29.10. Anastasian päivä

Itä-Suomessa on vietetty Urmaan päivää pyhittäjämarttyyri Anastasian päivänä. Anastasia, jota myös Nastajaksi kutsutaan, on Lammasten jumalan päivä, eli päivä, jolloin lampaat siunattiin. Nastasjana on lampaiden siunaamispäivä. Silloin paistetaan kullekin lampaalle pieni kakku, ja syötetään se seuraavana aamuna lampaalle. Kakut ristitään paistoiltana.

Päivää on vietetty myös naisten viljankorjuupäivänä ainakin Inkerin alueella. Julian kamarissa on pohdiskeltu, miksi naisten viljankorjuujuhla on eri päivän kuin miesten, mutta kaiketi sillekin on joku selitys olemassa. Joka tapauksessa tänä päivänä naiset aloittivat kaksipäiväisen juhlinnan, johon kuului syöminen, suominen, laulaminen ja tanssiminen. Juhlimisen ohella käytiin kuitenkin hoitamassa lehmät ja muut kiireeliset työt.

28.10. Simon päivä

Simo siltoja tekee. Julian kamarissa ollaan sitä mieltä, ettei vielä tarvitsisi, mutta kyllä se talvi sieltä valitettavasti on tulossa. Vanhan sanonnan ajatus on siinä, että maa ja vesilätäköt ja pienet lammet alkavat vähitellen jäätyä. Tätä monille tuttua Simonpäivään liittyvää sanontaa voidaan jatkaakin: Martti maata vahvistaapi, Antti aisoilla ajaapi, Nikolaus nivoopi kiinni.

Simon päivää on vietetty varhaiselta keskiajalta lähtien apostolien Simon Kiivailijan ja Judas Taddeuksen muistolle. Suomessa päivää on vietetty ainakin jo 1330-luvulta saakka. Katolisella ajalla pyhimysten päiviä vietettiin paastoamalla edellisenä päivänä. Näitä paastopäiviä oli vuodessa pilvin pimein. Ruuan ohella rajoituksia oli mm. aviovelvollisuuksien täytössä.

Kaikkia pyhimyspäiviä ei kuitenkaan vietetty pidättäytymällä työnteosta. Koska oma pyhimys löytyy jokaiselle päivälle, ei jokainen pyhimyspäivä voinut olla pyhäpäivä; työtkin piti joskus saada tehtyä.

Simonpävää on pidetty myös epäonnen päivänä, koska päivän toisena suojeluspyhimyksenä on toivottomien tapausten suojeluspyhimys Juudas Taddeus. Tämän vuoksi Simon päivänä ei kannattanut aloittaa mitään merkittävää työtä.

Mainittakoon sekin, että joissakin keskieurooppalaisissa maissa pidetään Simoa myös toffelisankareiden suojeluspyhimyksenä. Näin ollen miesten tulisikin huolehtia, että ainakin tänä päivänä nousisivat ennen vaimojaan. On sanottu, että jos vaimo nousee Simon päivänä ennen miestä ylös, pitää hän perheen ohjaksia kädessä seuraavanakin vuonna.

Simon päivän säästä on ennustettu tulevaa, sanottiin: Mimmoiset ilmat simona, semmoiset kylvön aikaan tai jos metsä on simona lehdetön, niin vappuna on maa paljaana.

Simon päivä on tunnettu myös Sika-Simuna, koska näihin aikoihin, kun ilmat alkavat viiletä, aloitettiin syysteurastus: Simo sikoja pistää, että pyhiksi miehiksi makkaraa saa.

27.10. Kansainvälinen nallepäivä

Kansainvälistä nallepäivää vietetään presidentti "Teddy" Rooseveltin syntymäpäivänä. Teddy-karhu on saanut nimensä Rooseveltiltä, joka kieltäytyi vuonna 1902 ampumasta karhunpoikasta ja tästä syystä nallekarhulle annettiin lempinimi Teddy-karhu. Ensimmäiset mohairiset leikkikarhut valmistettin Saksassa ja Yhdysvalloissa 1902. Teddyjen kulta-aikaa oli 1907 vuodesta toisen maailmansotaan. Viime aikoina pehmoiset teddykarhut ovat tulleet taas muotiin.

Nallepäivän vietto rantautui Suomeen Ruotsin kautta 1990-luvulla. Kovin iso ja näkyvä päivästä ei ole ainakaan vielä tullut, mutta kauppojen mainoksissa ja kirjastojen lastenosastojen ohjelmissa nallepäivä vilahtelee vuosittain. Enemmän tapahtumia löytyy Yhdysvalloista tai Britanniasta.

Julian kamarissa luettiin nallepäivän aattona innokkaasti neulekirjaa nallen teosta. Voi olla, että Julia viettääkin nallepäivän iltaa aloittamalla neulenallen valmistuksen. Innostus neule-eläimiin syntyi kirjamessuilla, joilta Julia löysi pienoisen kasan englanninkielisiä neulekirjoja talven varalle. Julia näet ei ole talviunilla, vaan käpertyy soffalle neulomaan lämpimistä langoista kaikkea kivaa talvista mieltä lämmittämään.

29.9. Mikkelin päivä

Tänään on arkkienkeli Mikalelin muistopäivä. Ammoisina aikoina päivää vietettiin aina 29.9. nykysin kirkollinen muistopäivä on päivää seuraava sunnuntai.

Mikkelinpäivää on vietetty Suomessa sadonkorjuun päätöksenä. Sato on saatu korjattua ja naiset siirtyvät ulkotöistä sisälle. Myös paimenet toivat Mikkelinpäiväksi karjan kotiin ja kesälaidunnusaika loppui. Mikkeliltä nauriit kuoppaan ja akat uunille.

Perinteisesti päivää on vietetty syömällä pässinlihaa. Pässi teurastettiin Mikkelin päivää varten kotieläinten menestymisen turvaamiseksi. Tai näin ainakin sanottiin ennen vanhaan. Raadollinen totuus lienee, että koska maataloissa alkoi tuolloin palkattujen henkilöiden vapaaviikko, riitti paistetussa pässissä syömistä talonväelle viikoksi, eikä perheen oman naisväen tarvinnut panostaa juuri ruuanlaittoon, vaan he voivat keskittyä rauhassa karjanhoitoon ja muuhun välttämättömään työhön kun kerran palvelijat olivat lomalla.

Vuodesta 1816 vapaaviikko siirrettiin marraskuulle ja lomaa alettiin pitää kaksi viikkoa.

Mikkelin päivään on liitetty myös sään ennustuksia. Kun Mikkelille lehti lähtee, niin Jyrkiksi (23.4.) kesä tulee. Mitä Mikon päivän jälkeen on lehti puussa, sitä vapun jälkeen lumi maassa. Mitä ennen mikkeliä lehti putoaa, sitä ennen eerikkiä lumi sulaa. Pohjanmaalla saatettiin sanoa myös: Jos mikkona talvi tulee, niin valpurina jokijäätä ajetaan.

27.9. Maailman matkailupäivä

Julia palaili hiljattain lomalta, eikä näin ollen matkailu ole tänään mielessä. Nojatuolimatkalle voi silti aina lähteä. Niinpä Julia katselee tänäiltana Subin uutta Capri-sarjaa ja muistelee aiempia Caprin matkojaan lämmöllä, kaiholla ja seuraavia matkoja suurella odotuksella.

Julian kirjaston kätköistä löytyy myös kirja, jossa on esiteltynä 1001 paikkaa, jonne kannattaa matkustaa. Tuollaisten luetteloiden katselu on aina mieltä innostavaa. Maailmalta löytyy paljon paikkoja jonne voisi matkustaa. Valitettavasti Julialla on tässä asiassa pari pientä hidastetta: ei ole aikaa eikä rahaa... eikä ehkä myöskään uskallusta vain ottaa ja lähteä. Tämä vanhuus, tämä vanhuus.

24.9. Johannes kastajan sikiämisen päivä

Johannes Kastajan sikiämisen päivää vietettiin ennen 24.9. Päivä löytyy vanhoista kalentereista. Nykyisin suuria juhlia ei enää päivän kunniaksi järjestetä, liekö järjestetty kovasti aiemminkaan.

23.9. Syyspäivän tasaus

Syksy alkaa olla käsillä. Yö ja päivä on yhtä pitkiä.

Julian kyökin ikkunasta näkyy upeita ruskan värejä. Aurinko paistaa täydeltä terältä ja syksy näyttää parhaat puolensa.

Tasausta harrastetaan näinä päivinä enemmänkin, sillä Lähetysseuralla on ollut tapana järjestää syys- ja kevätpäivän tasauksen aikaan Tasauspäivää maailman hyvinvoinnin tasaamiseksi. Siinä riittänee sarjaa useammaksi vuodeksi jatkossakin.