Juhannusta vietetään 20.-26.6. välille sattuvana lauantaina. Vuoteen 1954 asti kiinteällä paikalla 24.6., vuonna 1955 päivä siirrettiin viikonloppuun.
Juhannus on vanha keskikesän juhla, jota vietetään vuoden valoisimman ajan kunniaksi. Kukoistavan luonnon, kukkien ja tuoreiden lehvien juhla. Kirkko viettää juhannusta kuusi kuukautta ennen Jeesusta syntyneen Johannes Kastajan päivänä.1920-luvulla päivästä tuli myös Suomen lipun päivä, lippua pidetään salossa poikkeuksellisesti perjantai-illasta lauantai-iltaan.
Alunperin juhannus oli juhla Ukko Ylijumalan kunniaksi, josta nykypäivän runsas ryypiskely on kenties lähtöisin: väkevien juomien nauttimisen uskottiin nimittäin auttavan kylvön ja viljan kasvun onnistumista.
Luonnon vehreyttä haluttiin erityisesti korostaa, jonka vuoksi kukkia ja lehviä tuotiin sisälle kaikkiin huoneisiin aina ullakkoa myöten. Pihalle laitettiin koivut molemmin puolin sisäänkäyntiä. Tapa noudatetaan vieläkin ainakin maaseudulla.
Kokonpoltto juhannuksena on alunperin Itä- ja Pohjois-Suomalaisten tapa, joka on levinnyt tehokkaasti myös muualle Suomeen. Länsi-Suomessa kokkoja poltettiin helatorstaina, helluntaina tai pääsiäisenä. Kokon polttaminen oli aikanaan merkittävin aattoillan tapaus. Koko kylän väki saapui paikalle ja kokon äärellä vietettiin aikaa aamuun asti seurustellen, leikkien ja laulaen. Kylillä oli ennen vakituinen kokkopaikka, jonne pitkin alkukesää kerättiin kokkotarpeita.
Juhannus on ollut (ja lienee edelleenkin) lemmenkipeiden neitojen otollisin lemmentaikojen yö. Erilaisia taikoja on tuhansia suosituimpina esimerkiksi alastomana kieriskely ruispellossa, tyynyn alle laitettavat esineet tai kasvit, saunan kiertäminen sekä erilaisiin paikkoihin kurkistelu. Epätoivoisimmille vanhoille piioille (eli noin 20-vuotiaista ylöspäin) tehtiin lemmensaunassa saunomisen lomassa lemmenloitsuja.
Nykyään juhannuksessa yhdistyy vanhat perinteet ja uudet tuulet. Perinteistä ovat säilyneet juhannuskokot, -koivut, -salot sekä -taiat. Usein juhannusta vietetään mökillä järven rannalla, luonnon helmassa saunoen. Juhannuksen viettoon kuuluu usein edelleen myös yletön ryyppääminen. Vaikka juhlinta ei aina perinteisiä latuja kulkisikaan, niin mikä estää festarikansaakaan keräämästä päänsä alle juhannusyöksi muutamia kukkia. Voipi olla, että unelmien prinssi löytyy näinkin.
