Hyvää kiinalaista uutta vuotta! Tänään tallin lattioilla ja taivaalla kaikuu tulihevosen kavioiden kopse. Tulihevosen vuonna:
Hevonen ei pysähdy kysymään, onko tie valmis.
Vuosi avaa ovia, jotka muuten eivät avautuisi. Vuosi suosii rohkeita muttei hätiköiviä. Muutokset voivat olla nopeita ja konfliktitkin voivat kärjistyä, mutta koskapa ne eivät voisi. Esimerkiksi Wikipedia luonnehtii edellistä Tulihevosen vuotta 1966 "normaaliksi" vuodeksi. Vuoden päätapahtumia lukiessa ei voi kuin todeta, että mikään ei ole muuttunut. Vietnamin sota sentään on saatu päätökseen, mutta muuten maailman taistelukohteet ovat likimain samat, mihin nykyisinkin on totuttu. Arno-joki tulvinee tänäkin vuonna... ihan varma en ole, laskeutuuko joku tänä vuonna kuuhun, mutta lähivuosina sekin taas nähtäneen.
Tulihevosen vuonna syntyneitä pidetään vahvoina ehkä dominoivakin. Selkeästi johtaja-aineksena, mutta erityisesti Japanissa ominaisuutta on pidetty niin huonona, että hevosen vuonna syntyneitä tyttöjä ei sukuun aiemmin ole haluttu. Niinpä vielä 1966 vuonna aborttien määrä kasvoi Japanissa pelosta, että sellaista tyttöä ei saataisi naitettua kenellekään. Nykyään pelko lienee aiheeton, sillä nainenkin saa olla vahva ja mies voi olla koti-isä, ellei molemmat halua johtajiksi.
Vuosi on perinteisesti hyvä yrittäjille, puhujille, taiteilijoille ja ylipäätään ihmisille, jotka haluavat näkyvyyttä omalle asialleen ja uskaltavat vaihtaa suuntaa. Itsekin varmaan pitäisi kokeilla.
Kannattaa muistaa, että parhaiten menestyy tänäkin vuonna rehellisyydellä. Tulihevonen tuo esiin piilotettuja motiiveita ja salaisuuksia, joita ei haluttu nähtäväksi. Vuosi ei ole välttämättä lempeä, mutta rehellinen:
Jos jokin kestää tulihevosen vuoden, se kestää melkein mitä vain.
Kiinalaisessa horoskoopissa huonoja asioita voidaan tasoittaa neutralisoivilla elementeillä. Tulen suhteen neutralisoi vesi ja maa. Sen vuoksi esimerkiksi geokätköily tai maastoratsastus voisi olla oikein hyvä harrastus juuri tälle vuodelle.
En ole hevostyttö, joten tästä ei tule varsinaista tallipäivitystä, vaikka sellaisenkin olen joskus omaksi ihmeeksenikin kirjoittanut (löytyy myös tämän blogin syövereistä).
Tätä päivää varten olen kuitenkin varautunut lukemalla hevoskirjoja. Vaikka en olekaan ollut hevostyttö, niin nuorempana luin kyllä joitain hevoskirjoja. Uljas musta täytyi tietysti lukea televisiosarjan vuoksi. Ja ainakin Marvi Jalon Ratsukesä-kirjan omistinkin tuolloin (ilmestyi 1977).
Nuoremmille hevostytöille ja -pojille sopii ulvilalaisen, somestakin tutun, Venny Helénin Rambon talli -sarjan aloittava Kadonneiden hevosten mysteeri. Kirjassa Elina on muuttanut kesän alussa uudelle paikkakunnalle ja liittyy Rambon tallin porukkaan. Lapset ystävystyvät usein helposti ja niin käy tässäkin kirjassa. Heti ensi tapaamisesta lähtien nuorempien porukka puhaltaa yhteen hiileen.
Kirja oli ilahduttavan myönteinen, mitä ei mielestäni voi sanoa kaikista nuoreten kirjoista. Kuuntelukokemuksesta jäi hyvä mieli sekä itselleni että äidilleni, jonka kanssa kuuntelimme pari hevoskirjaa palapeliä tehden.
Sarjaan on ilmestynyt nyt jo neljä osaa, ja itse aioin kuunnella ne kaikki sitten, kun viideskin osa huhtikuussa on ilmestynyt.
Toinen yhdessä kuuntelemamme kirja oli Tiina Tanskasen Ihana tallipoika. Se on Hevostyttö Iitu -sarjan toinen osa, mutta halusin tänne toisen kirjan edustamaan hieman isompien ratsastajien talliromantiikkaa. Sitä tästäkin kirjasta löytyi hieman edellistä kirjaa vanhemmalle kohderyhmälle juuri sopivasti.
"Hetki oli täydellinen. Siinä me laukkasimme vieretysten ja nautimme vauhdin hurmasta, minä ja Manu yhdessä."
Iitu ja Manu ovat loistava pari. Molemmilla on sopivasti halua voittaa ja tarvittaessa rohkeutta puhua riittävästi. Pitkästä aikaa tämä oli kirja, jota ei malttanut jättää kesken. Onneksi sen kuunteluun meni aikaa vain kolmisen tuntia.
Aikuisten tallikirjaa ei ehditty tällä kertaa aloittamaan, mutta aiemmin olen lukenut mm. Lyla Sagen Takaisin satulaan - Done and Dusted joka sopivat hyvin seuraavaksi kirjaksi aikuisempaan suuntaan. Kirja sijoittuu Amerikkaan maatilalle, missä on myös ratsastustalli ja päähenkikö on ammattiratsastaja. Romantiikkapuolella astutaan edellistä pidemmälle, joten mistään pikkutyttökirjasta ei ole kyse... tosin mikä minä olen mitään sanomaan. Olen lukenut Tuhannen ja yhden yön tarinoiden täydellisen painoksen 11-vuotiaana...
Kotimaisista kirjoista Elina Aaltosen Älä anna minun pudota on lukupinossani, mutta ei kylläkään juuri nyt ihan päällimmäisenä. Se on käsittääkseni nimenomaan aikuisen naisen tallikirja ja kertoo suomalaisesta tallielämästä, mikä entisille heppatytöille on tuttua.
Kolmantena kirjana luin tätä päivitystä varten Johan Ehnin Hevospojat-kirjaa, mikä sijoittuu osin sirkushevosten maailmaan. Kirjassa eletään nykyaikaa Tukholmassa ja satavuotiaan, Tsekkoslovakiassa syntyneen vanhuksen menneisyyttä 1930-luvun Berliinissä.
Kirja kuuluu sateenkaarigenreen ja mielestäni kirjasta on vaikea kertoa spoilaamatta tarinaa, joten jätän laajemman kertomisen väliin. Nautin lukemisesta, vaikka tänä aasialaisena kautenani toinen, aiemmin lukemani hevospoikakirja olisikin ollut lähempänä sydäntäni.
Tietokirjatyyppisistä romaaneista suosittelenkin Rupert Isaacsonin Hevospoika - isän ja pojan yhteinen matka -kirjaa. Kirja perustuu tositapahtumiin ja kertoo autistisen Rowan-pojan ja hänen isänstä tarinan, johon liittyy mongolialaiset hevoset. Itselleni kirja oli koskettava, mutta hyvän mielen tuova kirja.
Tulihevosen vuosi paljastaa enemmän kuin se rakentaa.
Itse olen horoskoopiltani käärme ja kiinalainen horoskooppi muistuttaa minua, että hevosten ei tarvitse levätä, mutta käärmeen täytyy. Ehkä pitäisi täyttää pitkästä aikaa vesimalja ja tuoda lukunurkkaan näin vesielementti. Yksin ei käärme tästä vuodesta hyvin selviä, mutta siihenkin on tiedossa ratkaisu ainakin kevään ajaksi. Hissiremontti.
Meille käärmeille etuna on tänä vuonna maltti. Käärme ei säntäile, vaan odottaa rauhassa, kunnes etenee. Omat vanhat muistiinpanoni viime vuosituhannelta suosittelevat tälle vuodelle kalenteriin tyhjiä iltoja (oikeasti tyhjiä) ja yksi täysin järjetön, mutta palauttava rutiini (kävely, kirjoittaminen, käsityö). Näihin on helppo yhtyä, sillä kaikkia noita harrastan jo nyt. Kävelyä tosin pitää listätä kevättä kohti. Tänään sen voisi aloittaa.
Kaiken kaikkiaan tulossa on siis täydellinen vuosi. Hyvää uutta vuotta!
