sunnuntai 31. tammikuuta 2010

31.1. Tipattoman tammikuun päättyminen

Juhlapäivän aattohan se tämäkin joillekin on...

Tipattoman tammikuun jälkeen voisi viettää:
  • hapottoman helmikuun
  • maltaattoman maaliskuun
  • huikattoman huhtikuun
  • tuiskeettoman toukokuun
  • keppanattoman kesäkuun
  • helmettömän heinäkuun
  • eloryypyttömän elokuun
  • sahdittoman syyskuun
  • lotraamattoman lokakuun
  • moukuttoman marraskuun
  • juopumattoman joulukuun
jos intoa piisaa. Julian kamarissa ollaan vähän sitä mieltä, että parempi kohtuus, kuin ylettömyys kumpaankaan suuntaan. Opiskeluajalta Julia muistaa, kuinka silloin mainostettiin alkoholitonta helmikuuta - se kun on kuukausista lyhin, joten alkoholipaasto on helpointa toteuttaa siinä kuussa.

tiistai 8. joulukuuta 2009

17 päivää ennen joulua

Joululeivät leivottiin ennen vanhaan Annan päivän yönä (eli 8.-9.12. välisenä yönä). Niinpä emäntien tuli jo edellisenä päivänä olla taikinanteossa ja leivinuunin lämmityksessä.

Iso leipomus koko talvea varten tehtiin jo aiemmin ja leivät siirrettiin jyvähinkaloihin odottamaan syömistä. Ensimmäiset varsinaiset joululeivonnaiste voitiin valmistaa marras-joulukuun vaihteessa. Tällaisia oli esimerkiksi sianrasvalla sivellyt ruislimput. Niitäkin säilytettiin jyvälaarissa. Limput vietiin laariin tuorehina, jolloin ne säilyivät pehmeänä ja maustuivat. Myös perunalimppu voitiin leipoa samaan aikaan, sillä se säilyi jouluun saakka.

Yleisempää lienee kuitenkin ruis- ja perunalimppujen valmistus hieman myöhemmin, esimerkiksi Annan päivän yönä. Nykyisin leipä säilyy tuoreena pakastimessa, joten sen voi valmistaa hyvissä ajoin. Koska leimomuksia ei enää tarvitse tehdä isolle väelle, kuten ennen muinoin, voi leivät leipaista kätevästi iltasella töiden jälkeen.

Julian kyökissä ei tänä vuonna leipää leivota työ- ja blogipäivityskiireiden vuoksi :) mutta kenties jälleen ensi vuonna. Julian lempilimppu on piimäinen ja mausteinen Tiinan limppu, joka sivellään paistettuna siirappivedellä. Oi, se olisi hyvää, mutta valitettavasti siinäkin on vehnäjauhoja.

tiistai 1. joulukuuta 2009

23 päivää ennen joulua

Kuten eilen tuli mainittua, oli Histamiini oivallinen joulukalenteri. Julialle tuli yllätyksenä pari vuotta sitten Matti Ranin elämäkertaa lukiessa, että Histamiinina hääri Matti Ranin.

24 päivää ennen joulua

Tänään avattiin joulukalenterin ensimmäinen luukku. Joulun odottaminen joulukalentaria hyväksi käyttäen on suuri nautinto. Luukkuja availemalla näkee kuinka joulu konkreettisesti lähestyy.

Näin ensimmäisenä kalenteriluukun avaamispäivänä on hienoa muistella kaikkia vanhoja joulukalentereita ja ennen kaikkea joulukalenteriohjelmia. Joulukalentereista Julia pitää eniten sellaisista, joista luukun avaamalla löytää kuvan, mieluiten sellaisen, jossa on vähemmän tonttuja ja enemmän oikeaa joulun lähestymistä.

Television joulukalenteritarjonnasta Julian mieleen tulee aina ensimmäisenä Histamiiini, vaikka silloin Julia ei enää ollutkaan pikkulapsi. Mieleen on painunut myös jostain 1970-luvun kätköistä joulukalenteri, jossa Maija täti askarteli lapsien kanssa. Askartelutuotoksista muistuu ainakin wc-paperiholkista tehty leijona. Tätä kirjoittaessa Julia kurkistelee You Tubesta The Joulukalenterin ensimmäiseen luukkuun. Tätä ei olekaan ennen tullut katsottua!

Jos koko päivää ei jaksa katsella joulukalentereita, kannattaa jonain joutohetkenä laittaa kinkku suolaan. Nyt alkaa olla viho viimeinen heti, jos aikoo saada kinkkuun edes vähän suolan makua. Tönkkösuolaista kinkusta ei enää tähän aikaan laittaessa tule, kertoo vanha kansa.

maanantai 30. marraskuuta 2009

25 päivää ennen joulua

Antin päivää on pidetty emäntien ensimmäisenä joulunvalmistelupäivänä. Muutenkin saatettiin sanoa, että Antti joulut aloittaa, hiivanuutti lopettaa.

Syysteurastukset oli ohi ja alettiin suunnitella ruokaa. Kaupungeissa teurastus tehtiin usein lähempänä joulua, kuin maalla. Pienen kinkun ehti suolata, jos sen laittoi suolaveteen viimeistään 1.12. Näin ollen kaupungissakin tämä alkoi olla viimeisiä aikoja teurastuksen tekemiseen, jos mieli saada lihat suolaisena joulupöytään.

Julian pihassa ei tänä vuonna sikalahtia harrasteta, karjan pitäminen kun on kaupungissa kiellettyä, mutta on Julia kyllä kuullut tarinoita tuttavan tuttavista, jotka ovat pitäneet kerrostaloparvekkeella kanoja tai pientä porsasta. Tarinat eivät kertoneet, mitä ja missä porsaille tehtiin kun ne kasvoivat. Kanat sen sijaan kukoistivat hyvin ja tuottivat munia. Naapurit vaan eivät pitäneet asiasta. Tämä tapahtui 1980-luvulla. Nykyisin naapurisopi ei kovin pitkään kanojen kaakatuksen kanssa säilyisi... veikkaa Julia, joten tätä ei kannata kokeilla kotona.

Sian kieltä sen sijaan tekisi mieli. Pitäisiköhän tehdä retki Kauppahallin lihatiskille?

Antin päivästä on moneksi. Kun naiset aloittelevat joulun valmistelua vähitelleen, lähtevät miehet kalaan tai metsälle toivoen: Anna, Antti, ahvenia, Pekka pieniä kaloja! Pyyntö on oivallinen... pyhimys Andreas, kun oli se Andreas, joka veljensä Pietarin kanssa toimi kalastajana Genesaretin järvellä, kunnes ryhtyi ihmisten kalastajaksi.

Antin päivää on pidetty syksyn ja talven rajana. Sanottiin Antti talven aloittaa tai Antti turkin antaa, Urpo (25.5.) orrelle vie. Näitäkin kenties tutumpi sanonta on Antti aisoilla ajaa, Martti maata vahvistaa, Simo siltoja tekevi, Nikolaus kiinni nivoo, jonka Julia muistaa kuulleensa monesti isänsä sanomana. Vuodet eivät ehkä ole veljeksiä, mutta keskimääräisesti ottaen näin kait on ennen tapahtunut. Nykyään on itsenäisyyspäivänä (Nikolauksen päivä) harvoin järvet jäässä. Näin ne ajat muuttuvat.

lauantai 28. marraskuuta 2009

26 päivää ennen joulua

Ensimmäinen adventti. Julian pöydällä on kynttelikkö, jossa on neljä antiikkikynttilää. Tänään sytytettiin niistä ensimmäinen. Julian kynttelikkö on suora, ei siis vanhempaan tapaan pyöreä, ja tapana on sytyttää aina vasemman puoleinen kynttilä ensin. Julia polttaa kynttilää kunakin adventtina noin tunnin ajan. Kirkoissa tänään lauletaan Hoosiannan lisäksi Nyt sytytämme kynttilän -laulun ensimmäinen säkeistö.

Viime vuosina Julia on salaa toivonut, että löytäisi jostain pyöreän adventtikynttelikön; joko pöydälle laitettavan tai pöydän päälle ripustettavan isomman mallin. Jostain käsittämättömästä syystä sellainen kynttelikkö tuo Julian mieleen aina pohjalaiset sukujuuret, vaikka Julian Pohjanmaalta lähtöisin olevat sukulaiset eivät tuollaista pyöreää kynttiläjalkaa tiettävästi koskaan omistaneetkaan. Ihmismieli on sitten kummallinen :)

27 päivää ennen joulua

Pikkujoulu. Ensimmäistä adventtia edeltävä lauantai oli Julian lapsuuden pikkujouluilta. Käytiin saunassa ja kun oli kylvetty, havaittiin tontun hakeneen lintulaudalta joulupukille menevän kirjeen ja tuoneen pienen kuusen juurelle jokaiselle pikkujoulupaketin.

Ah, ne oli aikoja ne! Jokaiselle riitti puolikas pienestä limsapullosta.

Kirja joka maasta ja kunnasta -projektit

Nämäkin voisivat kiinnostaa Sinua

Klassikkohaaste : Yasunari Kawabata Lumen maa

Heinäkuu ja klassikko kirja, mikä ihana yhdistelmä. Tällä kertaa reissataan Japaniin ja muistellaan vuotta 1958. Tuolloin käännettiin ensimm...