30.3. Ahvenanmaan demilitarisointipäivä

Julian havaintojen mukaan ahvenanmaalaisen kulttuurin tunteminen vähenee mitä kauemmas Ahvenanmaasta etäännytään. Tänään vietetään Ahvenanmaan demilitarisointipäivää ja ahvenanmaalaiset nostavat lipun kauniin lippunsa salkoon päivän kunniaksi.

Julia haaveilee kunnon ahvenanmaalaisesta mustasta leivästä ja lämpimästä, vasta savustetusta kampelasta, mutta niiden puutteessa joutuu tyytymään ahvenanmaalaiseen pannukakkuun. Taikinaan Julia laittaa aina pussillisen sahramia. Muistellen ensimmäistä vierailuaan Jan Karls Gårdenissa keltavuokkojen kukkiessa keväällä 1981 Julia tarjoaa pannukakkunsa vadelmahillon ja kermavaahdon kanssa.

29.3. Terminen kevät saapuu Suomeen

Termiseksi kevätpäiväksi sanotaan päivää, jolloin ilman keskilämpötila kohoaa yli 0 asteen. Helsingissä se on tapahtunut viimevuosina keskimäärin 29.3. Päivä on siitynyt isoäidin ajoista paria päivää aikaisemmaksi ja varhentunee jatkossakin.

Tätä tapahtumaa Julia odottaa vuosittain. Voiko mikään olla ihanampaa, kuin talven taittuminen kevääseen... luultavasti voi, mutta on tämä vain onnellinen hetki!

Nyt vain pitäisi keksiä sopiva tapa juhlistaa tätä juhlavaa hetkeä. Ehkä töiden jälkeen iltakahvit lasitetulla parvekkeella, jos sää muuten sallii.

29.3. Marttaliiton syntymäpäivä

Marttajärjestö perustettiin Sivistystä kodeille -nimellä. Sen perustava kokous pidettiin 29.3.1899. Lämpimät 110-vuotisonnittelut kaikille martoille.

Och också på svenska: Julia önskar glad födelsedag för alla marthor, ja toivoo samalla, että hivenen ruosteessa oleva ruotsinkieli olisi taipunut edes lähelle oikeaan muotoon. On sääli, että kaikkialla ei kykene harjoittelemaan ruotsin taitojaan samoin kuin kaksikielisissä kunnissa.

Julian kamarissa nostetaan tänäiltana malja kaikille niille rohkeille naisille, jotka kokoontumisvapautta uhmaten uskalsivat ryhtyä perustamaan järjestöä. Julia epäilee, että hänestä itsestään ei löytyisi tosipaikan tullen vastaavaa rohkeutta.

28.3. Armaan päivä

Armas on niitä nimiä, joiden taivuttaminen on Julialle jäänyt mysteeriksi, vaikka Julian kummisetä olikin Armas.

Kummisedän muistoksi Julian kamarissa on pohdiskeltu päivään ja ajankohtaan sopivaa merkkipäivää. Sellaista ei ole löytynyt ainakaan vanhoista suomalaisista merkkipäivistä, eikä Julian tuntemista kansainvälisistäkään päivistä.

Suurta luovuutta käyttäen ja kummisedän arkiaskaretaitoja kunnioittaen Julia on päätynyt juhlistamaan päivää pyykkiä pesten. Vuonna 1797 kirjattiin 28.3. maailman ensimmäinen patentti pyykinpesukoneelle. Koneen keksijä oli yhdysvaltalainen Nathanael Briggs.

Tähän aikaan vuodesta aurinko alkaa paistaa päivisin niin kirkkaasti, että ikkunat alkavat näyttää inhottavan likaisilta. On siis ikkunoiden ja verhojen pesun aika.

27.3. Maailman teatteripäivä

Maailman teatteripäivää vietetäänn 27.3. ranskalaisen Kansojen teatterin ensimmäisen näytäntökauden avajaispäivän kunniaksi. Teatteri avattiin Pariisissa 1956. Teatteria on toki ollut iät ajat koko maailmassa.

Julialla on jo vuosia ollut tapana jättää kyökkinsä ja kamarinsa ja mennä teatteriiin 27.3. jos päivän aikana vain näytöksiä esitetään Julian kotikonnuilla. Joskus on tullut lähdettyä naapuripitäjiinkin näytelelmien esittämistä katsomaan.

Julian suosikkiteatteripäivä on tällainen:

• Ensin varataan liput ja odotetaan innolla muutama viikko, sillä sama pätee Julian mielestä kulttuurinautintojen odottamiseen kuin Nalle Puhin hunajan syöntiin: hetki ennen syömistä on joskus parhainta.
• Aamulla matkustetaan teatteripaikkakunnalle ja majoitutaan hotelliin.
• Sitten mennään päivänäytökseen katsomaan jotain.
• Syödään hyvin, mutta kevyesti.
• Sitten mennään katsomaan iltanäytökseen jotain täysin erilaista kappaletta.
• Väliajalle tilataan tietysti kahvit ja leivokset. Esimerkiksi Lahden teatterissa on usein näytäntöön sopiva oma leivos tahi pulla, joka avaa näytelmään uutta perspektiiviä.
• Hotellissa sitten kirjoitetaan päiväkirjaa tai jos sattuu olemaan kaveri matkassa, keskustellaan koetusta myöhään yöhön.

Julian suosittelema teemapäivä.

Marian ilmestyspäivä

Arkkienkeli Gabriel ilmoitti 9 kuukautta ennen Jeesuksen syntymää asian Marialle. Päivää vietettiin kiinteänä 25.3. 400-luvulta vuoteen 1954, jolloin juhlapäivä siirtyi sunnuntaiksi. Jos päivä osuu palmusunnuntaiksi, vietetään päivää edellisenä sunnuntaina.

Munkkiperinteen mukaan päivä oli myös maailman luomispäivä, sinä päivänä esivanhemmat ajettiin paratiisista ja Nooa lähti arkistaan.

Nykysuomessa päivää viettävät suurena juhlapäivänä lähinnä vain saamelaiset, joilla on silloin suuret markkinat. Ruotsissa päivään liittyy nykyisin vohvelien syönti samalla tavalla, kuin munkit ja sima vappuun tai kinkku jouluun.

Päivästä on hyvä ennustaa myös tulevia kevätilmoja. Jos ei Marja maata näytä, ei huhtikuussa kesää tule sanottiin Porissa. Se mitä marianan katolla, se vappuna (tai Savossa ja Kainuussa Ristinä (3.5.)) vaolla (maassa), Tampere, Vahto, Laihia, Sonkajärvi, Kuopio, Haapajärvi. Minkälaista ilmaa mariana, sellaista juhannuksena.

Marianpäiväntienoilla ajokelit alkoivat muuttua, ja talonväen piti pitää huolta siitä, että ladoista haettiin lehmille riittävästi heiniä niin kauan kuin kelejä riitti. Ainakin Pomarkussa laitettiin Mariana reet naulaan. Mariana jos on tuuli suvessa, niin älä heitä rekeäsi joen taa yöksi, mutta jos pohjoisessa, saat lähteä kahdeksi viikoksi meren taa rahtiin. Kitee. Perheen naisväki saattoi lähteä samalla heinänhakukyydillä suolle karpaloita poimimaan, jos lumi oli jo mättäiltä sulanut. Punamaareen syötiin kapbaloi, kaik vaa punast syötiin. Inkeri.

Lehmät alkoivat poikimiskautensa, mikä tiesi juuston tekemistä. Itä-Suomessa oli paastonaika, eikä juustoa syöty itse paaston aikana marianpäivää lukuun ottamatta: Maarianpäivänä täytyy saada lehmän juustoa poikineelta lehmältä. Pieksämäki.

Perheelle tarjottiin kalaruokaa, mutta niinhän se oli kaikkina paastopäivinä: Kalaa pitäisi syödä blahvosennana, niin tulisi hyvä kalavuosi ja syöjälle sinä kesänä hyvä kalaonni. Salmi. Jos Marianpäivänä sataa lunta, tulee hyvä lohivuosi. Saamelainen sanonta

Päivän pidentyessä alettiin myös herätä aamulla aikaisemmin. Taitava emäntä varasti marianpäivän aamusta eteenpäin syksyyn saakka pikkueinettä varten pientä purtavaa väelle heti aamusta. Ennen on aina ruvettu marianpäivältä syömään ns. pikkueinettä, jota myöskin on sanottu vareksen palaksi. Emännällä oli tapana sanoa väelle: ”Tulukaapa haukkaan vareksen pallaa, ettei vares paskanna” - Marialta kun varis rupesi raakkumaan, ja variksen paskantamista (äänen kuuleminen aamulla ennen kuin oli mitään syöty) kovasti pelättiin. Vihanti.

Päivän pidentyminen huomattiin myös sisätöissä. Valaistusta ei enää tarvittu, ei ainakaan iltaisin. Marianpäivästä on päivä päreenä ja varis kukkona. Kärsämäki. Pihti maahan mariasta, pihti ylös mikosta (29.9.). Kangasala.

Marianpäivänyö oli vuoden ensimmäinen yö, jolloin pojat kävivät tyttöjen luona yökylässä Pohjanmaalla: Jolla ei ole maariana majaa ja pääsiäisenä pesää, sillä ei ole koko kesänä ketään.

Näihin sanoihin ja tunnelmiin Julia lähtee yksikseen paistamaan kyökinpuolelle vohveleita ruotsalaiseen tapaan.

21.3. Pentin päivä

Pentin päivänä katsottiin etenkin Pohjanmaalla kevään edenneen niin pitkälle, että aurinko alkoi lämmittämään kivenkoloja ja käärmeet heräsivät lämmittelemään auringossa. Matopentinpäivänä käärmeet nousevat talvikätköistään päivää paistattamaan. Niinpä taitava emäntä piti karjansa sisällä 21.3. ettei pahat madot koko kesänä pääse vahingoittamaan karjaa. Matopentinpäivänä älköön laskettako karjaa jalottelemaan, sillä siitä seuraisi koko kesäinen onnetomuus karjalle.

Käärmeiden näin varhainen esiintyminen lienee Suomessa, etenkin Pohjanmaan korkeudella, kuitenkin ollut aiemmin liioiteltua. Päivän nimi on kuulemma tullut vanhasta kalenterisauvasta, jossa Benediktus Nursialaisen kuoleman muistopäivän kohdalla oli ollut tunnusmerkkinä käärmeen kuva.

Niille, jotka eivät eilen muistaneet hävittää luteita kodeistaan on tässä Julian suosikkiohje: Luteet häviävät, kun ommellaan vastaostetulla neulalla pieni pussi punaisesta vaatteesta, ja siihen suljetaan kolme ludetta ja viedään matopentinpäivänä tielle ja käsketään mennä pois meiltä, kauas meiltä, niin kauas kuin hakopuuta piisaa. Ohje on peräisin Jalasjärveltä. Julia ei anna takuuta ohjeen toimivuudesta, mutta ohje tuntuu sopivan hauskalta kevätpuuhalta.