20.3. Kevätpäivän tasaus

Kevätpäivän tasausta vietetään nykyisin 20.3. tai 21.3. Jostain Juliaa hämmästyttävästä syystä on päätetty, että vuodesta 2016 alkaen päivää vietetään aina 20.3. Kenties syynä on auringon ja maan pyöriminen. Julia muistelee myös, että joskus satavuotispäivänsä tuntumassa päivää aletaan viettää jo 19.3.

Kevät- ja syyspäiväntasaukseksi sanotaan aikaa, jolloin yö ja päivä ovat yhtä pitkät. Tasan yöt, tasan päivät tasan kaksi jalkaistain, sanoo kurki, kun päiväntasauksen aikaan liikkeelle lähtee (kohti pohjolaa) -sanonta on peräisin Vanajasta. Yö ja päivä ovat yhtä pitkät itse asiassa jo pari päivää aiemmin, mutta tasauspäivänä aurinko siirtyy taivaan eteläiseltä pallon puoliskolta pohjoiselle puoliskolle.

Suomen Lähetysseura on ottanut päivän kansalliseksi tasauspäiväksi, jonka tavoitteena on herättää keskustelua maailman hyvinvoinnin tasaamiseksi. Uuspakanoilla on kevätpäiväntasauksen kunniaksi Ostara-juhlat. Muut tahot eivät Suomessa sitten juurikaan vietä päivää näkyvästi.

Aiempina aikoina tämäkin oli eräänlainen työpitoinenmerkkipäivä. Talon miesväki teki tasauspäivänä puhdetöitä, sillä ottavimmat uistimet ja onget tehtiin tuolloin. Myös emännille riitti puuhaa mm. lutikoiden hävittämisessä, sillä päivää pidettiin vuoden kuivimpana ja sen vuoksi todella hyvänä päivänä pajun, lepän ja lutikoiden hävittämiseen. Parhaiten hävittäminen onnistui, jos päivä osui keskiviikoksi. Joillain paikkakunnilla luteet ja roskapuut hävitettiin jo edellisenä päivänä, koska uskottiin, että se olisi vuoden kuivin päivä.

Jos kellä on lutikoita kotona hävitettäväksi saakka, kannattaa reilusti kokeilla nyt seuraavaa nurmeslaista keinoa: Kun ennen kevätpäiväntasausta tekee yhdeksänlajisista puista vastan ja ripsuu sillä huoneen seinät alastonna ja vie rikat ulos kartanosta, niin lutikat häviävät. Heinolassa on sanottu, että luteita ja kirppuja pitää hävittämän kevättasauksenpäivänä, ja parempi vielä, jos se osuisi olemaan keskiviikkona, se olisi vieläkin kateellisempi.

Säitäkin saattoi päivästä ennustaa. Ensimmäinen teeren kukerruksen kuuleminen ennen kevätpäiväntasausta tietää lumisadetta, kevätpäivän tasauksen jälkeen se tietää kauniita ilmoja. Iltarusko ennen kevätpäiväntasausta tietää pakkasta, sen jälkeen lämmiintä.
Kirkas täysikuu ennen kevätpäiväntasausta ennustaa kaunista ilmaa, mutta jälkeen yöhallaa.