Illalla on tiedossa televisiosta Linnan juhlat. Mielenkiintoista, miten ne ovat muuttuneet uuden isäntäparin myötä.
Tämän päivän joulukalenterissa vinkataan nimensä puolesta päivään hyvin sopivaa kirjaa: Roope Lipastin Linnan juhlat.
Luin kesällä ensimmäisen Lipastini, Ruotsin laiva, ja tykästyin.
Linnan juhlat on samalla tapaa kepeä ja kuitenkin vakavia ajatuksia herättävä.
Kirjasta tulee paikoitellen mieleen Arto Paasilinnan humoristinen revittely, vaikka kirjan taustalla on kipeät asiat: potkut töistä, potkut avioliitosta ja pitkäaikaisen unelman tavoittelu.
Tätä kirjoittaessani en ole vielä päässyt kirjan loppuun (kiitos Tuntemattoman sotilaan lukumaratonia), mutta monenlaisia ajatuksia on tullut jo nyt mieleen.
Ja muistojakin. Itsekin olen kokenut kahden työpaikan konkurssin ja yhdet potkuihin johtaneet YTeet. Niiden jälkeen haltijatarkummi tai edes (tohelo) suojelusenkeli personal trainerina olisi ollut kiva juttu.
Saas nähdä kuinka kirjan päähenkilön käy, eli pääsikö hän linnan juhliin 2017. Itselleni ei ole tullut kutsua. Vielä.
