tiistai 8. heinäkuuta 2014

Tytönkin pitää saada mesoa



Kerttu Horilan mainio teos tuli bongattua tällä kuulemalla.

Tytöille pitää sallia samalla tavoin kuin pojille sallitaan räväkkyys ja mesoaminen. Hyssyttelyllä ja vaimentamisella ei kasvateta rohkeita naisia, jotka uskaltavat tarttua koviinkin haasteisiin. Sellaisia maailma tarvitsee muuttuakseen. Ja juuri tuo muutos on se, mitä ilman emme tule toimeen.
Tämä oli mielestäni pariin lauseeseen kiteytettynä Zonta-järjestön suunnitteleman keskustelutilaisuuden suurin anti. Zonta-naiset olivat tänäkin vuonna onnistuneet löytämään joukon erilaisia ammattilaisia, joiden puhetta oli ilo kuunnella.
Tilaisuus alkoi vähän yllättäen sillä, että yksi toisensa jälkeen totesi eri sanoin, että päätöksen teossa tarvitaan ennen kaikkea erilaisia ihmisiä, ei niinkään miehiä tai naisia. Maailmassa ei ole miesten ja naisten töitä, on vain töitä, jotka tulee tehdä, ja jotkut ihmiset osaavat paremmin jotain, jotkut muut taas jotain muuta.
Se on varmaan meille kaikille jo selvää, että naisille on olemassa lasikattoja, joiden yläpuolelle on vaikea päästä. Sen lisäksi on olemassa myös lasiseiniä, joiden läpi on vaikea päästä. Tilaisuudessa ei puhuttu ensimmäisistä naiskansanedustajista, mutta asia tuli elävästi mieleeni keskustelun aikana. Vuonna 1907 naisten päästyä eduskuntaan, he kiinnittivät huomionsa moniin sosiaalisiin kysymyksiin, joihin miehet eivät olleet paneutuneet. Näistä asioista tehtiin lakialoitteita pilvin pimein, joista jotkut menivät toki läpi vasta vuosikymmenien jälkeen. Tuolloin naiskansanedustajille syntyi rooli, että he osaavat hoitaa sosiaalipolitiikkaa. Siitä roolista on ollut vaikea tulla ulos. Paula Risikko esimerkiksi kertoi, kuinka vaikeaa oli vaihtaa ministeriötä.
Ilmastonmuutos on niin iso kysymys, että ellei sitä ratkaista, ei tarvitse ratkaista tasa-arvokysymyksiäkään.
Vanha sananparsi sanoo, kun koulutat pojan, koulutat yksilön, kun tytön, koulutat kansakunnan.
Perheissä nainen on usein se, joka päättää arjen kulutuksesta. Kun naisten euro on 80 senttiä, pätee sama suhde myös maailmanlaajuisesti ajateltuna kuluttamisessa. Jotta muutosta saadaan aikaiseksi, tulee kaikki maailman tytöt kouluttaa. Keskustelun loppupuolella väläytettiin mahdollisuutta, että kouluttaa voi tänä päivänä myös internetissä ilman koulujen seiniä. Tuosta aiheesta olisi kuullut mielellään enemmänkin.
Yleisökysymyksen vuoksi puhuttiin paljon myös naisyrittämisestä. Monet naisista työllistävät yrittämällä vain itsensä. Jostain pitäisi löytää uskallusta palkata työntekijöitä ja laajentua. Siihen ratkaisuna todettiin olevan riittävä liiketoiminnan koulutus kaikissa kouluasteissa. Pitää kuitenkin muistaa, että pelkästään se, että osaa pyörittää numeroita ei takaa yrityksen menestystä. Sen ohella pitää ostata jotain, jonka ympärille voi yrityksensä rakentaa. Näin ollen ammatillinen koulutus on tärkeää, niin meillä kuin kehitysmaissakin.
Yrityksistä nostettiin esille alat, joilla on menestysmahdollisuuksia heikoimpinakin aikoina. Näitä on esimerkiksi cleantech-yritykset, joita Wikipedian mukaan oli Suomessakin jo 2010 pari tuhatta. Vihreiden arvojen noudattaminen tuo uusia työpaikkoja, mutta valitettavasti ne ovat usein aloilla, joissa ei ole totuttu naisia näkemään.
Siksikin äitien pitäisi muuttua ja antaa tyttöjenkin kasvaa rohkeiksi ja eri asioihin tarttuviksi aikuisiksi. Silläkin riskillä, että välillä vähän mesottaisiin.

Nämäkin voisivat kiinnostaa Sinua

21.3. Pyhän Benediktuksen munat ja muita juttuja

Tänään on pyhän Benediktusta Nursialaisen muistopäivä. Benediktusta ei Suomessa hirveästi muistella, mutta tuttu sanonta: "Rukoile ja t...