19.1. Henrikin päivä

Heikin päivää vietetään Pyhän Henrikin, Suomen ensimmäisen kristinuskon saarnaajan ja piispan muistoksi. Henrik on Suomen suojelupyhimys.

Legendan mukaan talonpoika Lalli surmasi piispa Henrikin Köyliöjärven jäällä 20.1.1156. Päivä oli suuri juhlapäivä katolisena aikana Suomessa ja Ruotsissa.

Keskiajalla Henrikin päivä oli Suomen kirkon suurin pyhimysjuhla. Pyhän Henrikin päivänä oli messu ja sitä vietettiin aatto- ja jälkipäivineen. Keskiajalla kirkkoja oli harvassa ja Henrikin messuun lähdettiin kauempaakin. Koska kansaa oli liikkeellä paljon, Henrikin päivän viettoon liitettiin monilla vanhoilla kirkkopaikoilla myös markkinat.

Uskonpuhdistuksen möytä päivän vietto väheni, mutta markkinat säilyivät monin paikoin. Luterilaista kirkkokalenteria uudistettaessa Pyhän Henrikin muistopäivä otettiin käyttöön uudelleen vuonna 2001.Nykyisin päivän viettoon kuuluu myös Henrikin vaellus, Kokemäeltä Köyliön kautta Turkuun, jonne saavutaan sopivasti muistopäivän messuun.

Heikin päivää on pidetty vanhastaan talven keskikohtana, jolloin talven selkä napsahtaa poikki ja karhu kääntää kylkeä: Yö puolessa, nälkä suolessa.

Heikin päivänä tuli olla vielä puolet karjan rehusta jäljellä tai muutoin Heikki lehmät tappaa. Pielavedellä sanottiin Heikki on talven napa. ja Teiskossa Heikki talven selän katkaisee. Ihmisten ruuasta piti olla jäljellä enemmän kuin puolet, sillä viljasato saadaan vasta myöhemmin kesällä.