Arjen taidot estävät syrjäytymistä

Ruuanlaitto, pyykin pesu, siivous, aikataulujen ja asioiden hallinta, rahan käyttö, valistunut kuluttajuus jamaalaisjärki olivat yleisön eniten arvostamia arkitaitoja.

Satakunnan Marttojen tiloihin oli kokoontunut
mielenkiintoinen joukko keskustelemaan aiheesta :

”Tairaks sää arje?”

Kaikki osanottajat olivat sitä mieltä, että arjen taitojen osaaminen on yksi niitä asioita, jotka estävät syrjäytymistä ja pitävät pyörät pyörimässä silloinkin, kun maailma ei välttämättä kohtele hellällä kädellä.

Porissaa Toimiva Nuorten paja ja valtakunnallinen etsivä nuorisotyö ovat esimerkiksi niitä tahoja, jotka pyrkivät löytämään ne nuoret, jotka kaipaavat tukea arkeen ja esimerkiksi opiskelusuunnan etsimiseen silloin, kun oma motivaatio on vähän hukassa.

Suurena haasteena onkin löytää ne, jotka apua kipeimmin tarvitsevat. Helpompaa on sitten ohjata löytyneet oikeisiin paikkoihin ja antaa heille tarvittavia tietoja ja taitoja.

Käytännön taitoja opiskellaan pajoissa tai vaikkapa marttojen järjestämillä
kotitalouskursseilla.

Helpoissa käytännön asioista, kuten sämpylätaikinan tekemisessä onnistuminen antaa luottamusta isompienkin asioiden hoitamiseen.

Työpajoissa voi opetella itseään kiinnostavia asioita ja kehittää taitoja niin, että työ- tai koulutuspaikan
saaminen on helpompaa.

Monille nuorille paja tuntuu etukäteen vihoviimeiseltä paikalta, jonne joudutaan. Kun sitten ovi on avattu ja alkuhaastattelut käyty, alkaa tuntua että työpajaan on nimenomaan päästy.

Runsaslukuiselta yleisöltä ja keskustelijoilta kysyttiin, mitkä ovat niitä arjen taitoja, jotka ovat olleet itselle tärkeitä.

Ruuanlaitto, pyykin pesu, siivous oikealla tavalla, aikataulujen ja asioiden hallinta, rahan käyttö, valistunut
kuluttajuus ja maalaisjärki olivat niitä, jotka nousivat eniten esille.

Suomi-Areena- ja jazzviikolla ei koskaan tiedä kenet kohtaa. Tämän keskustelutilaisuuden aluksi kävi presidentti Tarja Halonen kiittelemässä marttoja siitä työstä, mitä martat ovat tehneet arjen ja kestävän kehityksen eteen. Kysyttäessä, presidentti Halonen piti tärkeimpinä arjen taitoinaan nuorena opittua ruuanlaittotaitoa sekä verkostoa.

Vaikka äidit pruukaavat niin sanoa, ei kaikkea silti tarvitse osata tehdä itse.

Tytönkin pitää saada mesoa

Zonta says NO -teltta kävelykadulla. KV  2013

Tytöille pitää sallia samalla tavoin kuin pojille räväkkyys ja mesoaminen. Hyssyttelyllä ja vaimentamisella ei kasvateta rohkeita naisia, jotka uskaltavat tarttua koviinkin haasteisiin. Sellaisia maailma tarvitsee muuttuakseen.

Ja juuri tuo muutos on se, mitä ilman emme tule toimeen.

Tämä oli mielestäni pariin lauseeseen kiteytettynä Zonta-järjestön suunnitteleman keskustelutilaisuuden suurin anti. Zonta-naiset olivat tänäkin vuonna onnistuneet löytämään joukon erilaisia ammattilaisia, joiden puhetta oli ilo kuunnella.

Tilaisuus alkoi vähän yllättäen sillä, että yksi toisensa jälkeen totesi eri sanoin, että päätöksenteossa tarvitaan ennen kaikkea erilaisia ihmisiä, ei niinkään miehiä tai naisia.

Maailmassa ei ole miesten ja naisten töitä, on vain töitä, jotka tulee tehdä, ja jotkut ihmiset osaavat paremmin jotain, jotkut muut taas jotain muuta.

* * *
Tämä lyhennetty Satakunnan Kansan huomioitsija -blogiteksti on julkaistu myös Satakunnan kansassa.

Timokratiaa

Timokratia oli etukäteen ainoa ohjelma, jonka valitsin puhtaasti otsikon perusteella.

Etukäteen kutkutti ajatus,
että Timot ovat tehneet sen, mitä Martta- tai Markkuliitto eivät ole huomanneet ja pykänneet pystyyn keskustelutilaisuuden Suomi-Areenalle.

Tilaisuuden juontaja, Timo Koivusalo kertoi Timojen tutkineen, että Timoja on Suomessa tällä hetkellä   59 055 kappaletta.

Kuusi Timoa. Kuva KV 2013

Kaikki Timot kuulemma ovat miespuolisia.
Yhdellekään naiselle ei ole kelpuutettu tätä uljasta nimeä.

Uteliaisuuttani tarkistin samaisesta

Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta, että Kirsi-nimisiä suomalaisia oli

15.7.2013 yhteensä 23028.

Timokratia-ajatuksen hauskuudesta huolimatta puhuttu asia oli vakavaa. 

Puhuttiin isoista asioista kuten työstä, ja pohdittiin, loppuuko työ tekemällä. 

Voimme olla täysin huoletta jatkossakin. Ei

kuulemma lopu.

* * *
Lisätty 2018
Tämä SuomiAreenan huomioitsijateksti on julkaistu myös Satakunnan Kansassa.

Sittemmin Marttaliittokin on ottanut näkyvämmän otteen SuomiAreenasta.Yhtenä vuonna KansalaisAreenalla nähtiin myös Markku-liiton koju.

Muutamassa kaupungintalossa on vuosien varrella tullut käytyä. Kyllähän tämä meidän hieno on.

Porin kaupungin sinetti Valtuustosalin seinältä. KV 2013

Olipa kerran Pisa-tutkimus

Olipa kerran eräs pienoinen pohjoinen maa, joka menestyi Pisa-tutkimuksessa
loistavasti. Maailmalta virtasi viisaita miehiä ja naisia ottamaan selvää mistä maan erinomainen menestys johtui.

Huolimatta siitä, että pienoisessa maassa puhuttiin outoa kieltä, tiedonvaihdosta selvittiin. Pienoisessa valtiossa jokainen lapsi oli jo 30 vuoden ajan opetettu vaikenemaan myös englannin kielellä. Rohkeimmat
yksilöt uskaltautuivat puhumaan ainakin sen verran, että asiat tulivat selväksi.

Tutkimusta uusittiin kolmen vuoden välein. Pienoinen maa lepäsi laakereillaan, kun aiemmin huonosti
menestyneet maat olivat ottaneet opikseen.

Laakereilla levätessä kehittyminen unohtui. Pienoisen maan kaikissa kouluissa ei enää otettu käyttöön
uutta teknologiaa, jonka käytössä maa oli ollut huippuluokkaa aiemmin. Opetus junnasi paikallaan.


Menestyneiden aikuisten mielissä alkoi elää pelko miten pienoisen maan oppilaat pärjäisivät tulevissa Pisa-tutkimuksissa. Kun eteläisessä naapurissakin koululaitos oli alkanut kehittyä pienoisen maan ohi, kauaskantoisimmat alkoialkoivat pelätä, että menossa oli ikävämmänpuoleinen muutos, josta ei hyvää seuraisi.

SuomiAreena keskustelu lahjakkaista lapsista 2013. Kuva KV

Eräänä tuulisena kesäpäivänä kerääntyi kuusi menestynyttä viisasta pohtimaan ollaanko menty jo niin pitkälle, että lahjakkaat lapset olisivat alkaneet syrjäytyä. Keskusteltuaan viimaisella rannalla tunnin ja vartin, tulivat menestyjät siihen tulokseen, että näin ei vielä ollut täysin käynyt. Pienoisen maan lahjakkaampia lapsia ei kuitenkaan ehkä aina ja kaikkialla huomioida tarpeeksi.

Yhdessä sovittiin, että painetaan unholaan kaikki ne pienoisen maan wanhat sananparret, joissa korostetaan
vaatimattomuuden hyvettä ja paremman elämän tavoittelun turhuutta. Sanonnat kuten ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa,” hylättiin nykymaailmaan sopimattomana.

Menestyjä, joka oli tullut kuuluisaksi opettamalla kaikki maailman ihmiset heittelemään vihaisilla linnuilla vihreitä possuja, lupasi auliisti keksiä vanhojen sanontojen tilalle muutamia käyttökelpoisia sanontoja, jotka nostaisivat pienoisen maan kansallista rohkeutta kohdata ylpeästi tulevaisuuden haasteet.

*  *  *
Lisäys 2018.
Teksti julkaisiin aikanaa myös painetussa lehdessä.

Kirjoitusta tänne siirtäessäni yritin muistella keitä muita keskusteluun osallistui, kuin Peter Vesterbacka, en muistanut. Sen sijaan muistan kyllä erittäin hyvin sen tv:stä tutun toimittajan, joka yritti kovasti yleisöstä olla sitä mieltä, että miten käy vähemmän lahjakkaiden lapsien, jos lahjakkaisiin lapsiin aletaan kiinnittää yhtään enempää huomiota.

Näin 5 vuotta myöhemmin voinen todeta, että hirveän paljon mitään näkyvää ei tämän suhteen ole tapahtunut tässä ajassa. Elän toivossa, että lahjakkaitakin lapsia huomioidaan edes jotenkin; etteivät jäisi lapsipuolen asemaan junnaamaan paikoilleen, kun eivät saa riittävästi virikkeitä oppiakseen sen, mihin pystyisivät. Harva kuitenkaan on omatoiminen ja innokas tutkimaan lisää.