Laskiaissunnuntai

Laskiaisen nimitys tulee katolisena aikana vietetystä 40 päivän paastosta, johon laskeuduttiin laskiaisena; paastosta puolestaan päästiin pääsiäisenä.

Laskiaissunnuntai on keväällä seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Pääsiäismatematiikasta johtuen laskiainen on aikaisintaan 8.2 ja viimeistään 7.3. Varsinaisesti laskiainen, eli siis paastoon laskeutuminen, lasketaan laskiaistiistaista, mutta kirkoissa päivää vietetään jo sunnuntaina.

Laskiaiseen ei liity aattoa eikä virallista runtua eli jälkipäivää. Saunassa kuitenkin käytiin, jotta oltiin puhtaita laskiaista varten. Tarina tosin ei kerro, käytiinkö laskiaissaunassa lauantaina vai maanantaina. Julia veikkaa lauantaita, ja muistelee omaa lapsuuttaan, jolloin äidin kanssa istuttiin saunassa poikkeuksellisesti puhumatta. Laskiaissaunassa nimittäin ei saanut puhella, etteivät itikat ja kärpäset kiusaisi kesällä. Uskottin myös, että jos laskiaissaunaan ehtivät miehet ensin, tuli sonnivasikoita ja jos naiset, tuli lehmävasikoita. Julia voi kuvitella, että karjatalouttaan ajatteleva isäntä tai emäntä antoi tästä perheelleen selkeät käyttäytymisohjeet. Tällaisissa asioissa kannattaa ottaa varman päälle :)

Kuten niin monena muunakin vanhana merkkipäivänä, katsottiin laskiaisenakin säätä. Orimattilassa sanottiin: Jos laskiaisena aurinko paistaa, tulee hyvä vuosi.

Rasvaisen ruuan syönti kuului ennen laskiaistiistaille, jolloin tankattiin reilusti paastoa varten ja toisaalta myös luultavasti pyrittiin syömään pois kaikki 40 päivän aikana pilaantuva ruoka. Nykyisin laskiaispullia tai hernerokkaa voi syödä hyvällä omalla tunnolla myös laskiaissunnuntaina. Tai sitten päättää syödä hernerokkaa toisena päivänä ja verimakkaroita toisena. Laskiaispullankin voi syödä toisena päivänä hillolla täytettynä ja toisena mantelimassalla ja tehdä vertailevaa tutkimusta. Unohtaa ei kannata myöskään perinteistä rasvarieskaa, jota ei juuri saa kaupasta.