Viivakooditarra

Floora mainoksessa kyseltiin joskus: Mitä me pistettiin leivänpäälle ennen Flooraa.

Samassa hengessä voisi kysyä tänään, miten ostokset tehtiin supermarketeissa ennen viivakoodeja. Ensimmäisen kerran viivakoodia käytettiin ostosten maksamiseen supermarketeissa 24.6.1974. Julia itse ei muista tapausta, koska maalla ei ollut supermarketteja, mutta olisi hienoa saada sähköpostiin muutamia muistelmia tapahtumasta.

23.6. Suomen ensimmäinen kirjakauppa

Kuten Julia on luvannut, esitellään blogissa myös uusia juhlapäivien aiheita. Innokkaana lukijana Julia ehdottaakin että tämä päivä nostettaisiin kesäiseksi lukupäiväksi.

Vuonna lyypekkiläinen Laurentius Jauchius hyväksyttiin Pietari Brahen suosituksella yliopiston kirjakauppiaaksi Turussa ja hän oli näin ollen maamme ensimmäinen kirjakauppias.

Julia ei tiedä, onko libristeillä omaa merikkipäivää, mutta tässä sellainen olisi tyrkyllä. Mainittakoon vielä, että apostoli Johannes on libristien ja kirjailijoiden suojeluspyhimys, vaikka se ei tähän päivään nyt mitenkään liitykään :)

21.6. Kesäpäivänseisaus

Tähtitieteellinen kesän alku osuu 20.-22.6. väliselle ajalle. Tänä vuonna se on 21.6. Tuolloin aurinko on taivaalla korkeimmillaan pohjoisella pallonpuoliskolla ja yö on vuoden lyhyin.

Vanha kansa uskoi, että ukkonen ennen seisausta ennusti kylmää kesää. Tänä vuonna ukkosti pariinkin kertaa jo kesäkuun alussa, joten kylmä kesä on senkin mukaan tulossa.

Kesäpäivän seisauksen aikaan ei saanut aloittaa mitään pitkää työtä. Se olikin erinomainen asia, sillä Juhannus kolkutteli jo ovella. Vuoteen 1954 saakka Juhannusta vietettiin joka vuosi 24.6.

Juhannusaatto

Juhannusta vietetään 20.-26.6. välille sattuvana lauantaina. Vuoteen 1954 asti kiinteällä paikalla 24.6., vuonna 1955 päivä siirrettiin viikonloppuun.

Juhannus on vanha keskikesän juhla, jota vietetään vuoden valoisimman ajan kunniaksi. Kukoistavan luonnon, kukkien ja tuoreiden lehvien juhla. Kirkko viettää juhannusta kuusi kuukautta ennen Jeesusta syntyneen Johannes Kastajan päivänä.1920-luvulla päivästä tuli myös Suomen lipun päivä, lippua pidetään salossa poikkeuksellisesti perjantai-illasta lauantai-iltaan.

Alunperin juhannus oli juhla Ukko Ylijumalan kunniaksi, josta nykypäivän runsas ryypiskely on kenties lähtöisin: väkevien juomien nauttimisen uskottiin nimittäin auttavan kylvön ja viljan kasvun onnistumista.

Luonnon vehreyttä haluttiin erityisesti korostaa, jonka vuoksi kukkia ja lehviä tuotiin sisälle kaikkiin huoneisiin aina ullakkoa myöten. Pihalle laitettiin koivut molemmin puolin sisäänkäyntiä. Tapa noudatetaan vieläkin ainakin maaseudulla.

Kokonpoltto juhannuksena on alunperin Itä- ja Pohjois-Suomalaisten tapa, joka on levinnyt tehokkaasti myös muualle Suomeen. Länsi-Suomessa kokkoja poltettiin helatorstaina, helluntaina tai pääsiäisenä. Kokon polttaminen oli aikanaan merkittävin aattoillan tapaus. Koko kylän väki saapui paikalle ja kokon äärellä vietettiin aikaa aamuun asti seurustellen, leikkien ja laulaen. Kylillä oli ennen vakituinen kokkopaikka, jonne pitkin alkukesää kerättiin kokkotarpeita.

Juhannus on ollut (ja lienee edelleenkin) lemmenkipeiden neitojen otollisin lemmentaikojen yö. Erilaisia taikoja on tuhansia suosituimpina esimerkiksi alastomana kieriskely ruispellossa, tyynyn alle laitettavat esineet tai kasvit, saunan kiertäminen sekä erilaisiin paikkoihin kurkistelu. Epätoivoisimmille vanhoille piioille (eli noin 20-vuotiaista ylöspäin) tehtiin lemmensaunassa saunomisen lomassa lemmenloitsuja.

Nykyään juhannuksessa yhdistyy vanhat perinteet ja uudet tuulet. Perinteistä ovat säilyneet juhannuskokot, -koivut, -salot sekä -taiat. Usein juhannusta vietetään mökillä järven rannalla, luonnon helmassa saunoen. Juhannuksen viettoon kuuluu usein edelleen myös yletön ryyppääminen. Vaikka juhlinta ei aina perinteisiä latuja kulkisikaan, niin mikä estää festarikansaakaan keräämästä päänsä alle juhannusyöksi muutamia kukkia. Voipi olla, että unelmien prinssi löytyy näinkin.

18.6. Kesä-Heikki

Kesä-Heikiksi kutsuttu päivä oli keskiajan Suomessa merkittävä juhlapäivä jota vietettiin Pyhän Henrikin, Suomen suojeluspyhimyksen translaation eli Henrikin jäännösten siirtämisen kunniaksi. Luut siirrettiin vuonna 1300 Nousiaisten kirkosta Turun tuomiokirkkoon, joka oli juuri valmistunut.

Viime vuosina Kesä-Heikki on alkanut saada mediassakin palstatilaa, sillä päivää vietetään mm. pyhiinvaelluksen merkeissä. Valitettavasti Julian kesä kuluu työn merkeissä, joten patikkaretki Köyliöstä Turkuun jää tänäkin vuonna tekemättä.

17.6. Kansainvälinen aavikoitumisen ja kuivuuden vastaisen toiminnan päivä

Lapsena ja nuorena sitä vieroksui kaikenlaisia YK:iin liittyviä lyhenteitä, joita oli niin vaikea kokeissa muistaa. Tällaista otsikkoa kirjoittaessa kyllä kaipaisi lyhennettä :)

Julian kamarissa on jo vuosia, voi melkein sanoa vuosikymmeniä, tunnettu huolta aavikoitumisesta. Viime vuonna Julia teki päätöksen ostaa puita joka kuukausi ja istututtaa niitä Afrikkaan. Tätä kirjottaessa Julialla on 255 puuta. Se olisi jo pieni metsä, jos puut olisi istutettuna samalle aukealle.

Kimmokkeen puiden ostoon Julia sai vihdoin viimein luettuaan vanhasta lehdestä S-ryhmän joskus vuosikymmeniä sitten jonkun ostoskampanjan yhteydessä ostamista puista. Puut kuulemma voivat hyvin Afrikassa. On hienoa ajatella, että joskus myös Julian istuttamat puut ovat suuria ja sitovat maaperää paikalleen estäen tuulia viemästä multaa taivaan tuuliin.

Toinen mieleen jäänyt artikkeli asian tiimoilta kertoi paimenesta, joka Ranskan nummialueella otti aamulla taskuunsa tammenterhoja ja istutti ne päivän aikana maahan. Vähitellen niistä kasvoi metsä.

Jotain pitäisi varmasti tehdä kuivuuden ja aavikoitumisen estämiseksi Espanjassakin, jossa kuivuus on ollut viime vuosina vitsaus joskus pitkiäkin aikoja.

Julia haastaakin tässä kaikki lukijat istuttamaan itse tai ostamaan puun tai useampia jonkun järjestön kautta. Eräs taloustieteilijä sanoi aikoinaan, että kannattaa istuttaa puu, jos haluaa lastenlastensa nauttivan varjosta, toinen kansantaloustieteilijä on sitten sanonut, että istuttamalla porkkanaa, saa lyhyellä tähtäimellä paremman voiton :)

16.6. Bloomsday

Julian kamarissa on mietitty useampaankin hengenvetoon kuinka ihmeellistä on, ettei Bloomsday ole vielä saavuttanut Suomessa laajempaa vuosittaista juhlintaa. Julian kyökissä on valmistettu päivän kunniaksi pötyä pöytään ja kakkua jääkaappiin. Olutta ei löydy, sillä Julia ei pidä oluen tuoksusta, mutta viiniä on kyllä tarjolla.

Mikä sitten on Bloomsday? Se on vuodesta 1954 vietetty sangen maallinen juhla James Joycen romaanin Odysseus kunniaksi. Odysseus on kuvaus yhdestä päivästä 16.6.1904 Irlannin Dublinissa. Kirjan päähenkilön nimen mukaan nimettyä juhlapäivää vietetään erityisesti Dublinissa vuosittain, mutta muuallakin juhlia on pidetty, myös Suomessa.

Päivän viettoon sopii erinomaisesti kapakkakierrokset ja Joycen tekstien lukeminen ja niistä keskusteleminen. Julia suosittelee kirjan lukemista kaikille. Hieno kirja. Ja jos ei ole tullut aiemmin luettua, niin tänään kirjan voi loistavasti ottaa mukaan terassille. Ellei satu tulemaan tuttuja paikalle, voi aina kaivaa repusta kirjan :)

Mielenkiintoinen yhteensattuma on, että samaisena päivänä jota Odysseus-kirja kuvaa, sattui Suomessakin historiallisesti harvinainen tapahtuma: Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä.

13.6. Suomalaisen urheilun päivä

Paavo Nurmen syntymän (1897) kunniaksi on 13.6. päivää suunniteltu jossain vaiheessa suomalaisen urheilun päiväksi. Vaikka Nurmi aikoinaan juoksi Suomea maailmankartalle, ei päivää ole vieläkään virallistettu.

Julia kannattaisi kovasti päivän muuttamista liputuspäiväksi. Olisi niin juhlallista katsella Suomen lipun liehumista urheilun kunniaksi ja miettiä samalla, kuinka mukavaa aikoinaan oli, kun Elisabeth Rehnistä tehtiin 13.6.1990 maamme ensimmäinen puolustusministeri.

12.6. Eskon päivä

Nauriin kylvön ajoittaminen on yksi mielenkiintoisimmista vanhoissa kansanperinteissä ilmenevistä merkkitapauksista. Aikoinaan, kun nauris oli elintärkeä ravintoaine ennen perunan tuloa maahamme, oli varmasti tärkeää määritellä kullekin paikkakunnalle sopiva nauriinkylvöpäivä, mutta Julian tutkimusten mukaan päivämääriä on pilvin pimein joten olisi varmaan aiheellista tehdä asiasta oikein karttamerkinnät päivämääristä, jotta löytyisi sopivaiset päivät.

Eskon päivä on joka tapauksessa yksi tunnetuimmista nauriinkylvöpäivistä ja luultavasti myös yksi varhaisimmista. Julia on joskus miettinyt kuinka pahasti pielessä omat kylvötyöt ovat olleet, kun Julia on kylvänyt kaikki siemenet maahan samana päivänä kuin sipulitkin eli 15.5. tai sateen sattuessa lähipäivinä myöhemmin. Joka tapauksessa: Eskelin päivänä kylvetty nauris on kaikkein onnellisin, väittää kansanperinne. Tänään voi kylvää myös hamppua, jos tarvitsee hyvää, itsetehtyä köyttä.

9.6. Ahvenanmaan itsehallintopäivä

Ahvenanmaan kaunis lippu liehuu tänään saloissaan. Julian kotikonnuilla sitä ei näy, kuten ei muuten näkynyt kuukausi sitten EU-lippuakaan, vaikka se valtion virastotalon tangossa olisi suositusten mukaan pitänyt näkyä. Julia oli pettunyt, niin pettynyt.

Koska Julia ei tänäkään vuonna ehdi matkustaa Ahvenanmaalle, on Julian kamarissa varauduttu viettämään tänään Aku Ankan munasta kuoriutumisjuhlaa. Julia onnistui saamaan käsiinsä muutamia ankanmunia, ja suunnitteleekin ankanmunasta tehtyä munakasrullaa illaksi. Töiden jälkeen pitäisi yrittää ehtiä kirjastoon ja katsoa löytyykö kirjaston kokoelmista Viisas Kana Kananen piirroslyhytelokuvaa, jossa Aku Ankka debytoi aikoinaan. Julia epäilee löytymistä, mutta aina kannattaa yrittää.

8.6. Salomonin päivä

Vanha kansa uskoi Salomonin määräävän säätä. Pävän sää ennusti heinä- ja elokuun sään. Kesäsään ennustaminen on aina akuuttia, etenkin näin kylmän kesän alussa. Päiväksi on lupailtu 14 asteen lämpöä, joten loppukesänin mennee viileissä merkeissä.

Julian kamarissa ei tätä panna suinkaan pahaksi. Päinvastoin. Otetaan ilolla vastaan. Muutama lämpimämpi päivä voisi mukana olla, jotta pääsee silloin tällöin piknikille.

Mikäli kellään on tarvetta kylvää pellavaa, olisi Salomonin päivä siihenkin sopivainen päivä, mikäli nyt sääntarkkilulta joutaa.