lauantai 23. huhtikuuta 2022

Kirjoja ja ruusuja

Vähänkö petyin, kun kuulin, että tänä vuonna on Kirjan ja ruusun -päivä on huhupuheiden mukaan siirretty syksylle. Saatoin aiempina vuosina ymmärtää jotenkin sen, että 23.4. päivämäärään sidottu tapahtuma siirtyi kaupallisten syiden vuoksi aiemmin lauantaille, onhan juhannuskin siirretty perjantaille, mutta että kuukausikaupalla. Ei voi ymmärtää.

Mutta myönnän että yritin. 

Kun netistä ei löytynyt vastauksia, pohdin : Onko syynä kaupallisuus, vai kenties Venäjän käymä sota? Pyhän Yrjön -nauhan käyttö ei ole nyt suotavaa, mutta en ole sitä kyllä koskaan nähnyt Kirjan ja ruusun -tapahtumissa... Vähän kaukaa haettu ajatus että tapahtuma olisi siirretty syksylle nauhan takia? Vai lakkautettu kokonaan, kun siirrostakaan en löytänyt ilmoituksia. Veikkaan kuitenkin kaupallisuutta. Eihän partiotakaan olla Pyhän Yrjön vuoksi kieltämässä. 

Löytyi sentään yksi verkkotapahtuma koko maasta. Suomi-Espanja -seuralta. Myös muutamissa kirjastoissa näkyy olevan kuin vanhasta muistista joku kirjallisuustapahtuma. Porissa on kaksipäiväiset Sarjakuvafestarit, minne en koronan vuoksi pääse. Tauti myöhästyi parilla päivällä. 

Meinasin alunperin kirjoittaa tähän Matti Rautiaisen dekkarista Pyhän Yrjön varjo, kun kirjan yksi tapahtumapaikkakin on sopivasti kotikaupungissani Porissa, mutta jätetään nyt sitten koko Ykä ja siirrytään kirjaan jossa yhdistyy sekä kirja että ruusu.

Siihen tarkoitukseen sopii mainiosti viime vuonna BookBeatiin äänikirjana julkaistu Sari Järnin Lupaan sulle ruusutarhan.

Siinä sitten on ajatuksia herättävä kirja! Ja sopii hyvin eilen kuuntelemani Marttaliiton vuosikokousseminaarin jatkoksi. Tosin olen lukenut kirjan jo paperikirjana melko tuoreena, mutta hyvää kirjaa voi lukea useamminkin. 

Heti aluksi kirja panee miettimään, perheen arkista taas-arvoa. Mitä naisten ja miesten roolista kertoo se, kuka perheessä ajaa autoa ja milloin, kun lähdetään liikkeelle koko perheen voimin. Ajaako nainen vain, kun mies on kännissä? Vai ajetaanko vuorotellen, tasa-arvoisesti?

Sana koskee omien huomioiden mukaan tietysti muitakin kotitöitä. Mies voi silittää ja nainen vaihtaa lamput. Toisaalta kaikkien naisten ei tarvitse olla viherpeukaloita eikä jokaisen miehen tarvitse osata vaihtaa renkaita. Jostain syystä useat tuttavamiehet tykkäävät leipoa sämpylöitä ja pullaa enemmän kuin naispuoliset ystäväni. On hienoa tunne upottaa kädet taikinaan.... kuulemma. 

Kirjassa pohditaan virkistävän lyhyesti mielenkiintoisia aiheita: 
Metsästääkö miehet puumia vai luuskia? 
Kuka kuvastimestasi katselee? 
Oma raha - onko se mahdollista? 
Raha vai rakkaus - onko pakko valita? 
Kirjoitatko HEPSisi itse? Mitä haluat elämältäsi?
Pitäisikö kirjoittaa myös oma HUPSi?

Kirjan lopussa on juoksukouluohjeiden kaltaiset ohjeet hyvinvoinnin hallintaan viikoksi, lisää voi keksiä itse. 

Sari Järn on kirjoittanut myös kirjat Hiirestä puumaksi, joka niin ikään löytyy äänikirjanakin ja Voiko painoa hallita -kirjan lihavuusleikkauksista, mikä olisi kiva kuunnella. 

Järnin kirjasta tulee mieleen toinen ajatuksia herättävä kirja, on Chimamanda Ngozi Adichien Rakas ystäväni tai 15 ehdotuksen feministinen manifestin. Kirjassa ystävä kertoo toiselle ja samalla meille kaikille, miksi lapsesta kannattaa kasvattaa feministi ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota, jotta onnistuisi.

Mitä tulee itse Kirjan ja ruusun päivää, miehelle voi ostaa vaikka alussa mainitsemani kotimaisen dekkarin, naisille kannattaa ostaa ruusuja.  Kannattaa muistella millaisista ruusuista saaja pitää. Itse preferoin ei-keltaisia ja matalavartisia. Upeimpia ovat wanhat, tuoksuvat ruusulajikkeet kuten Maiden's Blush, josta tykkäsi meidän pässikin 1990-luvulla kovasti.

Nämäkin voisivat kiinnostaa Sinua

Koilis- ja Luoteisväylää etsimässä

Koilisväylän löysi suomalainen A. E. Nordenskiöld miehistöineen ruotsalaisella Vega aluksella vuosina 1878-1879. Väylä oli tuolloin käyttöke...