-Mutta pitäähän tässä Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävässä maassa olla jotain muutakin muistettavaa!
Siispä tuumasta toimeen. Otetaan hyvä asento soffalla ja sitten vaan kirja käteen ja menoksi.
Jos olisi kesä ja lämmin, voisin olla parvekkeen soffalla Panamahattu päässä, tosin se ei varjosta tarpeeksi silmiä... Enkä edes omista panamahattua. Vielä. "Kaikillahan" tuo taipuisa hattu on hattuhyllyllä.
Hassu muistikuva tulee mieleen:
Mitä yhteistä on panamahatulla ja Teddy-karhulla?
Tässä on oiva tilaisuus kaivella muistia. Pistän vastauksen tekstin loppuun.
Panamahattu ei oikeasti ole Panamasta vaan etelämpää, Ecuadorista. Aito hattu tehdään palmusta saaduista oljista ja sen voi rullata pieneen tilaan rakenteen rikkumatta. Nykyään samanmallista hattua tehdään edullisemmin paperinarusta. Aitoja hattujakin on edelleen saatavilla.
Ensimmäisenä tartun John Le Carrén Panaman räätäliin, aikanaan suosittuun vakoojaromaaniin jonka välissä on ollut kirjanmerkki noin kolmasosan kohdalla reilun vuoden ajan.
Kirja jäi kesken, kun maailma viekoitti eikä vakoilutarinat ole suosikkejani. Heti ensimmäisenä hypähtää silmille teksti:
... Palvelija löysi siivouskomerosta käärmeen...
Ehkä Panama ei ole minun maani... vaikka toisaalta koulukaverini sängyn alla oli kyykäärme 1970-luvulla (ei päätynyt Iltalehteen, kuten nykyisin kävisi), joten onko sitä missään turvassa käärmeiltä.
Kirjassa on fiktion ohella paljon faktaa, joskaan en niistä montaakaan tarkastanut. Ainakin perusasiat oli kunnossa ja luulen, että muutkin. Esimerkiksi Panaman kanava mainitaan.
Kirjailija asui Panamassa jonkin aikaa 1990-luvulla kun hän kirjoitti kirjaa. Maisemien kuvailua ei ole moitittu, mutta paikalliset eivät pitäneet siitä, millaisiksi heitä kuvaillaan kirjassa.
Panaman kanava on avattu 1914 ja se on 82 kilometriä pitkä. Kanavan korkein kohta on 26 metriä meren pinnasta, joten aika monta sulkua tarvitaan. Panaman kanavan sulkujen väli, joka oli alunperin 304,8 metriä, nykyisin 366 metriä sekä leveys ja syvyys määrittelee valtamerilaivojen kokoa, sillä Etelä-Amerikan kiertäminen pidentää kanavaan mahtumattomien laivojen matkaa jopa 13.000 km.
Joskus olen mietiskellytkin tuota standardia. Miten tällaiset 'sattumat' kuten se, minkä kokoiseksi on jonkun kanavan sulut saatu tehtyä, määrittelee sata vuotta myöhemminkin sitä, millaisia esineitä, tässä tapauksessa laivoja, tehdään. Olisiko arkkitehti aikanaan miettinyt enemmän kanavan leveyttä ja sulkujen pituutta, jos olisi tiennyt, kuinka tärkeä asia on vuosikymmenten päästä.
Nykyään kanava on Panaman omistuksessa. Muistelen, että vuosituhannen vaihteessa, kun USA luovutti kanavan kokonaan Panamalle, oltiin vähän huolissaan, mutta hyvin tuo on näyttänyt toimivan, vaikka isommaksi peruskorjatussa kanavassa onkin ollut teknisiä ongelmia.
Tähän huolen aikaan sijoittuu myös Le Carrén kirja.
Joskus pitäisi katsoa Panaman räätäli elokuvana. Ehkä kuvista pääsisi paremmin tunnelmaan.
Vuoden 2023 ensimmäisenä kirjana luin Césare Airan surrealistisvivahteisen kirjan, missä oli kaksi pienoisromaania, Varamo ja Maisemamaalari. Jälkimmäinen on tosipohjainen tarina Maisemamaalari Johann Moritz Rugendasista (1802–1858), joka maalasi valokuvantarkkoja kuvia saksalaisiin kirjoihin Argentiinassa, Chilessä ja Meksikossa. Yksi maalausmatkoista kesti reilun 10 vuotta.
Varamo sen sijaan sijoittuu 1920-luvun Panamaan. Eräänä palkkapäivänä Colónin kaupungissa kirjuri saa palkan väärennettyinä seteleinä. Sellaisten omistaminen ja levittäminen on rangaistavaa ja johtaa Varamon outoihin tilanteisiin.
Outoa Varamon elämä on entuudestaankin, sillä hän täyttää eläimiä sivubisneksinä ja puuhailee kirjassa pianoa soittavan kalan parissa... Surrealistista, todella.
Saarelle perustettu Colón sijaitsee Panaman kanavan suulla sen Atlannin puoleisella rannalla. Kaupungissa asuu nykyisin noin 35.000 asukasta ja se on yksi maailman isoimmista verovapaista satamista.
Kuvien perusteella 1920-luvulla Colónin leveän pääkadun taloissa oli katutasossa liikehuoneita ja niiden yläkerrassa kerros tai kaksi asuinkäytössä. Isot parvekkeet oli molemmissa asuinkerroksissa pääkadulle päin.
Tuohon näkymään on helppo sijoittaa Varamo tekemään pikkuostoksia ja vaeltelemaan rahantuskissaan. Oliko hänellä Panama-hattu päässään - mene ja tiedä.
Kahden kirjan voimin en saanut kovin laajaa käsitystä Panamasta, mutta palaan asiaan, jos joskus löydän lisää kirjoja tästä maasta.
* * * *
Vastaus aiempaan kysymykseen:
Molemmat liittyvät Amerikan presidenttiin Theodore "Teddy" Roosenveltiin. Teddykarhun nimeäminen on tunnetumpi asia, mutta myös Panama hattu on saanut nimensä, kun Roosenveltillä oli tällainen hattu päässään tehdessään tarkastuskäynti Panamassa.
