Inari on sen verran iso, että itse tarvitsin kartan (tekstin lopussa), jotta muistaa kaikki alueet. Inari onkin Suomen isoin kunta, sen maapinta-ala on noin 5% koko Suomen pinta-alasta.
Koko pinta-ala on niin järjettömän iso, että maapinta-ala ajatellen tarvitaan kaksi Satakuntaa kattamaan Inarin maapinta-ala.
Jos vesistöt otetaan mukaan tarvitaan koko Satakunta + Sastamala + Ikaalinen + Hämeenkyrö + Punkalaidun, eli likimain koko wanha Satakunnan kokoinen alue, jotta päästään samaan kokoluokkaan Inarin kanssa.
Välimatkat ovat pitkiä. Lounaasta kaakkoon eli Lismasta Näätämön tulee matkaa noin 240 km, joka taittuu autolla reiluun kolmeen tuntiin. Ei ole ihan helppo matka terveyskeskukseen ym. kohteisiin. 
En ole noin pohjoisessa käynyt koskaan, mutta itselleni tunnetuimpia kohteita kaverien valokuvista ja lukemieni kirjojen mukaan on Saariselän retkeilyalueet (osa Urho Kekkosen Kansallispuistoa), Lemmenjoen kansallispuisto, Saamelaismuseo Siida Inarin kirkonkylässä, Karhun pesäkivi (Suomen suurin tafoni) ja Kuttura, mistä on mainintoja monessa kirjassa. Jälkimmäisen muistan myös tiestä, joka tehtiin hätäaputöinä Urho Kekkosen avustamana.
Saariselällä on pidetty pari geokätköilyn megatapahtuma, ja toiseen suunnittelin eräänlaista päivämatkaa bussilla. Matka olisi ollut jonkinlainen toisinto . Käytännössä aikaa tapahtumassa käymisen olisi ollut puolisen tuntia pysäkiltä tapahtumaan ja takaisin pysäkille sillä aikaa, kun bussi olisi käynyt Inarin kirkonkylällä kääntymässä. Aikaa bussissa istumiseen yhteensä olisi ollut noin 30 tuntia. Vapaaliputkin olisi löytynyt matkalle, mutta voimia sitten vähemmän. Vuotta aiemmin olisin lähtenyt sumeilematta. Olisin kyllä tuolloinkin matkustanut jalkavaivoista huolimatta, jos tapahtuma olisi ollut syntyymäpäivänäni, mutta jätin väliin kun vierestä vietiin kuten pohjalaistyttöä tansseissa.
Inarista on kirjoittanut monet kirjailijat. Naiskirjailijoitakin löysin seitsemän sellaista, joita olen lukenut tai kuunnellut. (Mieskirjailijoista on tulossa toinen päivitys myöhemmin.
Anne Lukkarilan Pentti Lämsä sarjan kakkososassa Inari, ollaan nimensä mukaan Inarissa. Sarjan ensimmäinen osa sijoittui Kemijärvelle. Kirjassa rikostutkija Lämsä saa puhelimeen turistien ruumiiden koordinaatteja ja samaan aikaan Inarissa järjestetään ympäristöseminaari, jonka puhuja ihastuttaa toisia ja vihastuttaa toisia.
Helena Lönnrothin Ruumis uhri lähteessä -kirjassa toimittaja Johanna Saure lähtee Inariin kansalaisopiston opettajaksi. Kun ruumiita alkaa löytyä, Sauren sulhanen tulee perässä tutkimaan niitä.
Angeli
Elina Backmanin Ennen kuin tulee pimeää -kirjassa tuttu päähenkilö, podcasteja tekevä Saana Havas, lähtee Angeliin Inariin tutkimaan murhaa. Sarjan aiemmissa osissa ollaan Hartolassa ja Helsingissä, myöhemmissä mm. Mathiljedalissa ja Kotkan saaristossa.
Saanan miesystävä, rikospoliisi Jan Leino tulee Inariin Saanan jälkeen tekemään rikostutkintaa kadonneesta tytöstä. Nyt kun on hahmottanut enemmän kunnan mittasuhteita, hahmottaa paremmin myös matkamääriä ja aikoja.
Kuttura
Siiri Magga-Miettinen kertoo elämänkerrallisessa kirjassaan Siirin kirja lapsuudestaan ja nuoruuden lomistaan Kutturan kylässä Inarissa. Kouluajan hän, kuten monet muutkin lappilaiset vietti asuntolassa. Myös kirjan jatko-osassa, Siirin elämä, käydään Kutturassa, mutta Siiri asuu silloin jo omillaan.
Kuttura kylässä lomailee ja asuttaa Maggan sukua edelleen.
Kuttura liittyy myös joidenkin muiden Maggojen kirjoihin, esimerkkinä Inga Maggan Puolikas ja Varjonyrkkeilijä.
Hammastunturilla etsitään kultaa Inga Maggan Näkymätöntä kultaa kirjassa, missä nuori perheellinen Asser lähtee Rovaniemeltä jokakesäiselle kullanetsintäretkelle, muttei palaa.
Ivalo
Siina Tiuraniemi Jäämeri. Isän äiti on kuollut Ivalon terveyskeskuksessa. Alkaa automatka Helsingistä Jäämeren rannalle. Kirjassa ollaan kyllä melko paljon nimenomaan matkalla ja vähemmän Ivalossa.
Inari Fernández in Lapin puheenvuoro - sarjasta löytyy ainakin pari osaa myös Inarista: Ensihoitajat Ivalosta : Jari Sarre ja Piia Kaukovalta sekä Tanssitaiteilija Auri Ahola : Onko Lappia edes olemassa? Jälkimmäinen sijoittuu Muddusjärvelle.
* * * * *
Naisten viikon lukuhaastetta emännöi tänä vuonna Yöpöydän kirjat. Kiitos.
Kirsikonttuurissa pistäydytään tällä viikolla muutamissa kunnissa naiskirjailijoiden seurassa. Kaupungit ja kunnat olen valinnut naisten nimien mukaan ja viikon teemaksi Kuntasarjani sloganeineen.
Aiemmin olen onitellut blogissa naistenviiikolla niimipäiviään viettäviä porilaisia kirjailijoita, joita yllätyksekseni löytyikin joka päivälle.
