Matalat sohvat eivät ole koskaan olleet mieleeni. Olen aina miettinyt, miksi suuri osa sohvista ja nojatuoleista ovat niin matalia, että takapuoli viistää maata siihen istahtaessa. Ylösnouseminen on hankalaa eikä oikeaa asentoa tahdo löytyä mitenkään. Valokuvissa näkee sohvilla jättimäisiä tyynykasoja, mutta eivät nekään tuo helpotusta istumiseen. Jos joku on syvältä, niin se on syvältä, sohvien kohdalla ihan kirjaimellisesti. Nyt olen keksinyt tälle monia raivostuttavalle ilmiölle syyn.
Ihmisten keskipituus on kasvanut viimeisinä vuosisatoina huimasti. Esimerkiksi suomalaisten naisten keskipituus oli 1896 vuonna 153,9 senttiä ja sata vuotta myöhemmin 165,9 senttiä. Saman verran pituutta tuli lisää miehillekin samassa ajassa. Nyt, 20 vuotta myöhemmin vuonna 2020 naisten keskipituus on kasvanut siitäkin 1,5 senttiä eli on 167 sentin tienoilla.
Kuva: Unslpash/Kelly Sikkeman
Vuosikymmenten aikana sohvien istumakorkeus ei ole kuitenkaan kasvanut keskipituuden vaatimassa määrissä, vaan pikemminkin päin vastoin. Monet sohvat, kuten omanikin, ovat likimain jalattomia.
Katselin netistä pienehköllä, mutta melko kattavalla otannalla, että 1800-luvun lopun sohvien istuinkorkeus oli 42-47 senttiä.
Naisen sääriluun pituus voidaan keskimäärin laskea kaavalla
kokopituus * 0,43 - 27 cm
Vuonna 1896 suomalaisen naisen sääriluun pituus oli keskimäärin 39,2 cm kun se nykyisin on noin 45 senttiä. Tämä tarkoittaa sitä, että istumakorkeuden olisi pitänyt kasvaa 1800-luvun lopusta kuutisen senttiä.
Pituuskasvun perusteella voisi olettaa, että sohvien istumakorkeus olisi nykyisin samaiset 6 senttiä korkeampi mitä 1800-luvun lopulla. Se tarkoittaisi sitä, että nykysohvien kuuluisi olla 48-55 senttisiä.
Pikaisella tutkimisella löysin muutamia sovia, joiden istuinkorkeus oli 50-52 cm, mutta ne kaikki olivat mekanismillisia tv-tuolimaisia sohvia. Tavalliset sohvat olivat selkeästi yhtä matalia, ellei matalampiakin kuin 1800-luvun lopulla.
Sääliksi käy lähes kaikkia miehiä ja niitä naisia, joiden pituus on naisten keskipituutta paljon pidempi. Itse keksimittaisena naisena olen sitä mieltä, että peppu saisi nykyisin olla hieman korkeammalla maasta.
Loppupäätös:
Jään odottelemaan sohvia ja nojatuoleja, joiden istumakorkeus vastaa nykyihmisen mitoistusta. Siitä olisi varmasti hyötyä nuorille ja pitkille, mutta erityisesti vanhenevalle väestölle.
* * * * *
Tekstin olen kirjoittanut 2020 suunnittelemaani työblogiin, mutta sitä en koskaan tullut julkaisseeksi, joten siirretään tänne. Koska aihe on edelleen akuutti, julkaisen sen nykyisellä päivämäärällä, enkä heinäkuulle 2020.
Itse hävitin matalan divaanisohvani koronabreikkailun jälkeen ja omistan nykyisin olohuoneessa kolme erilaista nojatuolia, joista kaksi olen valinnut korkeuden mukaan ja kolmannenkin likimain, mutta sen valintaa kiihotti se, että tuolissa voi ottaa torkut vähintäänkin yhtä mukavasti kuin epämukavalla kulmadivaanisoffalla.
