19.3. Joosepin päivä

Julia pistää tänään varmuuden vuoksi peukut pystyyn. Kaikki keinot hyvän kesän saamiseksi tulee käyttää. Juosepinpäivänä jos päivä paistaa, niin siit tulloo hyvä kesä. Joosepinpäiväksi toivottiin kirkasta päivää. Sen uskottiin tuovan hedelmällisen vuoden.

Karjalassa on todettu kevään viimeinen pyrypäivän ajoittuvan Joosepin päivän tienoille. Kovasti savolaiseen tapaan ilmaistuna (kierrellen ja kaarrellen) Talven suuremmista puruista sanotaan olevan viimeisen Juosepin purku; se on Juosepin päivänä tahe vähän ennen tahe jälkeen.

17.3. Pyhän Patrikin päiviä

Pyhä Patrik on irlantilaisten suojeluspyhimys, ja siten suomalaisen Pyhän Henrikin virkaveli. Siinä missä suomalaiset viettävät Henrikin päivää lähinnä uskonnollisin tuntein tai markkinoilla käyden, julivat irlantilaiset olan takaa.

Patrikin päivän viettoon kuuluu apilan vihreät kankaat tai mainoslakanat, isoon mustaan hattuun pukeutunut kääpiö ja apilanlehdet. Irlantilainen musiikki kuuluu olennaisen osana juhlaan, samoin tanssiminen, oluen kanssa tai ilman. Julian kamarissa on tänä iltana hiljaista eikä kyökissäkään kuulu astioiden kolinaa, sillä Juliakin yrittää mahtua tänä iltana mukaan irkkupubin hälinään.

14.3. Matildan vohvelit

Matildan päivän jälkiruuaksi sopii oivallisesti Matildan vohvelit, joiden resepti on peräisin kreivitär Eva Mannerheim Sparren keittokirjasta. Tarina ei kerro, kuka oli se Matilda, joka keksi tarjota vohveleita kinuskikastikkeessa.

Matildan vohvelit
4 dl kermaa
3 munaa
2 dl jauhoja
1 dl kuumaa voisulaa
Täytteeksi Kaimakkia (kinuskikastiketta) johon tulee:
5 dl kermaa
½ kg sokeria
1 dl fariinisokeria.
Valmista ensin Kaimakki. Sekoita ainekset ja keitä niitä kunnes tahna käy sitkeäksi. Ei liene suuri häpeä, vaikka käyttäisi kaupasta ostettua kinuskikastiketta.
Vaahdota kerma ja munat erikseen vaahdoiksi. Sekoita kermavaahtoon munavaahto ja lisää varovasti jauhot. Lisää lopuksi voisula kiehuvan kuumana.
Paista vohvelit vohveliraudalla. Ainakin ensimmäistä vohvelia varten rautaa kannattaa voidella rasvalla. Tarjoa vohvelit parittain niin, että laitat väliin kaimakkia tai hilloa ja peität päälimmäisen vohvelin kaimakilla.

13.3. Aku Ankan syntymäpäivä

Sarjakuvahahmo Aku Ankka munittiin vuonna 1934, hänen kuoriutumisensa (eli ensiesiintyminen lyhytpiirroselokuvassa Viisas Kana Kananen) tapahtui kolme kuukautta myöhemmin 9.6.1934.

Julian kamarissa luetaan tänään vanhoja Aku Ankkoja, seitesmänkymmenlukuisia, Julian lapsuudesta tuttuja, totta kai. Kenties lukuvuorossa on taas Jäyhä Jököttäjä, joka on Julian suursuosikki.

8.3. Naisten päivä

Hyvää naistenpäivää kaikille! 

 Vuonna 1857 New Yorkin vaate- ja tekstiilitehtaiden naistyöntekijät menivät lakkoon. Kansainvälinen naisten päivä 8.3. perustettiin aikoinaan ylistämään naisen sosialistista sankaruutta kaikissa yhteiskunnissa. 

Ajatus yhteisestä naistenpäivästä syntyi naissosialistien II kansainvälisen kongressin aikana Kööpenhaminassa 1910, ja sitä juhlittiin ensimmäisen kerran seuraavana keväänä Itävallassa, Saksassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Pietarissa juhliminen aloitettiin 1913 (alkujaan helmikuun viimeisenä sunnuntaina) ja Suomessa 1914, säännöllisemmin 1920-luvulla. 

Joissain, lähinnä sosialistimaissa, päivä on otettu vuotuiseksi vapaapäiväksi. Näin on esimerkiksi Venäjällä vuodesta 1965 (silloin Neuvostoliitto). 

Alkuvuosikymmeninä naistenpäivää vietettiin tavallisimmin työväentalolla arvokashenkisten iltamien muodossa. Illan juhlapuhujaksi pyrittiin löytämään tunnettu työväenliikkeen nainen. YK:n merkkipäiväksi päivä tuli 1975, jolloin siitä mainittiin esimerkiksi kouluissa. Vähitellen 1980-luvulle tultaessa naistenpäivän vietto laajeni ja monilla paikkakunnilla muutkin naisjärjestöt, ylioppilaskunnat tai muut yhteisöt ottivat sen ohjelmaansa ja päivä sai sosialistisen leiman ohella feministisiä vaikutteita.

Ensimmäisiin suomalaisiin almanakkoihin päivä tuli 1990, kaikkiin 1994. Joissain kunnissa päivää liputetaan. Päivän viettoon ei ole kuitenkaan liittynyt meillä erityisempiä rituaaleja, joskin naiset voivat saada läheisiltään kukkia, eikä sitä ole viime vuosina naisjärjestöjen ulkopuolella juuri juhlittu tai huomioitu. Esimerkiksi martat huomioivat nykyisin vain harvoilla paikkakunnilla naistenpäivää. 

Joissain lähteissä on arvioitu, että erityisenä juhlapäivänä naistenpäivä olisikin katoamassa juhlapäiviemme joukosta. Katoaminen ei kuitenkaan ole niin nopeaa, mitä se oli keskikesäksi yritetty suomalaisen kansanvallan päivän kohdalla. Jotkut ovat epäilleet, että päivän voisi pelastaa se, että kauppiaat ja sinkkunaiset kehittävät siitä äitienpäivänvastineen lapsettomille naisille. Karkauspäivä tosin on jo sellainen, mutta sitä juhlitaan vain joka neljäs vuosi.

26.2. Nestorin päivä

Norppaemot synnyttävät kuuttinsa rannan lumipesiin helmikuun lopulla Nestorin päivän tienoilla. Päivä on ollut Maailman luonnonsäätiön teemapäivä, jolloin vedotaan norppien pesimärauhan puolesta.

21.2. Kansainvälinen äidinkielen päivä

Kansainvälinen äidinkielen päivä. UNESCOn teemapäivä, jonka tarkoituksena on edistää kielellistä ja kulttuurillista moninaisuutta ja monikielisyyttä.

Julian kamarissa on pohdittu pitkään ja hartaasti tämän päivän viettämistä ja tultu siihen tulokseen, että käytännöllisin tapa viettää tätä päivää olisi kirjoittaa päivän blogi oman paikkakuntansa murteella. Se se vasta olisi äidinkielellistä moninaisuutta vailla vertaa.

Nähtäväksi jää, tuleeko ensi vuoden blogiteksti jo Julian äidin tahi isän omalla murteella. Tänä vuonna se ei ainakaan vielä onnistu, sillä jo ensimmäisillä luokilla opettaja onnistui kitkemään Julialta oman murteen vivahteet meko tarkkaan. Sydämestä sattuu edelleen nähdä sielunsa silmin, kuinka opettaja punakynällä oli korjannut jokaisen kauvan sanan muotoon kauan ja enään muotoon enää, ja kielsi myös enää koskaan ääneen sanomasta niitä sanoja. Raumalaisille ja savolaisille kyllä on annettu oikeus säilytää oma murteensa, mutta pienen pikkuriikkisen kunnan murretta ei saanut säilöä. On se vaan surku ja häpeä menettää niin nuorena oma paikallinen identiteettinsä. Nyyh.

Jotta tämä tästä iloksi muuttuisi, haastan kaikki blogejaan kirjoittavat suomalaiset kirjoittamaan, ellei nyt joka päivä, niin ainakin joka vuosi 21.2. oman kotitienoonsa murteella, olipa se sitten äidinmaidosta imettyä tahi aikuisena opittua.