Joululeivät leivottiin ennen vanhaan Annan päivän yönä (eli 8.-9.12. välisenä yönä). Niinpä emäntien tuli jo edellisenä päivänä olla taikinanteossa ja leivinuunin lämmityksessä.
Iso leipomus koko talvea varten tehtiin jo aiemmin ja leivät siirrettiin jyvähinkaloihin odottamaan syömistä. Ensimmäiset varsinaiset joululeivonnaiste voitiin valmistaa marras-joulukuun vaihteessa. Tällaisia oli esimerkiksi sianrasvalla sivellyt ruislimput. Niitäkin säilytettiin jyvälaarissa. Limput vietiin laariin tuorehina, jolloin ne säilyivät pehmeänä ja maustuivat. Myös perunalimppu voitiin leipoa samaan aikaan, sillä se säilyi jouluun saakka.
Yleisempää lienee kuitenkin ruis- ja perunalimppujen valmistus hieman myöhemmin, esimerkiksi Annan päivän yönä. Nykyisin leipä säilyy tuoreena pakastimessa, joten sen voi valmistaa hyvissä ajoin. Koska leimomuksia ei enää tarvitse tehdä isolle väelle, kuten ennen muinoin, voi leivät leipaista kätevästi iltasella töiden jälkeen.
Julian kyökissä ei tänä vuonna leipää leivota työ- ja blogipäivityskiireiden vuoksi :) mutta kenties jälleen ensi vuonna. Julian lempilimppu on piimäinen ja mausteinen Tiinan limppu, joka sivellään paistettuna siirappivedellä. Oi, se olisi hyvää, mutta valitettavasti siinäkin on vehnäjauhoja.
Kirja joka maasta ja kunnasta -projektit
-
Aloitin Kirja joka maasta -haasteen toteutuksen 2017 tammikuun alkupäivinä, koska olin perin juurin kyllästynyt skandinaavisten dekkareiden...
-
Kirja joka kunnasta haaste on innostanut lukemaan kirjoja muualtakin kuin isoista kaupungeista. Päivittelen tilannetta tämän tästä ja nostel...
Nämäkin voisivat kiinnostaa Sinua
Vaimoni on toista maata
Facebookin muistoja tältä päivältä vuosien varrelta on kerrassaan mainio asia. Olen saanut viikon sisällä itseni kahdesti kiinni siitä, että...
