elokuun alkuun suunniteltu majakkaretki innosti lukemaan kirjoja majakoista. Viime kesänä luin useampia majakkakirjoja, mutta vielä riitti lukemista tällekin kesälle. Löysin monta dekkariakin, mikä on hyvä, sillä dekkarit ovat aina kuuluneet kesääni.

Aloitin kepeästi lastenkirjoilla. 

Enid Blytonin Viisikko vanhassa majakassa oli turvallinen valinta. Olen senkin varmasti lapsena lukenut sen seitsemän kertaa, muistin Hurinan ja Ilkimyksenkin, mutta en sitä, että kuuluivat samaan tarinaan. Aloitus oli hyvä, sillä kesken ollut australialaisdekkari vaikutti tylsältä, mutta mikäs teet, pakko sekin lienee lukea.

Tuo minkäs teet jäi soimaan päähäni korvamadon tapaan jostain heinäkuun alussa lukemastani  antiikkikauppiaita koskevasta kirjasta, ja minkäs teet, pakko sitä on hokea itsekin.

Viisikko ei petä koskaan. Nälkä tuli taas:

Täällä on ainakin 10 voileipää ja pulliakin. Johanna on tehnyt meille kermaleivoksiakin.

Keski yöstä huolimatta oli pakko tekaista voileipä. Pullaa saati kermaleivoksiakin ei löytynyt keittiöstäni.

Kuvassa Viisikko sarjan televisioinnista tuttu St. Maryn majakka joka sijaitsee Newcastle upon Tynen lähettyvillä likimain Tanskan korkeudella Englannissa. Kuva: Unsplash/Jonny Rothwell. 

Korviin pisti kirjasta pieni kummallisuus. Pauli jäi vapaaehtoisesti ainakin 2 kertaa Annen seuraksi majakalle, koska tiesi Annen pelkäävän sitä, mitä pojat lähti tekemään. Koska Paulista on tullut noin empaattinen? Tim sentään oli oma itsensä:

Rakas Tim, pidän sinusta kovasti, mutta lakkaa nuolemasta korvaani.

Kirja taisi olla sarjan viimeisimpiä osia, joten Paula alkaa olla iso tyttö. 

En muista mikä sarjan kirjoista oli suosikkini lapsena, mutta tämä taisi mennä nyt top-kolmoseen. 

Toinen lastenkirja oli suunnattu hieman nuoremmille lapsille. Jukka-Pekka Palviaisen Jugi ja majakka saaren aave kertoo perheen muutosta Raumalla Kylmäpihlajaan. Kirja oli hauskasti kirjoitettu, joten jatkoa odottelen. 

Tanskalaisen Sally Altschulerin Zone 5-sarja kertoo saari ryhmällä asuvista lapsista, jotka viettävät aikaa yhden lapsen äidin omistamalla käytöstä poistetulla majakalla. Toisessa osassa Majakan puolesta, ryhmä valmistaa robotin. Osassa 4 Myrskyävällä merellä tehdään aikahyppy ja pelastetaan laiva, mutta mikä laiva? 

Tämä majakkakuva edustaa rannikolla/asutulla saarella olevaa majakkaa. Kaupunkimajakka tämä ei ole, koska linnunrata näkyy hyvin. Kuva voisi olla vaikka P. D. Jamesin lomasaaren majakka. Kuva Unsplash/Zetong Li. 

Aikuisten kirjoista otin luettavaksi ensimmäisenä Comben saarelle sijoittuvan P. D. Jamesin Majakka-kirjan, mistä en ollut aloittaessani varma olenko lukenut tämän Adam Dalgliesh -dekkarin, mutta sekin selvisi. Olen lukenut. Kirja oli kuitenkin muistissani armeliaan unohduksen huomassa, joten aiempi lukeminen ei haitannut yhtään loppuratkaisun tuoreutta. 

Ulko-Hebriduen tapahtumat 1903 ovat innostaneet Emma Stonexin kirjoittamaan kurjan Majakanvartijat. Kolme Majakanvartijaa hävisi majakkasaarelta mystisesti. 

Kirjassa kyseinen tapahtuma sijoittuu aikaan, jolloin on käytössä kasettisoittimet eli vuoteen 1972. Kirjailija, joka tapausta alkaa kirjassa tutkia, aloittaa tutkimuksensa 1992 vuonna. 

Kirjan majakka oli 10-kerroksinen, kuvan kaltaisesti jalustalle rakennettu ilman saarta tai edes kalliota millä lenkkeillä tai edes oikoa koipiaan. Kuva: Unsplash/Raoul du Plessis. Kuvan majakka sijaitsee Etelä Englannissa Beachy Heardissa melkein kiinni mantereessa. 

Ellen olisi päättänyt kirjoittaa majakoista, en olisi kuunnellut tätä kirjaa. Lukija kuuluu niihin naislukijoihin, jotka eivät sovi korvilleni muuta kuin ehkä lastenkirjoja kuunnellessa. 

Kirjan alku oli lupaava, mutta sitten mukaan astui liikaa rakkautta minun makuuni. Odotin perinteisiä majakkarikoksia, mutta petyin. Kirja oli kuitenkin kivasti kirjoitettu, joten luin loppuun. Ei kirja silti huono ollut. Tunnen monia, jotka pitäisivät tästä ainakin neljän tähden verran. 

Kirjojen mukaan Majakanvartijaan työ oli yksinäistä. Työntekijöitä saattoi olla pari, kolme. Perheitä oli lähinnä paikoissa, missä saattoi pitää lehmiä ja muuta karjaa. Joskus majakalla on ollut muitakin työntekijöitä. Hailuodon Marjaniemen majakalla on tarkkailtu säätä. Joillain majakkasaarilla on saattanut asua myös luotseja. Nykyisin kaikki Suomen majakat ovat miehittämättömiä. Sama tilanne lienee muuallakin. Kuva Hailuodolta: Unsplash/ Remo Vilkko. 

Kirjoissa Majakan hoitajat pitävät majakoistaan huolta niin, että messinki kiiltää koko ajan ja paikat on aina kunnossa. Työtä on vähän, etenkin jos saarella ei ole lehmiä ja muita hyötyeläimiä. Vapaa-aikaa riittää tapettavaksikin. Kalastus, kirjallisuus ja tarinointi näyttävät olevan yleisimmät harrastukset. 

Janette Wintersonin kirjassa  Majakanvartija on lista oppipojan tehtävistä:

• Aamuteen keitto
• klo 8 koiran ulkoilutus
• Klo 9 aamupalan teko
• Klo 10 portaiden huuhtelu
• Klo 11 aamupäivä teen keitto
• Klo 12 laitteiden kiillotus
• Klo 13 lounaan teko
• Klo 14 oppitunti majakoiden historiaa
• Klo 15 pikkupyykki
• Klo 16 iltapäivätee
• Klo 17 koiran ulkoilutus ja muonatäydennys
• Klo 18 illallisen teko
• Klo 19 majakkamestari tarkistaa valolaitteiston, oppilas katseler
• Klo 20 lisää opetusta, tarinan kerrontaa
• Klo 21 Majakan valo sytytetään ja mennään nukkumaan. 

Majakanvartija kirjassa on paljon tarinoita. Osa kertoo majakanvartijoista ja lähialueen ihmisistä, osa kirjoista on todellisia klassikkoja, kuten Gottfried von Strassburgin Tristan ja Isolde tai Darwinin Lajien synty. 

Kuva: Seivästön majakka Kuolemanjärvellä 1930-luvulla, Finna/Lappeenrannan museot. Majakka räjäytettiin suomalaisten toimesta toisen talvisodan alkupäivinä. 

Kirja joka kunnasta haasteen tilanne

Kirja joka kunnasta haaste on innostanut lukemaan kirjoja muualtakin kuin isoista kaupungeista. Päivittelen tilannetta tämän tästä ja nostelen tätä postausta välillä tuoreemmaksi. Kuntallistallani on myös rajan taakse jääneet kunnat sekä aiemmin yhdistyneitä kuntia, joista kirjoja olen lukenut niin, että ne selkeästi ovat juuri sen vanhan kunnan alueella tapahtuvia. 

Kartta on toteutettu CacheMaps.net:illä. 
Kaikkia kuntia ei ole laskettu. Esim. olen lukenut
kirjan Ristiinasta, mutta en laskenut sitä Mikkeliin.

Ahlainen

Akaa

Alajärvi

Alavieska

Alavus

Antrea

Asikkala

Askola

Askolasta tulee ensimmäisenä mieleen Johannes Linnankosken klassikkoteos Laulu tulipunaisesta kukasta. Klassikkoudesta huolimatta kesti kauan, ennen kuin kehtaisin lainata tuon kirjan kirjastosta, koulussakin joku opettaja kertoi sen olevan kovasti eroottinen... Noin 1970-80-luvulla... 2019 lainasin punastelematta Anna Ricen prinsessa Ruusussarjan. On se maailma muuttunut. On. Askolassa käydessä pistäydyttiin kaverin kanssa aiheeseen sopivalla geokätköllä, joka pisti miettimään pitäisikö kirjaan tarttua uudestaan. 

Aunus

Lauri Jänttin Salainen sotapäiväkirja esittelee Jäntin pariskunnan kirjeenvaihtoa ja perheen elämää kotona maalla sekä Laurin elämää sodassa, erityisesti Aunuksessa eli Aunuksenkaupungissa. Kirjassa kerrotaan paljon mm. sota ajan ruuasta. (2015)

Aura

Brändö

Leena Lehtolaisen kirja Rautakolmio on ollut luultavasti ainoa kirja, jonka mukana olen käynyt Brandössä. Kirjaa lukiessa kummastelin ensimmäistä kertaa kirjaa lukiessani sitä, kuinka paljon poliisi kirjassa ryyppää. Myöhemmin olen tutustunut mm. Otto Kuhalaan, enkä enää ihmettele Kallion viskinhuuruisia iltoja. Ryypätköön rauhassa. (2017)

Eckerö

Enonkoski

Enontekiö

Enontekijöläisen Nils-Aslak Valkeapään Aurinko, Isäni kirjan luin suomeksi ja katselin kuvia saamenkielisestä laitoksesta. Samaa suosittelen muillekin. (2020 ja 2021)

Mauri Sariolan kirjan Kolmen valtakunnan vainaja tapahtumat keskittyvät Kolmen valtakunnan rajapyykille ja sen lähellä olevaan hotelliin. Siellä tapahtuu murha, kuten dekkareissa on tapana. (2021)

Espoo

Arto Paasilinnan uusinta kirjaa odottelin aikanaan joka vuosi. Likimain kaikki niistä on tullut luettuakin. Kymmenen riivinrautaa kirjan kertasin uusiksi geokätköilyn merkeissä. Yllättävää kyllä, tykkäsin kirjasta enemmän tällä kertaa kuin aikoinaan. Kirjassa 60 vuotta täyttänyt Westendissä asuva mies lähtee Paasilinnan luottotaksikuskin Seppo Sorjosen kanssa viemään kukkia elämänsä naisille. Niitä löytyikin kokonaiset kymmenen kappaletta. (2018)

Leena Lehtolaisen luottopoliisi Maria Kallio toimii poliisina Espoossa, joten Espoon eri osat tulee kirjoissa tutuksi. Yksi parhaista on ollut jäähallille painottuva Kuolemanspiraali. 

Sanna Saarisen Siirtolapuutarhan varjossa Viola Gras lähtee juttukeikalle Espoon Westendistä Helsingin ulkopuolella olevaan siirtolapuutarhaan, jonka paikalliset ovat tunnistaneet Pakilan siirtolapuutarhaksi. (2020)

Eura

Eurajoki
Marja Hiltunen Koivikon Agatha - sarja. Juuselan piika, Juuselan emäntä. En ollut edes kuullut tällaisesta sarjasta, mutta oli mukava huomata tarinan lomassa tuttuja tarinoita tutuista taloista ja paikoista. Asuin itse Eurajoella 1990-luvun alussa. Saman tekijän Vainio-Tanin Elsa kertoo Agatha lapsenlapsesta joka muuttaa Juuselaan opettelemaan emännäntöitä. Kirja päättyy Sisällissodan tienoille. (2020)

Evijärvi

Finström

Forssa

Föglö

Geta

Haapajärvi

Heikki Meriläisen Sattumuksia Jänislahdella on kertomus pienestä pappilasta, joka saa uuden rovastin ja ruustinnan. Kirja on julkaistu 1908. (2018)

Haapavesi

Hailuoto

Halikko (Salo) 

Tuula Sariolan Halikon kirkkomurha kirjassa tutkitaan Halikossa sattuvaa murhaa. 

Halsua

Hamina

Antti Tuomainen kirjassaan Mies joka kuoli kertoo sieniyrittäjän tarinan. Kirja ei ole perinteiden dekkari, vaan kutkuttava asetelma kuoleman ympäriltä. Myrkytetty mies, pari ruumista: elämä, kuolema, rakkaus. (2019)

Hammarland

Hankasalmi

Hanko
Matti Remes Sukellus, Periaatteen mies, Regatta, Tappotanssi kirjoissa Ruben Waara tutkii rikoksia Hangossa, kun sattuu niihin törmäämään. Islantilainen syleily - kirjankin olen lukenut (kun kuvittelin sen kertovan Islannista) mutta siinä kirjassa Ruuben on joutunut muuttamaan Tapiolaan. (2020)

Harjavalta

Harlu

Hartola

Hattula

Hauho 

Hauhon kansallispuvun omistavan pitää ehdottomastii tutustua Hauhoonkin, vaikka nykyään se kuuluu Hämeenlinnaan. Hannele Dahlin Hauho-sarjan toisessa osassa, Kuka olisi uskonut kirjassa  tavataan lapsuuden ystäviä. (2019)

Haukivuori

Are Nikkisen kirjoittama Haukivuoren Haudini, Aimo Leikkaan elämä ja kuolema kirjaan tartuin tämän haasteen ja elämäkertavuoteni innostamana. Tämä olikin ilahduttava kirja hieman erilaisesta suomalaisesta viihdemaailmasta. Kirjassakin mainitun Uri Kellerin muistan nähneeni televisiossa, mutta Leikkaasta en muista edes kuulleeni. Kirja oli mukaan tempaa asti kirjoitettu. Tykkäsin. (2020)

Hausjärvi

Heinjoki

Mikko Porvali,   Veri ei vaikene kirjassa kerrotaan tosipohjainen tarina Heinjoella asuneen suutari Erik Mätön taposta 1930-luvun Neuvostoliittoon kyyditysten aikana. Laukaukset ampui Pentti Kosola, mistä hänet tuomittiinkin. Kirjassa vieraillaan Viipurista myös Lapualla. (2020)

Heinola

Marija Väntti on kirjoittanut Heinolassa syntyneen Uuno Kailaksen elämästä kirjan Älä koske perhosen siipiin. Voin suositella myös Uuno Kailaan runoja, vaikka niissä ei Heinolaa juuri mainita. 

Heinävesi

Metropoliitta Panteleimonin Koskijärvi-sarjan alkuosan kirjat olen sijoittanut Heinäveden Koskijärvelle. Sarjan aloittaa Murha kirkonkylässä, sitä seuraa Kohtalokas Leningradin matka ja Murha näyttämöllä. Murhia ratkoo kirjoissa lukihäiriöisten konstaapelin puoliso. (2019)

Helsinki

Helsinki on niin monien kirjojen kotikaupunki, että on vaikea heittää tähän vain muutamaa. Vuonna 2020 tutustuin ja ihastuin Jari Salosen Zettenberg kirjoihin. Luin kaikki käsiini saamani. Kuokkavieraat, Jahti, Kätkö, Ontuva mies, Kaikki me kuolemme kerran. Zettenbergin luokittelisin hensinkiläiseksi Murhia ja kantrimusiikkia mieheksi, tosin Zettenbergin musiikkimaku on hieman toisenlainen. (2020-)

Ennen Zettenbergiä olen tutustunut mm. Jarkko Sipilän luomaan Takamäkeen ja nekin on tullut luettua kaikki. 2021 keväällä tuli luettua jo sarjan 20. kirja Syy tappaa. 

Mika Waltarin Kuka murhasi Rouva Skrofin, Komisario Palmun erehdys ja Tähdet kertovat Komisario Palmu kirjojen tapahtumat kuvaavat helsinkiläisten rikkaiden arkea ja rikoksia. Monta kertaa olen katsonut, mutta nyt luin ensi kertaa. (2021). Tietopuolisista kirjoista Helsingin historiaan kuuluu mm. Lasse Lehtisen Murhattu ministeri, joka kertoo Ritavuoren murhasta. 

Hiitola

Hirvensalmi

Hollola

Eija Piekkarin Sivuaskel astelee maaseudulla Hollolan alueella, missä hiljaisen Maaseudun viljavainioiden rauhaa häiritsee ilkeän tädin perintö. (2021)

Honkajoki
Jaakko Koivuluoma, Honkajoen sissit on isovihan ajasta kertova, selkokielellä kirjoitettu kirja. (2018)

Huittinen

Pirjo Tuomisen Itkevät syvät vedet aloittaa Satakunta-trilogian maaliskuusta 1917 Huovin sahalta. Pääosissa on nuori Linda Huovi, joka joutuu kohtaamaan sisällissodan melskeitä. Toisessa osassa Sillat yli joen sota on päättynyt. Trilogian neljäsosa tapahtuu Yläneellä. (2017)

Humppila

Hyrynsalmi

Hyvinkää

Hämeenkyrö

Frans Emil Sillanpään eli tuttavallisemmin Taatan kirjoista ainakin Hurskas kurjuus ja Silja nuorena nukkunut sijoittuvat Hämeenkyröön. Molemmat luin taannoin, kun päädyin lukemaan Sillanpään koko tuotannon. Hurskas kurjuus kuvaa aikaa Sisällissodan jälkeen ja lienee ensimmäinen romaani, jossa pohditaan sisällissodan taustoja. 

Hämeenlinna

Kaarlo Nuorvala Murha Aulangolla kertoo juuri siitä, mitä kirjan nimi lupaa.
J. P. Koskinen Tammikuun Pimeä syli, Helmikuun kylmä kosketus, Maaliskuun mustat varjot, Huhtikuun hiipuva rakkaus, Toukokuun tuonen kukat, Kesäkuun kalmantanssi, Heinäkuun hurmeiset niityt,... Murhan vuosi-sarjassa nuori, opinnoissaan ei niin menestynyt Juha Tulikoski ratkoo enonsa Kalevi Arisuon kanssa rikoksia Hämeenlinnassa.

Hanna Kökön geokätköily aiheisen nuorten sarjan päähenkilöt Manu, Helmi ja Topi asuvat Hämeenlinnassa, mikä onkin ensimmäisen kirjan, Kätkön tapahtumapaikka. Sarjan muissa osissa käydään eri paikkakunnilla, mutta Manu ja Helmi asuvat Hämeenlinnassa. 

Simo Pajusen olympiavuoteen 1952 sijoittuva Mustarengas on Hämeenlinnan Ahvenistolle sijoittuva dekkari. Olympialaisten vuoksi tapahtumia yritetään peittää ja se onnistuukin niin, että suuremmilta skandaaleilta vältytään. 

Mauri Sariolan Leivätön pöytä on katettu on ensimmäinen aikuisten dekkari, jonka olen lukenut. Löysin kirjan aittan vintiltä jonain lapsuuden kesänä. Luin kirjan joskus 2000-luvun alussa uusiksi ja nyt taas, kun Porin lukuhaaste essa luettiin huonekalukirjoja. (2022)

Ii

Iisalmi

Iisalmelaiskirjailijoista on tullut luettua ainakin Alli Nissisen ja Juhani Ahon tuotantoa, mutta kumpikaan ei liene sijoittanut kirjojaan nimenomaan Iisalmeen, tai en ainakaan muista. 

Iitti

Ursula Auerin dekkari Murha Mankkalassa kertoo Brysselissä työssä olevan Olavin perinnöstä. Murhiakin tapahtuu. 

Ikaalinen

Kalle Päätalo on sodan jälkeen omaelämänkerrallisessa romaanissaan Ratkaisujen aika Rousto-Villen kanssa kirvesmiehenä Ikaalisissa, missä he rakentavat korpeen metsätyökeskuksen. Vapaa-aikana Kalle opiskelee. 

Ilmajoki

Ilomantsi

Marja-Sisko Aallon dekkarissa Ikoni, matkataan lomalle Ilomantsiin. Juice Leskinen lauloi aikanaan, että Ilomantsi on paratiisi, mutta ei loma Ilomantsissa pelkkää paratiisin auvoa ole. 

Antti Tuurin Rukajärven linja kertoo sodasta 

Imatra

Arto Paasilinnan Paras jalkainen laivanvarustaja oli ensimmäinen romaani, joka aikanaan tutustutti minut Imatran Valtionhotellin. Myöhemmin olen myös käynyt siinä ympäristössä, mutta valitettavasti sinä vuonna, jolloin koski oli korjaustöiden vuoksi pois käytöstä. 

Impilahti

Inari

Siiri Magga-Miettinen kertoo elämänkerrallisessa kirjassaan Siirin kirja lapsuudestaan ja nuoruuden lomistaan Kutturan kylässä Inarissa. Kuttura kylässä lomailee ja asuttaa Maggan sukua edelleen. 

Kuttura mainitaan myös Mikko-Pekka Heikkisen kirjassa Terveiset Kutturasta. Kirjan varsinaiset tapahtumapaikat ovat kuitenkin Iisalmesta etelään. 

Inkoo

Isojoki

Teemu Keskisarja Kyllikki Saari - mysteerin ihmisten historia ja Juha Saaren Kuuluisan kuoleman kuva - Miksi Kyllikki Saaren murha ei unohdu ovat perin erilaiset tutkielmat Isojoen kuuluisimman henkilön vaiheista. Keskisarja pohtii asioita Kyllikin omien tekojen kautta, Saaren ote on enemmän tutkimuksellinen valottaen enemmän  näkökulmaa miksi ei unohdu kuin itse tapahtumaa. Keskisarjan käytössä lieni laajempaa materiaalia, mutta tekijää mielestäni ei paljastettu. 

Isokyrö

Jaakkima

Janakkala

Joensuu

Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa teos on joensuulaisklassikko, jonka olen nähnyt myös pari kertaa Teatterissa. 

Joensuun paikat - antologiaan kirjoitin minäkin omat opiskelu muistoni. 

Marja Simolan selkokielisessä Otto Kotilaisen tarinaan perustuvassa sarjassa ollaan Joensuussa muutamissa kirjoissa, ainakin ensimmäisessä Kaskipellolta kaupunkiin ja viimeisessä Jäähyväiset Viipurille kirjoissa. Kotilaisen kahvila tuli itsellenikin tutuksi opiskeluaikana. Kirjahyllystäni löytyy myös Simolan kirjoittamat marttahistoriikit jotka nekin on tullut luettua kannesta kanteen. 

Johannes

Jokioinen

Tapani Baggen Urho ja suuri junaryöstö tapahtuu museorautatiellä. Jokioisten Museorautatie on tuttu martta historian tiimoilta, ajalta, jolloin se oli työni. Sen vuoksi oli kiva huomata, että siitä on tehty lastenkirjakin. Kirjasta tuli vähän mieleen Timo Parvelan Ella-kirjat. Siinäkin luokka on "yliveto", kuten Suomisen Olli olisi sanonut. 

Jomala

Joroinen

Maiju Lassilan nelinäytökseninen huvinäytelmä Kun lesket lempivät sijoittuu Joroisiin ja Juvalle. Leskimiehen vaimonetsintä ei kirjassa mene täysin putkeen, eli todellista kesäteatteriainesta tämä näytelmä. Vuonna 2014 näytelmä esitettiin Kiikoisissa, Porissa ja Merikarvialla. Kävin katsomassa Porissa, mutta en lämmennyt. Lukemastani sen sijaan pidin, silloin kun kahlasin Maiju Lassilan teokset läpi. Jossain vaiheessa Algot Untola asui porissakin. 

Joutsa

Markku Ropposen Kuhala ja Kuoleman hipaisu dekkarissa seikkaillaan myös Joutsassa. 

Juuka

Juupajoki

Juva

Jyväskylä

Markku Ropponen Kuhala sarja, Otto Kuhala, vanheneva yksityisetsivä, entinen poliisi seikkailee Jyväskylässä ja vähän muuallakin yhdessä koiransa, vaihtuvien naisystävien ja muusikkotuttavansa kanssa.
Koirapuisto romaanissa päähenkilö saa työpaikan koirapuistovahtina.

Jämijärvi

Jämsä

Laura Suomelan Kiss My Juhannus 

-kirjassa autolastillinen nuoria vuokraa viimetipassa mökin juhannukseksi Jämsän tienoilta. Himoksen juhannusjuhlissakin pistäydytään. 

Järvenpää

Timo Sandbergin Pahan morsian on rikoskomisario Erkki Heittolasta kertovan rikossarjan toinen osa. Kirja kertoo Järvenpäässä tapahtuneista paloittelusurmista. Keskiössä on myös Erkin pari, Taru, joka kärsii ihonväriin viittaavista vitseistä. Sarjan ensimmäinen osa on Kihokki, kolmas Pöllöpesä, sitä seuraa Pirunpesä, Dobermanni, Kalman kokko. 

Jääski

Kaarina

Kaavi

Kajaani

Ville Rannan Kajaani kertoo Elias Lönnrotin Kajaanin vuosista ja Karjalaan suuntautuvista keräysmatkoista. Tarina oli osin totta, osin fiktiota, mutta niinhän se aina jälkikäteen tehdyissä tarinoissa on. Tarina oli hyvä ja selkeä, mutta tehokeinona paikoin käytetty v auhdikas "suttu" häiritsi traditionaalisempaan tottunut silmääni. 

Harri V. Hietikon Pandemia on dystopia ajasta oudon pandemia jälkeen. 

Kalajoki

Anna-Leena Härkösen Juhannus vieras kertoo varttuneemmasta sinkusta, joka lähtee Kalajoelle juhannukseksi katsomaan kuolevaa sukulaistaan. 

Kangasala

Tapani Baggen Kummisedän hautajaiset kirjan tarina alkaa Vehoniemen automuseon kahvilasta. Tuttu paikka itsellenikin. 

Kangasniemi

Kankaanpää
Elina Backman ja Heidi Holmavuo tekivät 3 osaisen podcast sarjan, joka löytyy äänikirjana suoratoistopalveluista. Osissa Ratkaisematon 5-7 he pohtivat Helena Jämiäluoman murhaa. (2022).

Timo R. Stewaren kirja Valter Juva Kadonneen arkin metsästys -kirjassa Juva on Kankaanpäässä maanmittarina ja Jerusalemissa kaivauksilla. (2021)

Niemensivu Reetta Lempi ja rakkaus sarjakuvakirja kertoo Niemensivu Lempi-mummon rakkaustarinan. Kirjassa sulho lupaa siirtää mökkinsä Noormarkusta Vihteljärvelle. (2020)

Mauri Sariola Viiden tien risteys kertoo joukko-osaston harjoituksista Niinisalossa.(2018)

Kanneljärvi

Unto Seppäsen Iloisten ukkojen joukko kertoo kanneljärveläisistä hevoskuskeista, joilla riitti töitä kun venäläiset rikkaat olivat alueella huviloissaan. Työt päättyi kun raja meni kiinni. Joillekin se oli onni, joillekin ei. 

Kannonkoski

Kannus

Karijoki

Karjalohja

Tiina Martikaisen Jäätyneet kasvot dekkarissa murha paikkana on Karjalohja (2013 alusta osa Lohjaa). Hanna Vainio hälytetään paikalle kultansa vierestä sunnuntai aamulla viiden jälkeen. Kirjan alku vaikutti sen verran tutulta, että piti tarkistaa olinko lukenut kirjan, mutta en sentään - olin lukenut vasta sarjan ensimmäisen osan. Viime aikoina on tullut luettua niin paljon, että pelkästä kirjan nimestä ei välttämättä muista onko kirja luettu vai ei. Karjalohja sijaitsee Sammatin ja Fiskarsin välissä. 

Karkkila

Karstula

Karvia

Kaskinen

Kauhajoki

Sanna-Leena Knuutilan selokirja Ne lensivät tästä yli kertoo 19-vuotiaan Hiljan tarinan kotirintamalta. 

Kauhava

Antti Tuurin Pohjanmaa kirjassa jaetaan suvun kesken isoisän Amerikan perintöä. Kirja on yksi osa 6 osista Pohjanmaa-sarjaa. Päivän aikana osa suvusta ehtii käydä myös Lapualla ja Lappajärvellä. Oma suosikkini tästä sarjasta on Talvisota, jossa Hakalan veljeksilläkin on oma osansa. 

Kaukola

Kauniainen

Kaustinen

Keitele

Kemi

Elina Backmanin ja Heidi Holmavuon Ratkaisematon 8-10 äänikirjassa ratkotaan kemiläisen Elli Immon murhaa. Kuuntelin jaksot keväällä, mutta ne on poistettu ilmeisesti rikostutkinnallisists syistä. (2022).

Kari Hanhisuanto on kirjoittanut mielenkiintoisella tavalla kirjan Pelkopeli. Kirjailija kutsui ihmisiä kahviloihin ym paikkoihin, jossa keskustelujen pohjalta tarina kehittyi valmiiksi. Ideassa on samaa, mitä fanien kanssa kirjoittamisessa verkossa, mutta tässä vain tapaamiset on livenä. Mielenkiintoista. Etsivään oli helppo samaistua itsekin. Voisin kuvitella sopeutuvani minäkin kaikkeen muuhun, paitsi ainaiseen kylmyyteen (tai kuumuuteen). (2021)

Kemijärvi

Timo Parvela ja Kari Väänänen ovat kirjoittaneet kirjan Taivaan tulet, joka perustuu suosittuun, saman nimiseen televisiosarjaan. Harvemmin tulee luettua kirjoja, joista olen katsonut leffan tai tv-sarjan. Nytkin tuli samanlaiset fiilikset, vaikea miettiä omiaan, kun näkee mielessään tutut näyttelijät. Kelpo kirja silti. 

Keminmaa

Kemiönsaari

Kempele

Kerava

Keuruu

Kihniö

Kinnula

Kirkkonummi

Kirvu

Kisko

Eppu Nuotio Anopinhammas on toinen osa 58-vuotiaan eläkeläisen ja martan, Ellen Lähteenratkaisemista rikoksista kertova kirja, jossa iso osa tapahtumista sattuu Kiskossa. Sen verran hyvä sarja, että kolmosta odottelen.

Kitee

Kittilä

Kiuruvesi

Kivennapa

Kivijärvi

Koivisto ja Koiviston mlk

Kokemäki

Kokkola

Kolari

Päivi Alasalmi Ei jälkeäkään kertoo hotelli johtajan murhasta tunturihotellissa. 

Konnevesi

Kontiolahti

Korpiselkä

Korppoo (Parainen) 

Utön saari on nykyisin kaupunginosa Paraisilla. Maalaiskaupunginost jaksaa hymyilyttää edelleen itseäni, vaikka on niihin tullut totuttua jo 1970-luvulla. Kirjailija, valokuvaaja, lintumies Juha Laaksonen on kirjoittanut Utön saaressa viettämästään ajasta kuvakirjan omaisen päiväkirjan tai päiväkirja omaisen kuvakirjan - miten asian haluaakaan ilmaista. Utö syksy ja kevät ulkosaaessa. Jokaisesta päivästä on 1-2 sivua kuvaa ja tekstiä, joka saa ainakin itseni haaveilemaan lintujenbongailulomasta majakkasaarella. 

Luin kirjan tarkoituksella ennen, kuin tartuin  

Laaksosen kirjaan Murha Lintusaarella. Kirja perustuu niin ikään Laaksosen omiin kokemuksiin saarella, vaikka murha ja bongattu harvinaisuus ovatkin mielikuvitusta. Kirjojen luku peräkkäin oli mielestäni oivallinen idea, jota voi suositella muillekin. 

Korsnäs

Koski Tl

Kotka

Heleena Lönnrothin Kuoleman portti kirjassa eläkkeelle jäänyt poliisi perustaa etsivätoimiston Kotkaan. Kaakonetsivät eli Hakkarainen ja Valo kirjojen tapahtumat sijoittuvat pääosin Kotka-Hamina seudulle. Puolalainen kuurupiilo sijoittuu Kotkaan ja Puolaan. 

Kouvola

Kristiinankaupunki

Kruunupyy

Kuhmo

Kuhmoinen

Kumlinge

Kuolemanjärvi

Kuopio

Minna Canth Köyhää kansaa. Köyhä kansa voisi olla köyhä missä tahansa kaupungissa. Hyvin aikaa kestänyt näytelmä.

Metropoliitta Panteleimonin kirjoissa Murha kirjapiirissä ja Särkynyt sydän, ratkotaan rikoksia Kuopiossa. Jälkimmäiset murhat tapahtuvat palstaviljelyn harrastajien keskuudessa. 

Kuortane

Kurikka

Kurkijoki

Kustavi

Volter Kilpi Alastalon salissa vietetään kesäkuista päivää Kustavissa. (2022)

Kuusamo

Kyyjärvi

Käkisalmi ja Käsisalmen mlk

Kärkölä

Kärsämäki

Kökar

Ulla-Leena Lundbergin Jää on odotellut luku pinossa pitkään. Kesäkuussa 2021 lueskelin saariaiheisia kirjoja, ja oli hyvä hetki poiketa Kökarillakin. Kivan oloinen papin perhe sieltä löytyikin, mutta lyhyeksi jäi aikansa Kökarissa. 

Lahdenpohja

Lahti

Timo Sandberg Mustamäki - sarja etenee vuodesta 1918 kohti tätä päivää. Tilinteko kirjassa sarja on edennyt jo sodan jälkeiseen aikaan. Sandbergin uusimmat Heittola-kirjatkin tapahtuvat Lahdessa. 

Laihia

Antti Tuurin Eerikinpojat romaani kertoo Tuurin äidin suvusta. Laihialainen piikatyttö lähtee herätysliikkeeseen liittyneiden kanssa maanpakoon Tanskaan, jossa kaikki eivät mene ihan niin kuin ryhmä toivoi. Seuraavissa kirjoissa matka jatkuu vähitellen yli Atlannin. 

Jossain vaiheessa olen lukenut myös vitsikirjan Pennit soikeaksi, missä tietenkin vitsaillaan laihialaisella nuukuudella. Myönnän käyneeni laihialaisen kotiseutumuseon pihassa. Sen verran oli säästäväisyyden henkeä, että kävimme talviaikaan, jolloin ei museo  ei ollut auki, eikä näin ollen tarvinnut maksaa pääsymaksua. Tosin emme päässeet kyllä sisäänkään.   

Laitila
Maria Hiltunen Vainio-Tanin Agatha muuttaa Eurajoelta Laitilaan. Myöhemmissä osissa Agatha tytär lähtee opettelemaan emännyyttä Eurajoelle Juuselan taloon, missä Agatha oli nuorena emäntänä. 

Lapinjärvi

 

Lapinlahti

Joskus vuoden 2005 tienoilla kävin junalla Iisalmessa pitämässä arkistointikurssia. Matkan varrella katselin Lapinlahden kirkonkylän asemaa sillä silmällä, että muuan Matti ja Liisa lähtivät sieltä junamatkalle Juhani Ahon kirjassa Rautatie. Veikkaan, että asemanseutu oli noista ajoista muuttunut. 

Lappajärvi

Antti Tuurin Levoton mieli kertoo taiteilija Arvid Bromsista, joka asettuu viidennen vaimonsa kanssa Lappajärven Lehtiniemeen.

Lappeenranta

Hanna Kökön nuorten geokätköily sarjan kirjassa Saarikätkö Manu ja Helmi etsivät saarikätköjä Lappeenrannan tuntumassa. Itsekin olen siellä rannalla kävellyt, vaikkakin ennen kätköily uran alkua. Kunnan alueelta olen hakenut neljä geokätkö, joista yksi kanavalta, ja loputkin sen lähistöltä. 

Lapua

Kaarina Toijanniemen Simpsiöltä nousee savu esittelee 1600-lukulaista Simpsiön vuoren elämää. Simpsiön on liitetty monia maagisia tarinoita, joihin liittyy mm. jättiläinen ja vuorenpeikko. 

Laukaa

Lavansaari

Lemi

Lemland

Lempäälä

Pertti Laineen kirjassa Pisto sydämeen löytyy naisen ruumis Ideaparkin parkkipaikan kulmilta. 

Leppävirta

Lestijärvi

Lieksa

Lieto

Liminka

Liperi

Lohja

Johanna Tuomolan Noora Nurkasta kertovan kirjasarjan rikokset tapahtuvat Lohjalla, jonne Noora muuttaa eronsa jälkeen lapsineen Nooran isän ja tämän puolison hevostilalle. Sarjan aloittaa Tummissa vesissä, sitä seuraa Sieppaus, Petoksen anatomia ja Minkä taakseen jättää. Lisääkin kirjoja on ilmestynyt, mutta pitkitän nautintoa ja jätin tuoreemmat lukematta. Sarja oli itselleni ihan outo, kun sen löysin kesällä 2020. Sarja vaikuttaa sen verran hyvältä, että soisin sarjan nousevan useammin esille. Ilman BookBeatin näistäkin voisit pitää vinkistä sarja olisi edelleen itselleni tuntematon. 

Ks. myös Karjalohja ja Sammatti (2020-)

Loimaa

Marja-Liisa Dieckmannin kirjoissa Kolme hopeasormusta ja Hopeasormuksen taika (itsenäisiä jatko-osia kirjalle Keisari ratsastaa kaupunkiin). Kirjojen tapahtumat sijoittuvat 1809 vuoden tienoille. (2019)

Loppi

Tony Latvan kirjoittamassa kirjassa Totuus Heinonen murhasta kertoo kirjailija miten Heinon pariskunnan murha saattoi edetä. (2020)

Loviisa

Luhanka

Lumijoki

Lumivaara

Lumparland

Luoto

Luumäki

Anni Jokitalo sarjakuvakirja Pankkiryöstö Taavetista kertoo tosi pohjaisen tarinan 1.6.1926 tapahtuneesta Taavetin Kansallisosakepankin ryöstöstä, Jos kuoli 3 ihmistä. Pitkään suunniteltu ryöstö meni pieleen ja molemmat ryöstäjät tuomittiin. Alkoholilla oli osuutta asiaan. Kirja löytyy myös Issuusta. (2020)

Luvia (Eurajoki) 

Arto Paasilinnan Suomalainen kärsäkirja kertoo entisen sirkusnorsun matkasta kohti uutta tulevaisuutta. Pisimpään kirjassa taidetaan olla Luvialla, josta matka jatkuu kohti kaakkoa. 

Maalahti

Maarianhamina

Marttila

Masku

Merijärvi

Merikarvia

Arvo Salon Oura ooppera - Merellinen musikaali johdatti ajatukset saaristoon. Näihin aikoihin tyrnisato alkaa kypsyä ja lämpiminä päivinä ilma olisi vielä kiva merelliseen ulkoiluun. Ourassa en ole käynyt, mutta Eurajoen saaristosta on jäänyt hyvät muistot. (2020)

Metsäpirtti

Miehikkälä

Mikkeli

Sari Järn Lupaan sulle ruusutarhan. 

Muhos

Multia

Muolaa

Muonio

Mustasaari

Muistio (laiton kunta, nyt Raaseporia) 

Paula Roos lähtee Mustion linnaan kursseille, jossa opetellaan uutta antiikista ja kokataan myös gourmet ruokaa Anja Gustafssonin Uranaiset kirjassa, joka on sarjan kolmas osa. 

Muurame

Mynämäki

Myrskylä

Mäntsälä

Mänttä-Vilppula

Mäntyharju

Ritva Sarkolan Tuula Sariolan nimellä kirjoittamissa dekkarissa on päätapahtumapaikkana Mäntyharju. 

Naantali

Pirkko Arhippan dekkari tuotannosta iso osa tapahtuu Naantalissa. Viimeksi seikkailin siellä kirjan Kuoleman koordinaatit alkumetreillä. (2020)

Nakkila

Urho Karhumäen Testamentti-kirja on jatkoa olympialaisten kultamitalilla palkitulle Avoveteen -kirjalle. Aikanaan kirja aiheutti kohun Nakkilassa, jossa kirjan tapahtumat tunnistettiin, vaikka tehtailijan nimi oli muutettu Suomisesta Vuoriseksi. Kirjan tapahtumapaikat ovat siis "Nakkilan kirkon vaiheilla". 

Nauvo (Parainen) 

Johanna Kostet oli itselleni uusi dekkaristituttavuus. Marrasyöt kirja sijoittuu Nauvoon ja siellä eritoten Finbyn jatulintarhan. Kirjassa on mukava kombinaatio vanhaa uskoa ja nykyisyyttä. (2021)

Nivala

Nokia (ent. Pohjois-Pirkkala 1938)

Johanna Hulkon mainio Geoetsivät-sarjan etsivät asuvat ja kätköilevät Nokialla. Sarjan etsivät ovat ala-asteiköisiä ja pyöräilevät kätköille. Yhden etsivä, Raparperi, kuuluu sateenkaariperheeseen, hänellä on kaksi isää. 

Marja-Liisa Heinon Älä tähti putoa muslimitytön katoamista tutkii romanitaustainen poliisi Karli Eerola. (2021).

Nousiainen 

Nurmes

Nurmijärvi

Nuutajärvi (Urjala) 

Johanna Hulkon geokätköily aiheisen sarjan Geoetsivät ja yksikätinen madonna kirjassa etsivät pyöräilevät Nokialta Nuutajärvelle ja pitävät geokätköily tapahtuman Jompan kanssa. 

Närpiö

Orimattila

Orimattilan Sanomien mukaan Jenni Linturin kirja Mullojoki 1950 kertoo tarinaa Orimattilan Mallusjoen varrelta. 

Oripää

Orivesi

Oulainen

Oulu 

Ari Paulowin Viidakkojuoksun löysin viidakkosanan perusteella kun etsin luettavaa sademetsä alueelta. Eihän se sellaisesta viidakosta käynyt, mutta sopi passelisti joulukuiseksi kirjaksi jossa liikutaan kahdella mantereella. Aluksi ollaan New Yorkissa, mutta sitten päähenkilö palaa Ouluun. Kirja yllätti positiivisesti ja mikä parasta, kirjoja löytyi heti äänikirjana neljä muuta. Kirja oli haasteen suorituksen aikana ensimmäinen oululaisen, mutta toki olen lukenut Paavo Rintalan Pojat. (2022)

Outokumpu (ent.  Kuusjärvi -1968)

Leena Lehtolainen sijoitti Kuprisydän dekkrinsa synnyinkuntaans. 

Padasjoki

Paimio

Paltamo

Parainen (ent. Länsi-Turunmaa)

Parikkala

Parkano

Pedersöre (ent. Pietarsaaren mlk -1989)

Pelkosenniemi

Pello ( ent. Turtola -1949)

Perho

Pertunmaa

Petsamo

Petäjävesi

Pieksämäki (ent. Pieksämä 1930–1948)

Pielavesi

Pietarsaari

Pihtipudas

Pirkkala ( ent.Etelä-Pirkkala 1922–1938)

Polvijärvi

Pomarkku

Pori

Arttu Tuominen Verivelka aloittaa Delta-sarjan. X merkitsee ystävyyttä. Sarjan toinen osa on Hyvitys. Kolmas osa Vaiettu kertoo Porin lisäksi Ukrainasta. 
Neliosaisessa Leipuri-sarjassa seikkaillaan Porissa ja hieman Ulvilassakin.

Liisa Nevalaisen Porin teatterista kertova dekkari Viimeinen rooli esittelee myös teatterin kummituksen. Teatterin produktioon kuuluu kirjassa August Strindbergin Kuoleman tanssi, jota en ole koskaan nähnyt teatterissa, mutta vielä ehtinee, ja toivottavasti nimenomaan Porissa. Muut Nevalaisen kirjat ovat myös teatteri maailmasta mutta taitavatkin kaikki sijoittua Helsinkiin, missä Etsivä Antti Karpalokin on töissä. 

Porilaisten kirjoittamia runoja täynnä on Olet kuin ohrake kirja. 

Pornainen

Porvoo
Enni Mustonen Emännöitsijä. Emännöitsijä viettää osan kesistä Haikon kartanossa, jossa Edelfelt maalaa ja asustaa kesäisin Suomessa ollessaan. (2020)

A. W. Yrjänän Joonaanmäen valaat on mielenkiintoinen fantasiakirja pienestä yhdyskunnasta, jotka elävät salaisen sisäänkäynnin takana Porvoon rannikkoseudulla. Kirjassa luetaan paljon. (2022)

Posio

Ruusuvuori Yksi näistä pienimmistä dekkarissa... eikun sittenkin romaanissa, pureudutaan siihen, mitä uskonnollinen (tai miksei mikä tahansa muukin) lapsuudesta asti tiivis yhteisö voi vaikuttaa ihmisen ajatteluun läpi elämän. Kirjoittaja on Ruusuvuoren pariskunta Juha ja Ulla. (2020)

Pudasjärvi

Pukkila

Punkaharju

Kari Levolan olen tuntenut aiemmin vain lasten-ja nuortenkirjoista. Harju on aikuisille suunnattu dekkari, jossa kuntoutettava poliisi ratkoo kuntoutuksen lomassa paria murhaa. Paikat on tuttuja ja punatukkainen omistajakin on tullut bongattua, joten kirjaa oli mukava lukea. Tiedä sitten, onko tikanheitto koskaan enää samanlaista kuin ennen. (2021)

Punkalaidun

Puolanka

Puumala

Pyhtää

Pyhäjoki

Pyhäjärvi ( ent Pyhäsalmi 1993–1996)

Pyhäjärvi Vpl

Pyhäntä

Pyhäranta

Pälkjärvi

Pälkäne

Pöytyä

Raahe

Raasepori

Raisio

Rantasalmi

Ranua

Rauma

Hjalmar Nortamon kirjojen tapahtumapaikkana on Rauma. Raumlaissi jaarituksi luimme ääneen jo kolmannella luokalla Ala-asteella.  Mnää, Tasalan Vilkk ja Hakkri Iiro sekä Helmikiristeinen kirjanmerkki ovat tuoreempia lukukokemuksia. 

Jukka-Pekka Palviaisen kirjassa Jugi ja majakkasaaren arvoitus muuttaa Jugi-poika perheineen majakkasaarelle asumaan. Arvoituskin ratkeaa. (2022)

Rautalampi

Rautavaara

Rautjärvi

Rautu

Reisjärvi

Riihimäki

Kirsi Vesterbackan kirjoittamassa Riihimäen Marttojen historiikissä Lepomajalta pesutuvalle kerrotaan yhdistyselämästä 1938 vuodesta näihin päiviin saakka. Kirjassa on laaja artikkeli myös jatkosodan aikaisesta lepomaja sta, jota Martat ylläpitävät 24/7 koko jatkosodan ajan. (2015)

Ristiina

Annika Erosen dekkari sarjan kolmas osa Ristiinan enkeli sijoittuu Mikkelin Ristiinaan, jonne Hannu Savolainen uusioperheineen on tullut lomailemaan. Jännitystä tarjoaa tämäkin kirja. Mielessäni sijoitin murha paikat Astuva salmen maalausten lähelle. Maalaukset, jotka aikanaan tekivät paljon suuremman vaikutuksen, mitä samana vuonna näkemäni Pietarinkirkko, mainittiin kirjassa. (2021)

Ristijärvi

Rovaniemi

Aira Vuoriston dekkari Suvussa surman suu alottaa Pietari Päre - dekkarisarjan. Ensimmäisessä kirjassa Pietari tutustuu vaimonsa sukuun tämän isoäidin 85 vuotissyntymäpäivillä. Pitkästä aikaa dekkari, jonka murhan takana ei ole kansainvälistä rikollisuutta, pedofiliaa, näkyviä pommiräjähdyksiä eikä lentelyä maasta toiseen. Virkistävää. (2022)

Ruokolahti

Ruotsinpyhtää (Loviisa) 

Christian Rönnbacka Majakka-dekkarin tapahtumapaikkana on Söderskärdin majakka Syteskerissä Ruotsinpyhtäällä, joka nykyisin kuuluu Loviisaan. Porvoolainen poliisi Antti Hautalehto on majakan tienoilla lomailemassa ja ajautuu näin tutkimaan tapahtunutta murhaa. (2021)

Ruovesi

Kati Tervo Iltalaulaja kirjassa ikääntynyt Ellen Thesleff matkustaa viimeistä kertaa kesän viettoon huvila ansa Ruovedelle. (2020)
Heidi Köngäs Sandra kirjassa liikutaan Ruoveden maisemissa nyt ja 1918 tienoilla.(2020)

Ruskeala

Rusko
Räisälä

Rääkkylä
Marja Simola Kaskipellolta kaupunkiin. Otto Kotilaisesta kertovan selkokirjasarjan ensimmäinen osa kertoo Oton elämästä 1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun ja perheen perustamiseen saakka.(2020)

Saarijärvi

Sakkola

Petri Sarjasen Sinä olet Rokka kirjassa Sarjanen on pohtinut, mitä Antti Rokan esikuvalle, sakkolalaiselle pienviljelijälle tapahtuu sodassa. Sakkolan porsaita ei taidettu mainita. (2021)

Salla (ent.  Kuolajärvi -1936)

Ismo Lento Rajaseudun poika - sarjakuva on Ami Hauhion käsialaa. 

Salmi

Salo

Saltvik

Sammatti (Lohja)

Tiina Martikaisen Surunpolku kertoo murhasta sammattilaisella lenkkipolulla. Kirjan päähenkilönä on koirapoliisi koiransa Riinan kanssa. Sammatti liitettiin Lohjaan 2009. Sammatti sijaitsee Lohjan keskustasta Salon suuntaan. Sarjan muita osia on mm. Jäätyneet kasvot. (2020-2022)

Sastamala

Sauvo

Savitaipale

Savonlinna

Eeva Tenhusen Mustat Kalat on yksi arvostetuimpia suomalaisdekkareita. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Savonlinnaan. 

Savukoski

Seinäjoki

Seiskari

Sievi

Siikainen

Riikka Alaharjan kirjassa En Saab päähenkilö ajelee ostamaan Siikaisissa sijaitsevasta autokorjaamista varaosaa rakkaaseen Saabiinsa ja ihastuu korjaamon pitäjään. Kirja on päivä romaani. Alaharjan taisi viettää osan lapsuudestaan Siikaisissa, näin ainakin itse muistelen. (2020)

Siikajoki

Siikalatva

Siilinjärvi

Simo

Sipoo

Enni Mustonen Paimentyttö. Nuori tyttö aloittelee työuraansa Zachris Topeliuksen maatilalla Sipoossa  paimentyttönä ja navettapiikana. (2019)

Siuntio

Soanlahti

Sodankylä

Hanna Kökön nuorten geokätköilysarjan viides osa, Anterin aarre, vie nuoret Manun isän kanssa pienelle vaellukselle Sodankylään Anterijoen varrelle. Seikkailuhan siitäkin syntyi. Nuorten ja jonkun muunkin sydän osoittautuu olevan puhdasta kultaa. (2020)

Soini

Somero

Sonkajärvi

Antti Holma palaa kirjassaan Kaikki elämästä(ni) lapsuuteensa Sonkajärvellä. Antti itsessään ei ole millään muotoa edes ulkonäkötuttu, mutta kuuluisa näyttelijä lienee. Kirjan parasta antia oli tarkka Maaseudun elämän esittely, jossa hyvinkin tunnistin myös omaa nuoruuttani maalla. Holma osaa selittää auki maaseutuelämää niin, että pääkaipunkiseutulainenkin sen ymmärtänee. (2020)

Sortavala ja Sortavalan mlk
Lasse Pöysti Lassen oppivuodet (1990) on ensimmäinen osa Lasse Pöystin elämäkerrasta. Pöysti syntyi Sortavalassa 1927, mistä kirja alkaa. Evakossa hän oli Helsingissä. (2009)

Sotkamo

Sottunga

Suistamo

Sulkava

Sund

Suojärvi

Suomussalmi

Pekka Jaatisen Suomussalmi talvisota 1939-1940 alkaa pari päivää ennen talvisodan alkua. Mikko Porvalin Veri ei vaikene kirjan viipurilaisen talvisodan kuvaus innosti tarttumaan vihdoin tähän kirjaan. (2020)

Suonenjoki

Suoniemi

Nykyisin Nokiaan kuuluvan Suoniemen alueella oli rautatieseisake, jonka nimi oli Leukaluut. Voitin raittiuskilpakirjoituksessa 1975 vuonna ilmestyneen Sipulia Leukaluissa - kirjan, jonka on kirjoittanut Sinikka Tuomento. Kirjaa lukiessani kuvittelin sipulin olevan hampaiden välissä, mutta 1986 totesin että tämähän olikin ihan oikea paikkakunta. Meinasin lukea kirjan uusiksi, mutta omani on hävinnyt ja koko maassa näyttäisi olevan jäljellä vain varastokirjasto kappaleet. Harmitus. No, saahan sen Kuopiosta nopeasti. (n.1977)

Suursaari

Sysmä

Pirkko Arhippa on itsekin asunut jonkin aikaa Sysmässä ja kirjoittanut dekkarinsa numero 33 Polku pimeään tapahtumaan Sysmässä. 

Säkkijärvi

Säkylä

Taipalsaari

Taivalkoski

Kalle Päätalo kirjoitti massiivisen elämänkertansa, jonka ensimmäiset kirjat on Taivalkoskelta. Iijoki-sarjan 11 ensimmäistä osaa Kalle asuu Taivalkoskella tai osallistuu sotatoimiin. Sarjan aloittaa Huonemiehen poika, missä Kalle syntyy.

Koilismaa-sarja on tullut luettua kokonaisuudessaan. (1986)

Taivassalo

Tammela

Tammisaari (nykyinen Raasepori) 

Anja Gustafssonin Mansikkatyttö on Paula Roos -sarjan toinen osa. Paula lomailee mökillään Tammisaaressa hän saa yllättävän kalansaaliin. (2022)

Tampere

Pertti Hemanus Kuka halusi murhata professorin on virkistäväotteinen dekkari yliopistomaailmasta, missä tekijä itsekin vaikuttaa. (2022)

Seppo Jokisen dekkari sarja Komisario Koskisen ratkaisemista rikoksista. Kaikki on luettuna Siipirikkoiset viimeisimpänä. (1997-2022)

Kalle Päätalo asustaa kirjassa Reissutyössä jo Tampereella, vaikka rakentaakin naapurikunnissa. (n.1987,2021)

Fredrik Runeberg Rouva Katariina Boije ja hänen tyttärensä. Isovihan aikaan Hatanpään kartanossa ja muuallakin. (2021)

Tiitu Takalon omakohtaisiin kokemuksiin perustuva sarjakuva-albumi Momento morì kertoo kirjailijan äkillisestä sairastumisesta ja siitä toipumisesta. (2020)

Terijoki
Terttu Autereen dekkari Kuolema Eedenissä esittelee täyshoitolalomailua Terijoella, joka on kuuluisa hiekkarannoistaan. Terijokea ei kirjassa mainita, mutta mistä muistakaan paikasta voisi olla kyse. (2021)

Aurinkorantojen Terijoki on Ritva Heikkilän kokoama kuvateos 1980-luvulta. Kirjassa on mustavalkoisia valokuvia aikalaisten ottamaan. Teksti on kuvateksti omaista. Kuvat antavat monipuolisen kuvan elämästä Terijoella.  (2021)

Mikko Uotisen kirjassa Uhatut pitäjät: Kivennapa ja Uusikirkko : lyhyt katsaus pitäjiin ja selostus erottamisajatuksesta sekä siitä johtuneista toimenpiteistä kertoo tilastojen ja historian tietojen valossa elämästä ja elinkeinoista tuolla alueella ja kertoo esim. mitä mieltä ulkomaalainen lehdistö oli Terijoen alueen Venäjään liittämisajatuksista 1911.  Kirjasta selviää mm. että Terijoella oli vuonna 1911 peräti 244 ajuria. Valtaisa määrä alueelle, mikä ei ollut järin suuri. Terijoki kuului tuolloin Suomen Suurruhtinaskuntaan.  (2021)

Tervo

Tervola

Teuva

Tohmajärvi

Toholampi

Toivakka

Tornio

Turku

Reijo Mäki Jussi Vares - sarjassa Merikarvialta kotoisin oleva Jussi Vares vanhenee hitaasti eikä juuri ota opikseen. Koko sarjan olen lukenut, Mustasiipi on jostain syystä suosikkini. (1987-2021)
Flyck Maritta Martta Jokinen ja vanhusmurhat. Enemmänkin matkailu kierros Turun kahviloissa kuin dekkari, mutta rikoksia tehdään ja Martta ne selvittää. (2019)

Sekä Mäen että Flyckin kirjat toimivat myös erinomaisena matkailuaineistona. 

Tuusniemi

Tuusula

Annika Erosen esikoisdekkarin Kaivo tapahtumapaikkana on Kellokoski Tuusulassa. (2021)

Kirsti Mannisen ja Jouko Raivion Stenvallin tapaus kertoo murhasta Aleksis Kiven kuolinmökin tietämillä Tuusulassa. Osa tapahtumista sijoittuu Helsinkiin. (2022)

Tyrnävä

Tyrärsaari

Ulvila

Urjala

Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on tullut luettua kolme kertaa ja Väinö Linnan kotitalon paikallakin honkolan kylässä olen käynyt kahdesti. Linna on itse todennut, että hänen lapsuuden kotimaisemansa Urjalassa muistuttavat kuvitteellisen Pentinkulman maisemia. Jostain syystä en ole koskaan tykännyt kirjoista tehdystä elokuvasta tai televisiosarjasta, mutta kirjat uppoavat hyvin. Alussa oli suo, kuokka ja Jussi. (n.1988, n.2009)

Utajärvi

Utsjoki

Jovnna-Ande Vestin Poropolku sammaloituu kirjan keskeinentapahtumapaikka on Rovisuvanto Karikasniemen kylässä. (2020)

Mikko-Pekka Heikkisen Poromafian jyllää niin ikään Utsjoella poronhoitoalueella. Moottorikelkkaa ja mönkijää ohjastavat Ahma tunnusta liiveissään käyttävät moottori"pyörä"kerholaiset ja mafiakummisedän elkeet omaava poroisäntä muovaavat tämän kirjamiljöön elämää. (2020)

Helena Lönnrothin kirjassa Raha ratkaisee matkataan hääpäivän viettoon Tenolle ja matkalla mukana olleet Kaakonetsivät saavat töitä. (2021)

Uukuniemi

Mikko Porvalin Kadonneen kaupungin varjo alkaa Uukuniemeltä, jonne Karelia noir - sarjasta tutut etsivät ovat kotoutineet talvisodan jälkeen. Kirjassa palataan jatkosodan ajaksi Viipuriin, missä työ rikosten parissa jatkuu. Tässäkin kirjassa on totuuspohjaa ainakin Suomeen lennähtäneen neuvostolentäjän verran. Sarjan päätösosa ei imaissut minua mukanaan kuten alkuosa, mutta hyvä kirja oli tämäkin. (2020) 

Uukuniemeltä lukiessani mietin, että edellinen kirja, josta olen lukenut Uukuniemen kirkonkulästä, lienee Lauri Jäntin sotapäiväkirja, jonka ruokapitoinen teksti jäi erityisesti mieleen. Rintamalle mennessä Jäntti taisi yöpyä apteekkarin kodissa, jos oikein muistan. Kirjan olen lukenut 2014.

Uurainen

Uusikaarlepyy

Uusikaupunki

Rake Tähtisen Musta joulu on kahdella tapaa musta: lumeton ja verinen. (2020)

Uusikirkko

Vaala (ent. Säräisniemi)

Vaasa

Mauri Sariolan Susikoski ahtojäissä kirjassa ollaan jäänmurtajalla Vaasan rannikolla. (2021)

Vahviala

Valkeakoski

Lotta-Sofia Saahkon Papan kanssa kahvilla kertoo Karjalasta evakkoon lähteneen Papan tarinan. (2022)

Valkjärvi

Vantaa (ent.  Helsingin mlk -1972)

Hanna Kökön Varjon jäljillä on geokätköilyaiheisen nuorten jännityssarja kolmas osa, jossa käsitellään stalkkausta. Kirjassa vietetään lomaa Vantaalla ja retkeillään Sipoonkorvessa ja Helsingin keskustassa. (2015, 2021)

Varkaus

Vehmaa

Vesanto

Vesilahti

Laukon Kartanoon Kurkien maille sijoittuu muinaiseen balladiin perustuva Kristiina Vuoren Elinan surma. Vuori on kirjoittanut tarinan Kirstin näkökulmasta. Loistava ajatus, sillä isäntien esiaviolliset emäntäpiiat ansitsevat omat tarinansa. (2021)

Veteli

Vieremä

Vihti

Viipuri ja Viipurin mlk

Marja Simola Täyttä elämää ja Sellaista oli Viipurissa selkokirjat kertovat Otto Kotilaisen elämäntarinaa perheen perustamisesta eteenpäin. Aluksi perhe elää Joensuun tienoilla, mutta muuttaa Viipuriin, missä lapset käyvät koulua ja Otto hoitaa meijeriä. (2020)
Marja Simola Jäähyväiset Viipurille, selkokirja joka kertoo kuinka Otto Kotilainen kävi hakemassa Viipurin viimehetkillä viimeisiä tavaroita Joensuuhun, jonne perhe oli evakuoitu. (2020)
Mikko Porvali Sinisen kuoleman kuva aloittaa Karelia-noir - sarjan. Kirjan alussa kerrotaan, miten päähenkilöstä tuli poliisi ja miksi juuri Viipuriin. (2019)

Viitasaari

Vimpeli

Vimpeliläisen Arto Mellerin runokirjaa Mau Mau lueskelin viimeksi Vimpelin reissulla. Samaan syssyyn taisi tulla luettua kaikkiin runot, sillä runoista on tehty geokätkösarja. (2019)

Virolahti

Virrat

Vuoksela

Kristian Kososen sotakirja Taistelu Vasikkasaaresta kertoo Vuoksessa olevan saaren taisteluista kesällä 1944. (2020)

Vuoksenranta

Vårdö

Vårdöstä kotoisin ollut Sally Salminen teki minuun aikanaan kirjallaan Katriina paljon isomman vaikutuksen kuin Anni Blomqvist Myrskyluodon Maija - sarjallaan. Katriina muuttaa Johanin perässä Pohjanmaalta Ahvenanmaalle, jossa kohtaa saaristolaiselämän monet puolet. Pohjalaisen emännän silmään saamaton puoliso Johan ei tee eloa ainakaan helpommaksi. 

Blomqvistin Myrskyluodon Maija ja Anna Beata - sarjat perustuvat tapahtumiin Vårdön kunnan Väderskärdin saaressa. Anna Bestan esikuva on Blumqvistin isoäiti. (1992)

Vöyri

Ann-Luis Bertellin kirjan Oma maa tapahtumat sijoittuvat Vöyrille, Kimon kylälle. Kimo tunnetaan Ruukista. Kirja on sukutarina 1900-luvun tapahtumista. (2020)

Ylitornio

Hanna Kökön nuorten geokätköilyaiheisen kirjasarjan toinen osa, Vaara vie Manun ja Helmin Manun isän luo Ylitornion Törmäsjärven rannalle. Geokätköjen ohella löytyy myös seikkailu. Loman aikana Manu tutustuu myös pitkän tauon jälkeen isäänsä. (2014,2021)

Ylivieska

Ylöjärvi

Ypäjä

Ähtäri

Äyräpää

Äänekoski

Ääneslinna (Petroskoi) 

Mauri Sariolan Petroskoin keltainen kissa kirjassa vieraillaan 1960-luvun Petroskoissa. Kirjasin Ääneslinnaan, koska sitäkin aikaa kirjassa muisteltiin. (2021)

*  *  *

Päivittelen listaa tämän tästä ja nostan välillä ylöspäin uudelle päiväyksellä. Alunperin tämä on julkaistu 2020.

Klassikkohaaste - Virginia Woolf Majakka

Heinäkuun klassikkohaasteeseen sopii jotain kesäistä. Merta, hyvää ilmaa, kauniita kesäpäiviä, veneretki. Tai kukkien tuoksua ja lämpimiä iltoja kuun valossa.

Valitsin Virginia Woolfin. En ole aiemmin lukenut Woolfin kirjoja, mutta monesti on pitänyt. Lähinnä olen ajatellut Omaa huonetta, mutta Majakka vei voiton kesän kunniaksi.

Ainakin Woolfin Orlandosta ja Mrs Dallowaystä on tehty elokuvat, mutta niitäkään en ole katsonut. Mikä häpeä, mutta tuleepa korjattu tässä. 

Muutamat Woolfin kirjojen nimet: Aallot, Menomatka, Vuodet ja Mrs Dallowaystä, jonka työnimenä oli Tunnit, kuvastaa mielestäni hyvin Majakan tekstiä. Woolf tarttuu hetkeen ja kertoo sen tunnelman ja henkilön ajatukset. 

Tyyli ei sovi pitkiin sukusaagoihin eikä neliosaisiin trilogioihin, joihin itse olen kovasti hurmaantunut, mutta tällaisiin lyhyisiin tarinoihin se sopii. 

Kuva: Yötaivas saarella kuin unelma (USA) Unsplash/Zetong Li

Itselleni jäi kirjasta mieleen erityisesti kuinka Woolf kertoi useammassa kohdassa eri hetken näkökulmasta sitä, kuinka lasta ei saa pettää katteettomin lupauksin. Kirjassa pojalle luvattiin matkaa majakalle, mutta se ei toteutunutkaan seuraavana päivänä sään ja perheen pään niin määrätessä. 

Harvassa kirjassa yhtä tapahtumaa pohditaan niin montaa kertaa. Kullakin hetkellä asiaa mietitään siitä hetkestä käsin. 

Kirja ei kuitenkaan ole millään muotoa jahkailua. Testi soljuu tajunnanvirtana eteenpäin kuin Volter Kilven Alastalon salissa, mutta ei millään muotoa jaaritellen eikä vaikeaselkoisesti pitkillä lauseilla maalaten. 

Kirjan ensimmäisessä osassa eletään huoletonta kesäpäivää ennen ensimmäistä maailmansotaa saaressa olevalla huvilalla Englannissa. Huvilalla on 8-lapsinen perhe, ystäviä vieraana ja varmasti erinäinen määrä palvelijoita huolehtimassa kaikesta, sillä kaunis rouva Ramsay ei tunnu sellaiselta, että kokkaisi ja siivoaisi kaiken yksin. 

Itsestäni tuntui kuin olisin ollut ensimmäisen osan, Ikkunan, ajan sukujuhlilla ja kuljeskellut kuuntelemassa mitä eri seurueet juttelevat. Ääneen pääsi luultavasti kaikki vieraat. Osa imaisi minut mukaansa yllättävän kepeästi. Viihdyin. 

Toinen osa Aika kuluu ei sytyttänyt. Nyt tuntuu, että tällä kertaa sen vain kahlasin läpi joten kuten. Mitään ei jäänyt mieleen. 

Kolmas osa, Majakka, johdatti veneseurueen vihdoin majakalle. Se tapahtui kymmenisen vuotta myöhemmin, maailmansodan jälkeen, jolloin lapsetkin olivat jo isompia. Venematka innosti lukemaan jälleen ahmimalla. 

Kuva: Kansikuvan kaltainen majakka Argentiinassa Unsplash/Luuk Wouters. Kirjan saari Skye sijaitsee kuitenkin Sisä-Hebrideillä Skotlannissa. 

Veikkaan, että tulen lukemaan kirjan joskus vielä uudestaan. Kirjan keskustelut ja mietteet herättävät ajatuksia niin, että niitä kannattaa pohtia uudestaankin. Ehkä jo vuonna 2027, jolloin kirjasta otettaneen uusi painos kirjan 100-vuotisjuhlan kunniaksi. 

Etukäteisoletus kuivasta feminismistä romuttui lukiessa. Teksti oli mielenkiintoista ja innosti ajattelemaan. Pitänee lukea jatkossa lisää Woolfia. 

Ps. Ruokafiilistelijät voivat valmistaa kirjassa mainittua boeuf en daube -lihapataa. Se on sen verran suuritöinen, että kannattaa kutsua myös vieraita. Ohjeen voi googlata. Itse tarjoaisin sitä keitettyjen perunoiden/kasvisten kanssa, kuten burgundinpataakin. Jälkimmäistä olen tehnyt viimeksi kummitytön ristiäisiin viime vuosituhannen lopussa. 

Soffakiertomatka Australiaan

Heinäkuussa lukualueenani oli Australia ja Uusi-Seelanti. Ajattelin kokeilla onnistuisinko löytämään kirjan jokaisesta osavaltiosta. Onnistuin. Territorioiden kirjat sai kuitenkin jäädä tältä kuukaudelta, sillä en löytänyt yhtään.

 

Aiemmin olen soffamatkaillut Australiassa mm. polkupyöräillä halki koko maan Jukka Salmisen mukana. Hatunnosto sille pyörämatkalle. Kuumaa on ollut sielläkin! 

Juoksin taannoin myös soffamaratonin Koskisen ja kumppaneiden kera (Seppo Jokinen Mustat sydämet) ja paennut äidin uutta perhettä isän luo Australiaan (Cathy Cassidy Hunaja makeaa). Molemmat ovat sarjoja minun mieleeni. Myös kaikki Liane Moriartyt olen lukenut. Ensimmäinen Australiasta kertova kirja jonka olen lukenut on ollut luultavasti Colleen McCulloughin  Okalinnut hyvin kauan sitten. 

Uusi Etelä-Wales

Colleen McCulloughin Missalonghin naiset sijoittuu Sydneyn lähellä olevaan kuvitteelliseen Missalonghin kaupunkiin. Päähenkilöinä kolme eri-ikäistä naista.

Kuva Sydneyn oopperatalo: Unsplash Caleb Russell

Murray Bailin Eukalyptus-kirjan lähtökohtana on eukalyptusfarmi kaakkoisessa Australiassa 4 tunnin ajomatkan päässä Sydneystä ajettuna tavallisella japanilaisella autolla. 

Farmari on istuttanut farmilleen montaa eri lajiketta eukalyptuspensaita ja -puita ja lupaa tyttären ja farmin sille, joka osaa nimetä jokaisen farmin eukalyptuslajikkeen, joita on yli 500. 

Muutamat kosijat osasivat nimetä noin 80 lajiketta, mutta muutamat etenevät pidemmälle. Kirjassa on 39 lukua, joiden nimet ovat eukalyptuslajikkeita. 

Tarinan edetessä jännitetään lopputulosta ja kuullaan kahden kosijan kertomia tarinoita. Toinen kertoo tarinoita isälle, toinen tyttärelle. Tarinoista tuli mieleeni Tuhannen ja yhden yön tarinat, joiden täydellisen laitoksen luin 1970-80-luvulla viitenä kesänä, kun ei ollut muitakaan kirjoja luettavana. 

Myös Liane Moriartyn uusin kirja Omena ei kauas putoa -kirjan tapahtumapaikka on Sydneyn esikaupunkialueella. Tennisperheen nyt eläkeiässä oleva äiti katoaa. 

Kun joku katoaa, mahdollisuuksia on muutamia, eksyminen, onnettomuus, lähteminen lätkimään omasta halusta, itsemurha, sieppaaminen tai murha. 

Jos kyseessä on jälkimmäinen, niin ensimmäisten epäiltyjen joukossa ovat läheisimmät ihmiset: aikuisten kohdalla nykyinen rai entinen puoliso ja lasten kohdalla vanhemmat. Aina asiat eivät ole näin yksinkertaisia. 

Muistelen lukeneeni jostain australialaisesta lehdestä, että Moriarty kertoi toimittajalle, että kirjoittaessaan kirjaa Moriarty ei tiennyt onko puoliso Stan syyllinen katoamiseen vai syytön. 

Pääasiassa Sydneyn tienoilla eli Ruotsista Australiaan perheensä kanssa muuttanut suomalainen Raija Ella Laurikkalan romaanissa Siirtolainen. Raija menestyi taloudellisesti ihan kivasti, mutta elämä uudessa kotimaassa ei tuonut huoletonta elämää. 

Kirja jäi mieleen ja pysyy siellä varmasti pitkään. Jotenkin oli lohdullista, että Raijan äiti pääsi lentämään tytärtään katsomaan. 

Bonalbon musta Ruby on Ruby Langfordin kirja Bonalbon maalaiskylästä. Kirja jää ensi kuulle, mutta on sen verran erilainen kuin nämä muut, että kirjaan sen tähän jo nyt. 

Queensland

Jane Harper Kadonnut mies sijoittuu Queenslandin hiekkapitoiselle naudankasvatusalueelle. Minulla on mielenkiintoinen suhde Harperin kirjoihin. En koskaan innostu niiden alusta ja suunnittelen kirjan vaihtoa ensi tunnit, mutta kun noin neljäsosa on luettuna, en malta enää mennä nukkumaan ennen kuin kirja on luettu. Niin kävi tälläkin kerralla.

Kuva: Green Island, Unsplash Jodi Nelson

Timo Parvelan Pate seikkailee sarjan 9. osassa, Pate ja vajonnut kaupunki, Australian Suurella Valliriutalla Paten enon luona. Enon kehittämä sukellusvene vie sukellusmatkalle, josta syntyy seikkailu. Takuuvarmaa Patea. Ei kannata kuunnella/lukea esim. bussissa, jos itsekseen naureskelu tuo vaivaantuneen olon. 

Anni Swanin Antellin perhe lähtee pankin kavalluksesta vankilassa istuneen isän luokse Queenslandiin. Ensin on onnea matkassa. Sitten ei. Loppu oli yllätyksellinen, mutta niin lasten kirjassa pitääkin. 

Johanna Hulkon geokätköilymuistoja vilisevä Jostain kotoisin kertoo oululaisnuorukaisen jämähtämisestä Brisbanen pohjoispuolella olevaan Peregian pikkukaupungin rantabaariin. 

Australia osuus jäi melko kevyeksi, sillä pääosassa oli muistot ja niiden myötä kasvutarina. Kirjassa geokätköillään paljon. 

Etelä-Australia

Tamara Mckinleyn Viinitila kertoo Etelä-Australiassa sijaitsevasta viinitilasta ja suvun varhemmista vaiheista maan kuumemmassa osissa. Taustalla on riitainen suku js erinäisiä uskomuksia mm. romanikirouksesta. Australiassa kuitenkin kaikki voivat saada uuden alun. 

Kuva: Barossa Laakso on Australian vanhinta viininviljelyaluetta. Unsplash/Mikael Andreasson. 

Hän kiiruhti metsän läpi aukion laitaan ja pysähtyi hetkeksi katselemaan leirin joka aamuista hyörinää. Vankkurit oli järjestetty suuren kehään leirinuotion äärelle ja John tunsi nenässään mustassa rautapadassa kypsyvän mustavarismuhennoksen tuoksun. Lapset leikkivät vankkurien ja telttojen ympärillä ja heidän äänensä kajahtelivat vankkurien väleissä heidän huutaessaan toisilleen. Miehet ruokkosivat hevosia, jotka oli sidottu liekaan leirin yhteen laitaan tai istuivat tupruttelemassa savipiippuja aamiaista odotellessaan. 

Rakkauspitoiset sukusaagat eivät ole ykkössuosikkejani, mutta pidin tästä. Parin vuosisadan sukutarina kerrottiin nimenomaan sukutarinoina eikä pomppivana takautumina historiasta nykypäiviin. Tykkäsin myös kielestä, vaikka asiat välillä olivatkin paikoitellen melko imeliä makuuni:

Cordelia tajusi riemastuneena, että tytär oli rakastunut. Lykkyä tykö, hän ajatteli. Minun Katieni olikin jo aika löytää uusi mies. On mukamas niin itsenäinen, mutta tuo tyttö on pehmeä sisältä ja tarvitsee miehen elämäänsä. 

Tämä kliseinen ja siirappinen ajatus on isoäidin miete tyttärestään Viinitila konsernin yhtiökokouksessa, missä yritystaloustieteestä väitellyt tytär esittää oman, uudenlaisen, esityksen konsernin tulevaisuuden suunnitelmiksi. No, mietti isoäiti myös tyttärensä fiksuutta. 

Tasmania

Jane Harper  Selviytyjät kirjassa menneisyys tulee jälleen pinnalle, kun kolmikymppinen, onnettomuudesta teininä selvinnyt mies tulee auttamaan vanhempiaan muutossa. Isällä on paha dementia eikä äiti selviydy enää ison talon kanssa. Tuttu tarina monille viisi-kuusikymppisille Suomessakin. 

Meri on läsnä ja nousu vedelläkin on iso rooli. Päähenkilö on tuntenut syyllisyyttä nuoruuden onnettomuudesta. Sitten tapahtuu murha. Se ratkeaa vähitellen ratkea niin vanhatkin asiat. 

Voitto Pokela Jälkiä Australian sannassa on pastori Voitto Pokela muistelmateos Tasmaniasta ja loppu kirjasta vähän muualtakin. 

Kuva sauna Tasmaniassa: Unsplash Mieke Campbell. 

Mikä pahus minut sai tänne lähtemään. Kai olisi ollut yhtä hyvä kuolla Suomessa nälkään kuin kuumuuteen tänne montun pohjalle, kiroili työttömyyttä karkuun lähtenyt nuorimies. Kuumuutta oli, varjossa yli 40° celsiusta. Aurinko porotti kirkkaalta taivaalta, viemäriojan pohjalla lämpötila tavoitteli ja ylittikin 50 astetta. Elettiin 1960-luvun alkua. 

Muualla Australiassa on kuuma, Tasmaniasta hieman harvemmin, ja vaikka Paikalliset työskentelee ympäri vuoden polvihousuissa, kaipaa suomalaiset talvisin enemmän päälleen. 

Tässä kirjassa oli mukavasti myös kalastuksesta, käärmeistä ja vähän metsästyksestäkin. 

Victoria

Jane Harper Luonnonvoimat Aaron Falk 2. Luin viime vuonna ykkösosan. Kirjan tapahtumapaikka on kuvitteellinen farmi Victorian osavaltiossa. Tässäkin alku lukeminen takkuili. Loppu sujui nukkumatta. 

Kuva: Unsplash 

Heikot Otto. 

Jennifer Rowea kutsutaan Australian Agatha Christieksi. Luin Dekkarin Kuolema kauneusfarmilla, mikä sijoittuu Melbournen maaseutumaiselle esikaupunkialueelle Deepdenessä. Pienellä googlailulla löysinkin hienoja maisemia, joissa itsekin voisin viettää pari viikkoa uudistumassa, mutta kuvat olivat ison puistoalueen laitamilta. Hetken olin hämilläni, farmi vaatii mielestäni maatilaa, mutta australialaisissa blogikirjoituksissa puhutaan SPAsta ja itse kirjassakin puhutaan kylpyläosastosta, ei farmista. 

Kirja oli mielestäni hyvä dekkari, koska en osannut keksiä kuka on syyllinen, mutta perustelut oli itsestään selviä, kun loppuratkaisu kerrottiin. Mielelläni lukisin lisääkin. Kirja oli neljäs osa sarjaa, jossa etsivätyötä tekee poliisin kanssa televisiossa työskentelevä tutkiva toimittaja. 

Ja kyllä. Kirjaa voi verrata Christien kirjoihin. Neiti TV-toimittaja voisi olla ehkä enemmän Poirot kuin Marple. 

Kellyn kopla - tosi tarina on palkitun Peter Careyn kirjoittama tarina Australian Robin Hoodista, jonka elämä päättyi Melbournessa. Kirja on ainoa australialainen romaani, jonka olen bongannut keltaisesta kirjastosta. 

Länsi-Australia

Tua Harmon Oranssi maa oli näköjään kotimainen kirja. Olen hillonnut sitä pidempään odottamassa heinäkuun Oceania soffamatkaa. Löysin kirjasta muutamia hyviä ajatelmia. Esim. kun miehiä on kaivoskaupungissa paljon ja ne tuiottaa:

Pystyykö lihavuus tekemään näkymättömän tässä maassa? 

Odotus lienee luonut kirjalle liikaa paineita sillä kirja ei ollutkaan minulle tehty. Kirjan Sanna on salaa raskaana ja lähtee Australiaan tekemään tutkimusta. Ensi luvuissa marssii esiin suomalainen Martti. Parin tunnin kuuntelun jälkeen löin hanskat tiskiin. Ihan kelpo kirja tämä varmaan on, mutta ei minulle. 

Kuva: Fremantie / Unsplash Harry Cunningham

Jan de Hartog on kirjoittanut kirjan Käärmeen merkki hollantilaisten pakenemisesta Japanilaisia sotilaita laivalla 1941 Borneosta Fremantien satamaan joka sijaitsee Lounais-Australiassa. Kirja jäi itselleni alkutekijöihin, mutta on ilmeisesti sen verran erilainen sotakirja, että on hyvä tulla mainituksi. Kaikki merimatkat eivät ole helppoja ja kepeitä - ei etenkään sellaiset, missä paetan sotaa toiseen maanosaan. 

Länsi-Australiasta löytyi tällä kertaa hyvin vähän suomeksi, joten mainittakoon myös yhdessä amerikkalaisessa kirjaryhmässä kehutun, Gracetowniin sijoittuva, Cath Crowleyn Words in Deep Blue, ruotsiksi Ord I djupaste blått, joka on kahden teini-ikäisen rakkaustarina. Kirjassa he löytävät toisensa uudestaan. En lukenut tätä, mutta sopinee lomalukemiseksi. 

Tulossa syksyllä on suomeksi Lizzie Pookin kirja Helmenkalastajan tytär, joka sijoittuu 1880-luvun Länsi-Australiaan. Sen lukeminen jäänee ensi vuoteen. 

Pohjoisterritorio

Kun olin julkaisemassa tätä, tajusin, että Pohjoisterritorio on sen verran jättimäinen alue, että kaivoin ensi viikon lukupinoon Christina Wahldénin Älä puhu kuolleista -kirjan. Se on dekkari välivuotta viettävästä ruotsalaistytöstä, joka asuu kimppakämpässä Pohjoisterritorion pääkaupungissa Dawnissa. Muut on sitä kovin kehuneet, joten voi tätä Australia kuukautta jatkaa vielä päivän pari ensi kuussakin.