Matkailu on tällä hetkellä yksi nopeammin kasvavista toimialoista.
Ulkomaalaiset jättävät Suomeen noin 4,4 miljardia euroa vuodessa vieraillessaan
maassamme. Tällä hetkellä matkailu on viidenneksi suurin vientiala. Matkailu
työllistää 140.000 henkeä ja noin 27.000 yritystä saa siitä pääasiallisen
tulonsa.
Valtavia lukuja.
Ja poiketen monesta muusta vientialasta, nämä luvut ovat
viime aikoina kasvaneet lähes 5 % vuodessa.
Tällaisena aikana, kun kaikesta supistetaan ja kaikkialla
menee vain huonommin, on hyvä huomata, että jossain asiassa on tehty oikeitakin
ratkaisuja. Paljon puhutaan esimerkiksi siitä, että venäläisten matkailijoiden
määrä on laskenut, mutta jätetään huomioimatta se, että naapurimaat ovat
edelleen suurimpia Suomen kävijöitä.
Keskustelutilaisuudessa Valloittavatko kiinalaiset Suomen
vai lentävätkö ohi? Pohdiskeltiin perjantaina mitä Suomessa pitäisi tehdä
toisin, jotta matkailutulot saataisiin kasvamaan entistä nopeammin. Panelistit
olivat mm. sitä mieltä, että ainakin tuotteistamisessa suomalaisilla olisi
opittavaa esimerkiksi ruotsalaisilta, jotka ovat tuotteistaneet jopa
kahvipaussin korvapuusteineen.
Suomalaisten tulisi myös pohtia hieman asiakaslähtöisempää
lähestymistapaa. Itä-Suomessa on epäonnistuttu paljolti sen vuoksi, että
hotelleissa ei ole panostettu tarpeeksi isoihin kukkalaiteisiin, ilotulituksiin
ja muuhun näkyvään luksukseen, jota venäläismatkailijat arvostavat erityisesti
juhliessaan esimerkiksi uutta vuotta.
Tästä on itseltänikin kokemuksia
Mikkelissä vietetyiltä vuosiltani. Muutamia vuosia sitten oltiin Mikkelissä sitä
mieltä, että se on liian kallis paikka tavalliselle kansalle ja liian
vaatimaton rikkaille. Tätä pidettiin faktana, jolle ei näytetty tekevän mitään.
 | ||
| BePopin ikkunat ihastuttavat edelleen silmää |
Samanlaisia ajatuksia näytti olevan panelisteillakin: monet
yrittäjät tekevät niin kuin mielivät ja odottavat sen riittävän. Monilta
kuitenkin puuttuu esimerkiksi kyllin nöyrää palveluasennetta, johon
ulkomaalaiset turistit ovat tottuneet.
Monet turistit ovat Suomessa vain läpikulkumatkalla, koska
nopein lentoreitti Kiinasta Eurooppaan kulkee Suomen kautta. Osa turisteista
poikkeaa päivän, parin reissulle pääkaupunkiseudulle, mutta monelle ainoaksi mielikuvaksi
jää lentokenttä shoppailumahdollisuuksineen. Esimerkiksi Anne Berner ja Merja Hart
olivat sitä mieltä, että Helsinki-Vantaan lentokentästä pitäisi saada todellinen
näyteikkuna Suomeen. Siellä pitäisi olla esillä entistä enemmän suomalaisia
tuotteita, erityisesti teknologiaa, ellei ostettavaksi niin ainakin
esiteltäväksi, jolloin lentokenttäkävijä voi innostua valitsemaan Suomen
seuraavaksi käyntikohteekseen. Lisäksi lentokentältä pitäisi olla helppo
jalkautua suomalaiseen luontoon tai pääkaupunkiseudun vilinään.
