Laskiaistiistai

Laskiaistiistai on viimeinen päivä ennen pitkän pääsiäispaaston alkua. Katolisella ajalla paastopäiviä oli viljalti, mm. perjantai oli paastopäivä ympäri vuoden ja erilaisiin pyhimysten päiviin liittyi useimmiten paasto. Paasto ei ollut kieltäytymistä kaikesta ruuasta, vaan pois jätettiin lähinnä liha ja rasva. Maitoa ja munia ei pääsiäis- ja joulupaston aikaan ollut muutenkaan tarjolla, kun lehmät olivat ummessa eivätkä kanat munineet talvella.

Laskiaisena syötiin siis paaston varalta runsaasti rasvaisia ruokia, mutta toisaalta myös varmasti tyhjennettiin ruokakomeroista pilaantumisvaaran alla olevat ruoka-aineet. Esimerkiksi syysteurastuksesta jääneet sianpotkat keitettiin hernekeitoksi. Sorkat oli syöty jo kynttilänpäivänä.

Laskiaisen ruokia ovat Länsi – Ja Etelä-Suomessa verimakkara ja siansorkilla ja –päällä höystetty hernekeitto, Keski-Pohjanmaalla ja Savossa syötiin puolestaan rasvaa ja sianlihaa sisältävää rasvarieskaa. Eri paikkakunnilla oli omat traditionsa: Evijärvellä sanottiin että herneruokaa syödään seitsemän kertaa joka nurkassa laskiaispäivänä, ja Kirvussa todettiin että Laskiaisena ei pidä rokkaa syödessä haastaa, etteivät itikat pure kesällä.

Muualla maailmalla laskiaiseen kuuluu karnevaalit. Suomessa ainoa karnevaaleiksi luokitellut perinteiset juhlat ovat olleet länsisuomalainen nuutinpäivä, mutta kyllä laskiaiseenkin on Suomessa kuulunut riemu ja ilottelu.

Laskiaisena kuuluu mennä laskemaan mäkeä ja huutaa pitkiä pellavia! Mutta siinä missä muu maailma riemuitsee viimeisestä päivästä ennen paastoa ikäänkuin keräten riemua vakavan paaston varalle, laskee suomalainen talonpojan emäntä mäkeä hiukset auki palmikolta taatakseen ensi kesälle hyvät ilmat ja pitkät pellavankorret ja hampun varret kankaiden ja köysien raaka-aineiksi.

Laskiaiseen liittyviin tapoihin ja uskomuksiin liittyvät perinteiset naisten työt, joiden osalta laskiainen oli vanhan työkauden loppu ja uuden alku – laskiaisena kehruu lopetettiin ja kudonta aloitettiin.

Itse työhön ei tohdittu ryhtyä laskiaispäivänä, eikä sitä olisi ehdittykään hernekeiton keittämiseltä ja mäenlaskulta.. Esimerkiksi Somerolla on sanottu: Jos vaimoväki kehrää laskiaisena, tulee kärpäsiä suvella, ja kuka sitä kärpäsiä ehdoin tahdoin kesäksi halusi työtään häiritsemään.

Myös noitien ja trullien uskottiin olevan liikkeellä näkyvästi ensi kertaa laskiaisena. Ne uhkasivat työvuoden aikaansaannoksia ja tulevia töitä, joten päivän aikana tehtiin kaikenlaisia varotoimenpiteitä.