lauantai 12. heinäkuuta 2014

Entäs sitten kun muut ovat lähteneet…



Haikein tuntein sanotaan vajaaksi vuodeksi näkemiin.
Tasapainoilua aikataulujen kanssa oli
tämä viikko.
SuomiAreena –ohjelmalehden kannessa lukee teksti: Keskustelun uusi soundi. Sitäkin reilun viikon aikana koettiin. Yhteistyö Pori Jazzien kanssa ja vilkas bussimatkailu maakunnan eri kohteisiin oli mukavaa. Sääli vain, että itse en ehtinyt kuin yhdelle bussiretkelle.
En ehtinyt… olikin viikon teemana. Viikon varrella olisi ollut niin paljon kaikkea. SuomiAreenan lisäksi joku Pori Jazz-tapahtumakin :)
On ihanaa, että meillä on SuomiAreena –viikko, mutta vielä ihanampaa olisi, jos toimintaa ja vilskettä riittäisi vuoden jokaiselle viikolle. Itseäni harmitti erityisesti se, että oheistapahtumaksi oli lisätty Museon kaupunginosakävelyitä. On mukava, että niitä tarjotaan turisteillekin, mutta ainakin itselleni oli täysin mahdoton ajatus ehtiä tällä viikolla esimerkiksi katsomaan kuoppakaupunkia.
Vieraiksemme hetkeksi saamamme poliitikot ja asiantuntijat ovat lähteneet, mutta onneksi Satakunnan omat kyvyt ovat aina tavattavissa.
Ennen ensikesää tulle monia tapahtumia, konsertteja, seminaareja jne., joissa on mahdollisuus viihtyä ja kuunnella mitä milloinkin.
Myönnän, että itsekin käytän eri tilaisuuksia liian vähän. Vaikka kulttuurin kuluttamisessa olenkin aktiivinen, voisin osallistua seminaareihin ja luentoihin paljon enemmänkin. Myöntää pitää, että olen jättänyt väliin usein myös Jazzeja pienempiä tilaisuuksia kuten Pori Classic tai Porispere. Äänestän joka kerta, mutta koska viimeksi mahdoin käydä kuuntelemassa poliittista esitelmää SuomiAreenan ulkopuolella - luultavasti kymmenisen vuotta sitten.
SuomiAreenallakin koettiin urheiluelämyksiäkin. Omassa to-do –listallani on jo kolmena vuotena ollut osallistuminen jääkiekko- ja jalkapallo-otteluun, mutta ei vaan ole tullut käytyä.
Veikkaan, että petraamista aktiivisuudessa on meillä kaikilla. SuomiAreenalle on helppo poiketa. Sitä ei juuri voi olla huomaamatta. On helppo lähteä mukaan, kun kaikki muutkin menevät. Eikä aina tarvitse olla edes kaveria, kun tietää, että tupa on täynnä muutenkin ja tuttuja näkee varmasti.
Ehkä voisimme luvat tässä ja nyt, että ennen ensi opetus- ja kulttuuripainotteista SuomiAreenaa kuluttaisimme kulttuuria ja kävisimme eri tilaisuuksissa vähän enemmän. Tekisimme kävijäennätyksiä muutenkin, kuin vain SuomiAreenan merkeissä.
Eikä sitten juuri muuta, kuin Sound of Musicin laulun sanoin:
So long, farewell, auf Wiedersehen, goodbye

Kirja joka maasta ja kunnasta -projektit

Nämäkin voisivat kiinnostaa Sinua

Vaimoni on toista maata

Facebookin muistoja tältä päivältä vuosien varrelta on kerrassaan mainio asia. Olen saanut viikon sisällä itseni kahdesti kiinni siitä, että...