Näyttely oli esillä Porissa jo joulukuussa 2022, mutta niin vain on jäänyt kirjoittamatta tämäkin päivitys loppuun. Hyvin ehtii vieläkin, sillä hienot kannet, kuvitukset ja sarjakuvat eivät häviä minnekään, vaikka näyttely onkin ollut jo pitkään muualla, ja luultavasti kiertänyt puoli Suomea parissa vuodessa.
Näyttelyssä esiteltiin Hauhio niin kansikuvittajana, kuvittajana kuin sarjakuvapiirtäjänäkin. Niinpä oli ihan pakko lainata pino kirjoja. Muiden lukukiireiden vuoksi teosten lukeminen jäi pääosin pääsiäisen jälkeiseen aikaan. Siis vuonna 2022... minne tämä aika oikein kuluu?
Hauhio teki yli 300 kansikuvaa kirjoihin ja lehtiin.
Lueskelin teini-iässä paljon scifi-kirjoja, mutta sen jälkeen niihin on tullut tartuttaa harvoin. Olavi Kanervan ja Reino Helismaan Maan mies Marssissa oli varmasti aikoinaan joka pojan unelmalukemista.
Tuntemattomat ja tutkimattomat alueet panevat mielikuvituksen laukkaamaan kohti tuntematonta määränpäätä nykyäänkin. Jopa 'aikuisemmillakin pojilla', kuten vaikka Elon Muskilla, joka tavoittelee kohti avaruutta.
Tämä olikin ensimmäinen Reino Helismaan omalla nimellä tekemä kirja jonka olen lukenut.
Tämä taisi olla myös ensimmäinen scifi-sarjakuvani, vaikka siitä en olekaan ihan varma. Ensimmäinen kirjan Marsista joka tapauksessa.
Harmi, että innostukseni scifi-kirjoihin on sammunut lähes kokonaan. Tämä lukukokemus oli hyvä, mutta vaikka kuinka olen itsenäi tsempannut lukemaan uudelleen Dyyni-kirjan, niin en vaan innostu. Sääli.
Tämä kirja oli mielenkiintoinen kuvaus siitä, mitä aikanaan kuviteltiin Marsissa olevan. Kirjassa on vehreyttä ja eläimiä, mutta tuskin minun aikanani Marsiin perustetaan minkäänlaista siirtokuntaa. Vielä 1980-luvulla, kun scifi-kirjoja luin, siirtokunta kuussa tai Marsissa ei ollut ihan tavaton ajatus.
Verrattuna Maan mies Marsissa -kirjan kuvitukseen, oli satukuvitus paljon pikkutarkempaa.
Aina silloin tällöin haaveilen piirtämisestä, mutta sen opettelu ei innosta. Jos piirtäisin, voisin kuvitella piirtäväni mustalla tussilla vaalealle paperille, kuten tässäkin kuvassa on.
Ehkä tuo Saapasjalkakissa kuva on eniten tyyliä, jota voisin tavoitella.
Näistä saduista tuttuja oli ainakin Jaakko ja papu, Saapasjalkakissa sekä Vuohi ja kolme pientä vuonaa.
Vuona on siitä hauska sana, että sitä näkee nykyään tosi harvoin. Eikä ehkä olisi tässäkään tarvinnut näkyä, sillä vuona on lampaan karitsa, ei vuohen kili. Omassa lapsuuden satukirjassani yksi kileistä meni piiloon kaappikelloon.
Muitakin sarjakuvia Hauhio piirsi. Ensimmäiset sarjakuvansa hän teki 1937 Seura lehteen.
Rajaseudun
Poika, Ismo Lento oli yksi suosituista sarjakuvista. Koltan perintö, Sam Hurjan seikkailut maalla, merellä ja ilmassa, Lentävä lautanen... olivat varmasti huimia seikkailuja nuorille ja miksei vanhemmillekin pojille. Pulliainen seikkaili sarjakuvasivuilla. Näitä en juuri käsiini saanut, mutta Laikku 05 : kotimaiset sarjakuvat 1900-1945 -kirja oli kiva kooste monista vanhoista sarjakuvista.
Kuvakoosteessa oleva otos Lentäjä Sam Hurjan seikkailut maalla, merellä ja ilmassa on muuten Hauhion ensimmäinen lehteen piirtämä sarjakuva. Se julkaistiin Seurassa numero 20 vuonna 1937. Siinä Sam Hurja lähtee matkalle Amerikasta laivalla Suomeen. Oikea Seura löytyy Digiarkistosta. Sarjakuva on lehden loppupuolella.
Laitanpa tänne vielä yhden kuvan samaisesta Seurasta. Lehdessä näkyi olevan P.G. Wodenhausen tarina Jeevesin ja Bertilin kevätfiiliksistä. Senkin kuvittajana näkyy olleen Ami Hauhio. Pitäneekin lukea taas heidän sattumuksistaan. Olisipa itsellänikin Jeeves hoitamassa kaiken kotityön. 
