21.2. Kansainvälinen äidinkielen päivä

Kansainvälinen äidinkielen päivä. UNESCOn teemapäivä, jonka tarkoituksena on edistää kielellistä ja kulttuurillista moninaisuutta ja monikielisyyttä.

Julian kamarissa on pohdittu pitkään ja hartaasti tämän päivän viettämistä ja tultu siihen tulokseen, että käytännöllisin tapa viettää tätä päivää olisi kirjoittaa päivän blogi oman paikkakuntansa murteella. Se se vasta olisi äidinkielellistä moninaisuutta vailla vertaa.

Nähtäväksi jää, tuleeko ensi vuoden blogiteksti jo Julian äidin tahi isän omalla murteella. Tänä vuonna se ei ainakaan vielä onnistu, sillä jo ensimmäisillä luokilla opettaja onnistui kitkemään Julialta oman murteen vivahteet meko tarkkaan. Sydämestä sattuu edelleen nähdä sielunsa silmin, kuinka opettaja punakynällä oli korjannut jokaisen kauvan sanan muotoon kauan ja enään muotoon enää, ja kielsi myös enää koskaan ääneen sanomasta niitä sanoja. Raumalaisille ja savolaisille kyllä on annettu oikeus säilytää oma murteensa, mutta pienen pikkuriikkisen kunnan murretta ei saanut säilöä. On se vaan surku ja häpeä menettää niin nuorena oma paikallinen identiteettinsä. Nyyh.

Jotta tämä tästä iloksi muuttuisi, haastan kaikki blogejaan kirjoittavat suomalaiset kirjoittamaan, ellei nyt joka päivä, niin ainakin joka vuosi 21.2. oman kotitienoonsa murteella, olipa se sitten äidinmaidosta imettyä tahi aikuisena opittua.