23.4. Yrjön yö

Yrjön yö on yksi merkittävimmistä vanhoista Suviöistä, joina tutkailtiin tulevan kesän säätä etukäteen. Tähdenlentoretkellä Julia aikookin panna merkille myös yön säätilanteen.

• Hyvää vuotta enteilee, jos Suviyöt ovat sulia.
  
• Kylmä sää tietää 40 kylmää yötä viimeistään kesällä.
• Ukkosen jyrinä olisi merkki kylmästä ja sateisesta kesästä.
  
• Yöpakkanen vie kolmanneksen viljantähkistä.
  
• Tuuli taas ennustaa karhun olevan kesällä vihainen.

Koko Yrjönpäivän ajan kannattaa vältäää äänekkäitä töitä ja epäjärjestystä.

22.-23.4. Lydenin tähdenlentoparvet

Kulunut viikko on ollut tylsä merkkipäivien suhteen. Julia on potenut flunssaa eikä ole jaksanut pohdiskella uusia merkkipäiviä kamarinsa viihdykkeeksi. Amalian päivä tosin livahti ohi, mutta siihen voi palailla taas ensi vuonna.

Koska ei ole ollut aihetta juhlaan, Julia lähtee tänä iltana retkelle. Ei pöllöretkelle, sillä ne ajat alkaa olla ohi tältä vuodelta, eikä myöskään muulle linturetkelle, sillä yölaulajien aika ei taida ihan vielä olla kohdallaan. Ei. Julia lähteekin avaruusretkelle. Pulloon kuumaa kaakaota tai mikä vielä parempaa, kuumaa karpalomehua ja reppuun hyvät eväät ja sitten eikun etsimään paikkaa, missä kaupungin valosaaste ei turmele koko taivasta.

Tänäillalla kannattaa katsella taivaalle sillä todennäköisyys tähdenlennon näkemiseen on suuri. Tulevan onnensa eteen kannattaa nähdä vähän vaivaa, joten näe tähdenlento ja toivo, se on tämän illan teema.

14.4. Tiburtiuksen päivä

Tiburtiuksen päivää on sanottu myös vanhaksi Suwi-päiväksi. Vuosi jaettiin ennen kesä- ja talvipuoliskoon. 14.4. oli silloin ensimmäinen kesäpäivä.

Julia on miettinyt joskus, oliko kyseessä vanhan, 1700-luvun alkupuolella voimassa olleen kalenterin mukainen vai nykyisen kalenteriin mukainen 14.4. Eroa on useita päiviä, joten sillä on merkitystä. Pitänee joskus ottaa selvää siitäkin asiasta.

Tiburtuksen päivänä ojat ovat täynnä ja tiet tulvivat.

Saamelaisen kalenterin mukaan huhtikuun 14. päivää seuraavat yhdeksän yötä ovat merkittäviä kesän etenemiselle. Jos jokaisena yönä on kylmä, niin tulee pitkä ja kylmä kevät. Jos ennen kolmanneksi viimeistä yötä lämpenee, tulee jokseenkin leuto kevät.

9.4. Agricolan päivä

Suomen uskonpuhdistaja ja kirjakielen isä sekä Turun piispa Mikael Agricola kuoli 9.4. 1557 palatessaan Moskovasta rauhan neuvotteluista. Agricolan syntymäpäivä ei ole tiedossa.

Agricolan päivää on vietetty vuodesta 1960 alkaen ja se sai seurakseen suomen kielen päivän vuonna 1978. Julian kotitalon lipputangossa liehuu tänäänkin lippu suomenkielen kunniaksi.

Aamukahvipöydässä Julia muisteli, että Agricolan ajan suomenkielessä meidän nykyistä tuoretta maitoa kuvaava sana oli rieska. Siihen aikaan tuoretta maitoa ei juuri juotu, vaan se tehtiin piimäksi tai viiliksi tai Länsi-Suomessa myös juustoksi, koska maidon säilytys tuoreena oli vaikeaa lämpimänä aikana vuotta ja kylmänä aikana vuotta lehmät olivat ummessa eikä maitoa saanut lainkaan, ellei sitä pystynyt syksyllä jäädyttämään.

Myöhemmin maidon asuttua kuvaan, rieska unohtui sanana lähes koko maassa, vain savolaiset säilyttivät sen laajemmassa käytössä. Siellä rieska ei tosin enää tarkoita tuoretta maitoa, vaan ylipäätään tuoretta, olipa se leipää taihi uutta cd-levyä.

Päivä sattuu olemaan myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä (s.1802). Lönnrot sai Kalevalan valmiiksi 1840.

8.4. Romanien kansallispäivä

Tänään vietetään romanien kansallispäivää. Joissain lipputangoissaa saattaa nähdä romanien oman punaisella rattaiden pyörällä somistetun sini-vihreä raitaisen lipun.

Päivää juhlistaakseen voi käväistä Helsingissä, Hankasalmen huvilassa katsomassa Varokaa, mustalaisia! -näyttelyn ja osallistua ko 15 alkavaan Romanien kansallispäivän tapahtumaan.

Julia ei valitettavasti pääse itse osallistumaan tuohon tapahtumaan, sillä pääsiäinen kolkuttelee jo ovella ja Julia matkailee muualla. Julia katsasti näyttelyn itse asiassa jo kuukausi sitten ja piti siitä kovasti. Julian suosittelema näyttely!

Mp3:een on matkaa varten ladattuna päivään sopivaa musiikkia. Juuri nyt pilvet karkaavat kauas...

Lopuksi Julia heittäytyy luultavasti ensimmäistä kertaa tässä blogissa avoimeksi ja kertoo, että on on oppinut elämänsä ensimmäisen englanninkielisen sanan naapurin tytöltä kuuden vanhana, kun kotiin tuli romaninaisia myymään käsitöitä. Sana kuvasti, ja kuvaa edelleen, osuvasti noiden nuorten naisten vaatetusta: beautiful.

6.4. Villen päivä

Julian parhaiten tuntema Ville on Ville Vallaton ja tänään on siis Villen nimipäivä. Mikä sopisi Villen päivään paremmin kuin Ville Vallaton -juoma. Koska Julia on lomalla, saattaavJulia, hiljaisesta viikosta huolimatta, käydä tänä iltana lähibaarissa maistamassa tuota sekoitusta. Niin tulisi sitten sekin juoma koettua sopivana päivänä.

Vanha kansa on muuten sanonut, että Villen päivän yöpakkasesta seuraa, että vielä on 40 pakkasyötä jäljellä.

4.4. Ukon päivä

Ukko oli muinaissuomalainen pääjumala samalla tavoin kuin Odin oli viikinkien pääjumala.

Julia on pohdiskellut joskus kamarinsa yksinäisyydessä, miksi suomalaiset eivät enempää kirjoita ja kerro muinaisista jumalistaan. Kreikkalaiset ja italialaisetkin kertovat omistaan, vaikka ovat kristittyjä, kuten suurin osa suomalaisistakin vielä nykyisin. Pitänee ottaa selvää asiasta ja palata asian tiimoilta ensi vuonna.

2.4. Kansainvälinen lastenkirja -päivä

Kansainvälinen lastenkirja päivä on valittu huhtikuun toiselle päivälle kaikkien tunteman satusedän H.C. Andersenin syntymäpäivän kunnaiksi.

Ainoa oikea tapa viettää päivää on tietysti lukea lastenkirja. Julian kamarissa on luettu viimeaikoina runsaasti lastenkirjoja. Viimeksi on tullut kahlattua läpi nuoruuden Enid Blytonin Salaisuus-sarjan kirjoja. Jostain syystä Julia ei pitänyt niistä lapsena, vaikka muut Blytonin kirjat miellyttivätkin. Nyt Viisikko kirja jäi kesken, mutta Salaisuus-kirjoja voisi lukea enemmänkin. Tätä se ikä teettää :)

Ennen Blytonia Julian yöpöydältä löytyi Dahlia ja sitä ennen H.C. Andersenin satuja. Teossarjan kolmas osa jäi vähän kesken, kun perinteiset sadut alkoivat kyllästyttää, mutta kaiketi päivän kunniaksi voisi lukaista kirjan loppuun.

Julian kyökissä ei juuri tänään ole inspiraatiota leipomiseen, mutta tämän päivän kakku tai leivos voisi olla pehmeän samettityynyn mallinen. Keskelle tyynyä tehdään tietysti painauma, johon voi laittaa vihreästä marsipaanista muotoillun pyöreän herneen tai kultaisen pallon, riippuen siitä kummasta sadusta pitää enemmän: Prinsessa ja herne vai Sammakkoprinsessa. Mikäli kakun kuorruttaa esimerkiksi marsipaanilla, voisi siihen saada kankaan näköisen pinnan kaulimalla marsipaanilevyn puhtaan, silitetyn sideharson päällä. Julia ei ole testannut koskaan ideaa, mutta se vaikuttaa toteuttamiskelpoiselta...

1.4. Aprillipäivä

Aprillipäivä, johon liittyy pilojen tekeminen tuttaville, levisi Suomeen viimeistään 1700-luvulla. Aprillipäivää ei ole tapana merkitä kalenteriin, koska päivän idea on nimenomaan yllätyksellisyys.

Kristityissä maissa aprillipäivä on Juudaksen syntymäpäivä eli kaikinpuolisen epäonnen ja petosten päivä. Uskomusten mukaan paholainen suistettiin alas taivaasta ja ainoa asia, jolla hänen valtansa maan päällä voitiin torjua, oli naurun ja pilailun mahti.

Aprillipäivää on kutsuttu myös juoksujuhlaksi, jolloin jotakuta juoksutettiin kylällä talosta taloon jonkin olemattoman tavaran perässä. Sitä kait tarkoitti Mark Twainkin sanoessaan: Huhtikuun ensimmäinen päivä on se päivä, jolloin meitä muistutetaan, millaisia olemme muiden 364 päivän aikana.

Aprillia, aprillia

syö silliä ja juo kuravettä päälle!

Julia on pohtinut, kuinka laajalti maailman eri kielissä aprillipäivään liitetään kala. Esimerkiksi italiaksi aprillipila on pesce d'aprille eli huhtikuun kala.