Suomalainen Anu Patrakka asuu Portugalissa ja kirjoittaa Porton kaupunkiin sijoittuvia dekkareita. Menossa on toinen sarja. Ensimmäisen sarjan pääosassa oli portviinistä pitävä Rui Santos. Toisen sarjan päähenkikö on hieman vanhempi poliisi, Nelson Monteiro, joka toimii myös isänsä omaishoitajana. Sarjassa esiintyy myös Portugaliin työhön tullut suomalainen kaimani, Kirsi.
Porto on Pohjois-Portugalin rannikolla, Dauro joen pohjoispuolella sijaitseva kaupunki, joka kooltaan sioittuisi Suomen viidenneksi isoimmaksi kaupungiksi Vantaan ja Oulun puoliväliin. Dauron eteläpuolella sijaitsee hieman isompi kaupunki samaan tapaan kiinni toisissaan kuin meillä esimerkiksi Helsinki ja Espoo.
Tätä päivitystä varten katselin uudestaan Aki Kaurismäen dokumenttielokuvan Bico. Se kertoo portugalilaisesta pohjoisesta vuoristokylästä, jonne saatiin sähköt 1970-luvulla ja 10 vuotta myöhemmin maantie joka helpotti nuorison lähtöä. Jäljelle jäi vain vanhukset. Ei Bico nyt ihan Portossa ole, mutta vilkkaalla mielikuvituksella kyllin lähellä.
%20(1).png)
Itselläni onkin ollut käsitys, että maanviljelys, etenkin viinit ja lampaiden kasvatus ovat olleet syrjäseutujen pelastus. Portviini ja Madeira lienevät monille yhtä tuttuja kuin espanjalainen sherry. Mutta on Portugali iso viinimaakin. Itsekin olen osallistunut pari kertaa portugalilaisten viinien maisteluiltaan.
Suomi on maana neidon mallinen, Italia on saapas, mutta en ole ennen ajatellut, että Portugali muodostaa sevästi merelle katsovat kasvot.
Toinen Areenalta löytämäni Kaurismäen dokumenttielokuva on A Tasqueiro, ja se kertoo baarinpitäjän päivästä.
Tästä saankin oivalisen aasinsillan Anu Patrakan Rui Santos -sarjaan. Anu Patrakka on asunut Portugalissa jo pidempään ja kirjoittanut mielenkiintoisen dekkarisarjan Rui Santoksesta.
Ihastuin Rui Santoksen Portoon ja sen lempeään ilmapiiriin niin, että oli pakko pitkästä aikaa (n.20 vuotta) ostaa muutamaa portviiniä ja vertailla niiden makuja. 1990-luvulla ostimme portviiniä häämatkalla, koska vanhan sananparren mukaan morsiamelle tarjotaan häämatkalla portviiniä. 
Sarjaan kuuluu kuusi kirjaa: Huomenna sinä kuolet, Kuolet vain kahdesti, Syyllisyyden ranta, Totuuden portaat, Häpeän aukio ja Katumuksen kallio. Sarjan lukemisesta on jo aikaa, joten yksityiskohdat ovat hämärtyneet ja jäljellä on vain tunnelma josta pidin.
Rui Santos on yksi parhaimmista etsivähahmoista, joista olen lukenut ehkä myös siksi, että hän tuntuu ihan normaalilta ihmiseltä. Hän ei piehtaroi surussa, tappele kirjasta toiseen työkaverin kanssa, harrasta kalsarikännejä eikä yhden illan suhteita viikosta toiseen. 
Edit. Pari päivää julkaisemisen jälkeen löysin kuvan vuodelta 2021 jolloin kuuntelun Patrakkaa ja luin innoissani vinkkejä Portugalista.
Rui Santos -sarja lienee nyt päättynyt, sillä olen itsekin lukenut jo kolme osaa uutta, Nelson Monteiro -sarjaa: Arvoton, Kiusaaja ja Ihailija.
Jos pidetään mielessä juoniwn unohtamisen taitoni, niin minusta tuntuu siltä, että Rui Santos oli sarjansa päähahmo jonka ympärillä tarinat elivät. Nelson-sarjassa oma painoarvonsa on tässäkin sarjassa myös tyttöystävällä, joka Nelsonilla on suomalainen Emilia, mutta mielestäni tässä sarjassa kuuluu myös murhattujen ja heidän tuttaviensa ääni paremmin.
Tämäkin sarja sijoittuu Portoon. Tosin kolmannessa osassa ollaan enemmän Lissabonissa. Siitä mainitsinkin jo eilen ensimmäisessä Portugali-päivityksessä.
%20(1).png)