Pääsiäistä edeltävä sunnuntai, pääsiäisen esijuhla.
Palmusunnuntaita vietetään Jeesuksen Jerusalemiin ratsastuksen kunniaksi. Häntä tervehdittiin palmunoksin ja siitä on saanut alkunsa myös suomalainen virpomisperinne. Suomessa tosin käytetään palmunoksien sijaan pajunkissan oksia...
Virvon, varvon, tuoreeks, terveeks, tulevaks vuodeks sulle vitsa mulle palkka.
Virpominen on alunperin itäsuomalainen perinne, joka levisi karjalaisten mukana myös muualle Suomeen. Itä-Suomessa päivää kutsutaan nimellä virposunnuntai. Perinteisesti virpojat olivat lapsia ja nuoria ja virvottavina olivat ensisijaisesti heidän kumminsa. Virpomisen kohteena oli myös muita, joille haluttiin toivottaa hyviä tulevia aikoja. Palkaksi virpojat saivat joko heti tai viikon päästä muna, makeisia, rahaa tai pääsiäisateria. Virpomisen kohteen tuli säilyttää saadut oksat oven, ikkunan tai ikonin päällä vuoden ajan.
Nykyisin lapset pukeutuvat virpomisreissuilleen noidiksi, joka on erinomainen esimerkki kristillisten ja pakanallisten perinteiden sekoittumisesta, koska noidat eivät kuulu palmusunnuntain kristilliseen perinteeseen.
Sana virpoa tulee venäjänkielisestä sanasta verba, joka tarkoittaa pajua. Verba taas tulee latinan sanasta verbenae, joka tarkoittaa pyhiä oksia.
Palmusunnuntain sään pitäisi olla kaunis, jotta ohra kasvaisi hyvin ja papu menestyisi tulevana kesänä.
Karjalan kannaksella virpomispäivää vietetään lauantaina. Päivää kutsutaan virpolauantaiksi. Muualla Suomessa palmusunnuntaita edeltävänä päivänä virpovitsoja alettiin koristella ja siunata.
Virpoi, varpoi vitsa uus niin kuin talvella kukkiva kuus.
Elämän onnea toivottaen. (Karjala)
Pitkäperjantai (aikaisintaan 20.3., viimeistään 23.4.)
Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja kärsimyskuoleman päivä, piinaviikon hiljaisin päivä. Suomen kirkollisista juhlista vakavin ja hiljaisin.
Pitkäperjantaina ei lähdetty ulos, vaan istuttiin kotona lukemassa Raamattua tai muita hengellisiä kirjoituksia. Myös kampaaminen ja laulaminen oli kielletty. Vain onnea tuova räteistä ja värttinätikuista valmistettu para sekä kalanpyydykset oli mahdollista tehdä. Ruokaa ei saanut lämmittää, joten syötiin vain kylmiä ruokia: suolaa, leipää ja mämmiä. Joissain perheissä oli tapana aamulla piiskata kaikki perheen lapset.
Pitkäperjantai oli monien taikojen ja ennustusten päivä. Koska Kristus makasi haudassaan, pahat voimat olivat valloillaan ja musta magia kukoisti. Erilaisin taioin torjuttiin noitia eli trulleja ja ehkäistiin ihmisten ja eläinten tauteja.
Tuuli pitkäperjantaina tiesi tuulista suvea
Lankalauantai (aikaisintaan 21.3., viimeistään 24.4.)
Lankalauantain nimi juontaa juurensa tavasta keittää talvella kehrätyt langat pääsiäistä edeltävänä päivänä.
Pahat voimat jatkoivat mellastustaan myös lankalauantaina. Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla poltetaan illalla pääsiäiskokkoja eli pääsiäisvalkeita, jonka taustana on näiden pahojen voimien karkottaminen. Tämä kokkojuhla on etenkin nuorten suosima tapaamisjuhla.
Entisaikaan oli lankalauantaina tapana kuunnella enteitä kolmen tien risteyksessä. Äänet kertoivat, miltä suunnalta saattoi kuulla kuoleman enteitä.
Paasto päättyy.
Pääsiäispäivä (Sukkasunnuntai)
Pääsiäissunnuntai ajoittuu kevätpäivän tasausta seuraavan täydenkuun jälkeiseksi sunnuntaiksi ja tästä ajoituksestahan sitten riippuvat laskiaisen, helatorstain ja helluntain sijoittuminen kalenteriin. Pääsiäistä on vietetty jo 100-luvulla.
Pääsiäinen on pääsääntöisesti kirkollinen juhla, johon toki liittyy monikerroksinen kansanuskotraditio trulleineen, noitineen, tipuineen, palmuineen, pupuineen ja munineen. Traditiossa yhdistyy kirkollinen traditio esikristilliseen kevään heräämisen juhlaan. Siinä myös Suomessa sekoittuu totaalisesti itäinen ja läntinen traditio ja muodostaa uuden perinnekerrostuman ilman, että perinteenkannattajat sen taustoja tuntevat. Moni, minäkin, on arvostellut nykypäivän noitavirpojia, siis läntisen ja itäisen, katolisen pahuuden perinteen ja itäisen siunausperinteen raakaa sekoittumista, mutta asialle ei ilmeisesti enää voi mitään, koska päiväkoti- ja koulumaailmassakin lapsille opetetaan tämä kokonaisuus osana pääsiäistraditiota. Sen sijaan Kristuksen kärsimysnäytelmä on jäämässä maallistuvassa yhteiskunnassamme sivuun, ehkä ortodokseja lukuun ottamatta. Kristillisen opin mukaan ihmisten tähden Jumalan Poika asettuu uhrattavaksi ja näin lunastaa ihmiskunnalle tulevaisuuden. Hautaan sulkemisen ja ylösnousemisen myytin väliajalla pahat voimat ovat valloillaan ja pääsiäiseen liittyvä noituus- ja trulliperinne kuvaavatkin pahan voimia ja sen vastustamista kokkoineen ja tulineen. Kanamunat symboloivat uutta elämää - myyttiä, joka tunnetaan myös Kalevalassamme maailmansyntymyyttinä. Pajunkissat, ”palmut”, muistuttavat meitä Kristuksen saapumisesta Jerusalemiin, pääsiäislammas taas juutalaiskansan pääsystä Egyptin orjuudesta. Ja pääsiäispuput taas ovat jääntymä germaanien Obster -juhlasta, jossa jänistä syötiin kulttiruokana. Kirkollista sanomaa toki ylläpitävät sekä kirkollinen traditio että erilaiset kärsimysnäytelmäkulkueet. Parhaimmillaan nämä ovat syvän kristillisiä, toisimmillaan profanoituvia mystisluonteisia valon ja varjon leikkejä.
Pääsiäinen on pääsääntöisesti kirkollinen juhla, johon toki liittyy monikerroksinen kansanuskotraditio trulleineen, noitineen, tipuineen, palmuineen, pupuineen ja munineen. Traditiossa yhdistyy kirkollinen traditio esikristilliseen kevään heräämisen juhlaan. Siinä myös Suomessa sekoittuu totaalisesti itäinen ja läntinen traditio ja muodostaa uuden perinnekerrostuman ilman, että perinteenkannattajat sen taustoja tuntevat. Moni, minäkin, on arvostellut nykypäivän noitavirpojia, siis läntisen ja itäisen, katolisen pahuuden perinteen ja itäisen siunausperinteen raakaa sekoittumista, mutta asialle ei ilmeisesti enää voi mitään, koska päiväkoti- ja koulumaailmassakin lapsille opetetaan tämä kokonaisuus osana pääsiäistraditiota. Sen sijaan Kristuksen kärsimysnäytelmä on jäämässä maallistuvassa yhteiskunnassamme sivuun, ehkä ortodokseja lukuun ottamatta. Kristillisen opin mukaan ihmisten tähden Jumalan Poika asettuu uhrattavaksi ja näin lunastaa ihmiskunnalle tulevaisuuden. Hautaan sulkemisen ja ylösnousemisen myytin väliajalla pahat voimat ovat valloillaan ja pääsiäiseen liittyvä noituus- ja trulliperinne kuvaavatkin pahan voimia ja sen vastustamista kokkoineen ja tulineen. Kanamunat symboloivat uutta elämää - myyttiä, joka tunnetaan myös Kalevalassamme maailmansyntymyyttinä. Pajunkissat, ”palmut”, muistuttavat meitä Kristuksen saapumisesta Jerusalemiin, pääsiäislammas taas juutalaiskansan pääsystä Egyptin orjuudesta. Ja pääsiäispuput taas ovat jääntymä germaanien Obster -juhlasta, jossa jänistä syötiin kulttiruokana. Kirkollista sanomaa toki ylläpitävät sekä kirkollinen traditio että erilaiset kärsimysnäytelmäkulkueet. Parhaimmillaan nämä ovat syvän kristillisiä, toisimmillaan profanoituvia mystisluonteisia valon ja varjon leikkejä.
Pajunkissat, narsissit ja rairuohon kasvatus on tapa viestittää vanhaa ideaa pääsiäisestä kasvun ja elämän uusiutumisen ajankohtana, onhan pääsiäinen edelleen myös heräävän luonnon ja kevään juhla.
Papit kehittivät aikanaan uudissanan pääsiäinen, joka tarkoittaa paastosta pääsemistä, koska hepreankielistä sanaa ei haluttu lainata Suomeen. Sana pesah olisi nimittäin taipunut suomalaisten suussa muotoon paska...
Toinen pääsiäispäivä, Pääsiäismaanantai (Pälkkäpääsiäinen)
Aikaisemmin pääsiäinen oli kahdeksanpäiväinen juhla ja vielä nykyäänkin juutalaiset juhlivat sitä kahdeksan päivää.
Entisaikaan pääsiäinen oli taikojen aikaa. Nuoret naiset uskoivat saavansa pirteyttä koko vuodeksi, jos ehtivät pääsiäisaamuna ennen variksen vaakuntaa hakemaan purosta sangollisen vettä ja pesemään sillä kasvonsa. Ennustettiin myös, että minkä eläimen näki ensimmäisenä pääsiäisaamuna, sen luonteinen oli koko vuoden: hevonen ennusti voimaa, sika likaisuutta, lehmä laiskuutta, lammas laupiasta mieltä, koira viisautta ja pikkulintu sulavaliikkeisyyttä ja hyväntuulisuutta. Kissa ei ollut toivottu nähtävä, sillä se ennusti näkijälleen koko vuodeksi laiskuutta, uneliaisuutta ja viluisuutta.
Sään kääntyminen pilviseksi tuo hyvän heinä- ja juurikasvuoden, mutta toisaalta halla panee kesällä marjojen kukat... Jos sataa vettä, tulee kylmä ja kurja kesä.
Vainajain muistopäivä
Tiistaina, viikko pääsiäisen jälkeen vietetään vainajain muistopäivää, jolloin käydään sukulaisten ja tuttavien haudoilla.
