Kiirastorstai

Kiirastorstai (aikaisintaan 19.3., viimeistään 22.4.)

Tunnetaan myös nimillä kiiratorstai ja kierotorstai.

Kiirastorstaina ei saanut kehrätä, jauhaa eikä muutenkaan tehdä töitä, joissa käytettiin kiertoliikettä, koska muuten lampaat tulivat kesällä pyörötautiin.

Talojen pihoilta karkotettiin kiira (vähän epämääräinen paha olento) erilaisin karkotusrituaalein. Tarkoituksena oli pitää mahdollisimman kovaa ääntä vaikkapa paukuttamalla kattiloita tai ripustamalla kelloja yms. kolisevaa kaulaan ja juoksemalla pihaa ja taloa ympäri, usein savuava terva-astia kelkalla vedettynä perässä. Tämä piti myös käärmeet ja muut ei-toivotut eläimet poissa pihoilta.

Katolisessa kirkossa kiirastorstai on puhdistustorstai ja paastonajan jälkeinen synninpäästön päivä. Ortodokseille päivä on vuoden tärkein siivouspäivä. Päivä on ollut Herran ehtoollisen asettamispäivä 600-luvulta lähtien. Nykyään Suomen kirkoissa käy kiirastorstaina enemmän väkeä ehtoollisella kuin minään muuna päivänä vuodessa.

Kalamiehet toivoivat tuoretta säätä, joka toisi hyvän onkikesän.

Kiits Kiiraan! oli tuttu huuto Julian lapsuudessa. Nykyisin sitä ei enää kuule.

Julian perheen traditiona on valmistella päivällä pääsiäisruokia ja käydä illalla messussa.