28.2. Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä

Suomalaisen kulttuurin päiväksi ja Kalevalan juhlapäiväksi vakiintui vuonna 1909 päivä, jolloin Elias Lönnrot allekirjoitti Kalevalan ensimmäisen painoksen esipuheen - 28.2.

Kalevala on Suomen kansalliseepos ja sellaisena hyvässä seurassa Edda runojen, Gilgamesin ja muiden loistavien tarinoiden kanssa.

Elias Lönnrot teki 11 keruumatkaa 15 vuoden aikana. Matkoillaan hän keräsi Suomen kansan vanhoja runoja kymmeniltä eri runonlaulajilta. Näistä yksittäisistä runoista ja irrallisista säkeistä Lönnrot kokosi ja yhdisteli eepoksen. Tarvittaessa hän keksi itse säkeitä.

Vanhan Kalevalan valmistui 28.2.1835. Uusi, laajempi Kalevala, jollaisena me Kalevalan tunnemme, ilmestyi 1849. Myös vuosina 1840-41 ilmestynyt laulurunoja sisältävä Kanteletar on Lönnrotin kokoama.

Lisäksi Lönnrot on koonnut ja julkaissut Suomen kansan sananlaskuja, Suomen kansan arvoituksia sekä Suomen kansan muinaisia loitsurunoja.

Kalevalan ilmestyminen sai yleisössä aikaan ihastusta. Sekä lukijat että tekijä uskoivat kansanrunojen välittävän tietoa suomalaisten menneisyydestä. Kalevalasta tuli suomalaisen kansakunnan symboli. Kalevala on käännetty noin 50 kielelle ja on samalla käännetyin suomalainen kirja.

Kalevalan päivä on ollut virallinen liputuspäivä vuodesta 1978. Perinteisesti päivää juhlitaan lukemalla Kalevalaa. Monissa kirjastoissa luetaan kirjaa ääneen. Julia on pohtinut joskus kyökissään, kuinka mukavaa olisi katsella päivän aikana esimerkiksi Kalevalaan liittyvää roolipeliä tai tarinaan liittyviä työnäytöksiä. Esimerkiksi paikallinen seppä Ilmarinen voisi hyvinkin takoa jonain vuonna torilla sampoa ja parturikampaamon Aino näyttää kansalle hiusten palmikointitapoja. Suohon laulanta ei ehkä onnistu torilla, koska se on kivetty, mutta ainahan sitäkin voisi kokeilla... ei sitä koskaan tiedä, vaikka onnistuisi :)