Cesare Pavese

Tutustuin Cesare Pavesen (1908-1950) muutama vuosi sitten kirjoittaessani päivitystä Volterrasta. Myöhemmin olen törmännyt nimeen usein Twitterissä, jota tosin en käytä enää. Siellä 'Roomassa tänään'  -aiheiden joukossa olen nähnyt enemmän eurooppalaista kirjallista kulttuuria kuin koskaan aiemmin satunnaisesti, etsimättä. Pavese on yksi niistä kirjailijoista, joka nousee esille tämän tästä.

"Ja hän ei ollut tyhmä, hän tiesi mitä halusi. Hän halusi vain mahdottomia asioita." Cesare Pavese Kuu ja kokkotulet (oma käännös) 

Pavese syntyi Pohjois-Italian viiniseudulla pienessä Santo Stefano Belbon -kylässä. 

Hänestä kasvoi yksinäinen ihminen. Osaksi siksi, että Pavesen isä kuoli ennen ensimmäistä maailmansotaa, mutta en voi pienen maalaiskylän tyttönä, ilman lähellä asuvia ikätovereita kasvaneena, olla tuntematta hengenheimolaisuutta maalaiskylän vähävirikkeisyydestä. Tosin Pavese muutti melko pienenä Tornioon.

Pavese päätti päivänsä 1950. Sitä ennen häneltä ilmestyi yksi runoteos Lavorare stanca. Toinen runoteos koottiin jälkeen jääneistä runoista ja aiemmin vain lehdessä julkaisuista runoista. 

Vuonna 2024 ilmestyi vihdoin käännös Runoja kummuilta, jossa on molempien kirjojen parhaat runot. Sain kirjan käsiini heti uutena. Runot on valinnut ja suomentanut Lauri Kaila.

Kirjassa on harmittavasti vain 2-sivuinen kääntäjän esipuhe. Suomessa vähemmän tunnetulle kirjailijalle se on vähän.

En ole mikään suorasanainen, kertovan runouden ystävä, koska minulle on useimmiten vaikea hahmottaa, miksi tarina on runo, kun se kuulostaa lyhyeltä kertomuksesta, mutta näistä tarinoista pidin. 

Olen opiskellut italiaa vuosia hyvin laiskasti mutta aina jää jotain mieleenkin. Niinpä runoja oli hauska lukea molemmilla kielillä ja huomata, kuinka hyvin suomentaja oli saanut sanat toimimaan suomeksi samaan rytmiin kuin italiaksi. 

Aiemmin olen lukenut klassikon Kuu ja kokkotulet, johon siis törmäsin soffamatkalla Volterraan. Miten voikin pieni paikka päätyä moneen kirjaan?

Kirjassa Amerikassa asuva kyläläinen palaa kotikylälleen ja tapaa nuoruuden ystävänsä. Kirja on klassikko, joskin Suomessa huonosti tunnettu.

Jollain tapaa samankaltaista yksinäisyyttä on myös Pavesen toisessa suomennetussa teoksessa Vain naisten kesken. Missä liikutaan yläluokkaisesti Torinossa,  muotimaailman seurapiireissä. 

On sääli, että Pavesen kirjoituksia ei ole enemmän. Mutta nämäkin ovat hyvä katsaus. Vielä riittäisi käännettävää, jos joku taho innostuisi. 

Heinäkuussa luettu 2025

Heinäkuu meni lomafiiliksissä. Geokätköreissut vei lukuaikaa sekä itse reissut että kätkömysteerien ratkominen. Mutta nyt ollaan taas syysmoodissa.

Atkinson Kate Ihan tavallisena päivänä. Jackson Brodie -sarjan 1. osa. Äänikirja ja tuntui, että nimiä oli vähän liikaa hanskattavaksi yhdeltä kuulemalta, mutta muuten hyvä kirja. Kolme erillistä katoamista ja avioeron jälkeistä sopeutumista kesäkuumalla oli vähän liikaa. Cambridge, Englanti. (22.7.) 🌟🌟

Atkinson Kate Kaikkein vähäpätoisin asia. Jackson Brodie -sarjan 2. osa heti perään. Nimet alkoi tulla tutuksi, mutta edelleen hieman sekavaa kuunnella. Luettuna on varmasti selkeämmät nimet. Tarina tässäkin hyvä. Teatterifestarit menossa ja paljon väkeä, rikastunut Brodie lomailee avovaimonsa kanssa, joka osallistuu teatterinäytökseen. Tapahtuu kolari, jota Brodie alkaa tutkia. Edinburgh, Skotlanti. (23.7.) 🌟🌟

Aulen Johanna Eläimet lensivät ensin : avaruusmatkailun uranuurtajat. Sarjakuva tietokirja avaruuteen ammutuista eläimistä. Nimeltä tunsin entuudestaan vain Laika-koiran. Mielenkiintoinen ja kivasti piirretty. (7.7.) 🌟🌟🌟

Backman Elina Kuka pimeässä kulkee. Ruumis löytyy Katri Valan -puistosta Helsingistä. Saara lähtee Mathildedahliin koiravahdiksi ja tutkii vanhempaa tapausta. Salo (3.7.) 🌟🌟

Blyton Enid Kadonneen kaulakorun tapaus. Olen lukenut kirjan ensi kertaa 1974 tienoilla, silloin kansikuva oli spoilaavampi, mutta jostain syystä en tykännyt kannesta lainkaan. Uusi kansi on aika hauska. Tarina kun kiva edelleen. Englanti (30.7.) 🌟🌟

Jæger Jörgen Ääni. Ole Vik -sarjan kuudes osa. Vähän tässä tuntui olevan monta erilaista asiaa 'pääosissa', mutta tykkäsin tästäkin osasta. Norja.

"Dementikolla ei ole muuta kuin tämä hetki." (28.7.) 🌟🌟

Leon Donna Mitä kylvät - komisario Guido Brunettn tutkimuksia osa 32. Tässä kirjassa luetaan ehkä vähemmän kuin aiemmissa (mikä pettymys), mutta muuten kirja on totuttua laatua. Italia, Venetsia.(12.7.) 🌟🌟🌟

McCall-Smith Alexander Kauniista ja kaukaisesta maasta : Mma Ramotswe tutkii osa 24. Tämä osa oli mielestäni taas mielenkiintoisempi, mitä pari edellistä. Ollappa itselläkin orpokodin johtajan kaltaisia ystäviä. Botswana. (11.7.)

Motte Anders & Anette de la Kuolema Caprilla - Lomaparatiisin murhat. Sarjan ensimmäinen osa sopii hyvin lomalukemiseksi, vaikka palelinkin terassilla tätä lukiessa. Kirja toi mukavia muistoja Sorrennon lomilta ja Caprilta. Italia.

"Vai oliko kenties totta se, mitä toiset sanoivat: Vesuviuksen ytimestä kantautui meren alitse kaasuja, jotka purkautuivat jonkin onkalon kautta Caprille ja vääristivät ihmisten aistihavaintoja? Oli miten oli, Lara tiesi, ettei ainakaan haitannut pitää vähän tarkemmin matkustajia silmällä. Kuka tahansa saattoi altistua Caprin lumoukselle." (4.7.) 🌟🌟🌟

Palviainen Jukka-Pekka Jugi ja majakkasaaren aave. Jugi-sarjan osa 1. Kuuntelin kirjan kertauksena ennen Kylmäpihlajan retkeä. Sehän se Rauman edustan ainoa majakkasaari on, vaikka oikeasti sieltä ei ole puolentunnin laivamatka (lähes tunti) eikä siellä ole yksiluokkaista koulua eikä kauppaa. Rauma. (13.7.) 🌟🌟🌟

Snow Christel Penni Pähkinäsydän ja pitsikartanon kummitus. Menossa on viides vuodenaika syksyn ja talven välillä. Penni Pähkinä sydän on vienyt minunkin sydämeni. Äiti pyytää Penniltä:

"Haluan että vannot minulle yhden asian, ettet koskaan luovu toivosta, et vaikka olisi kuinka synkkää." (29.7.) 🌟🌟🌟

Stout Rex Kuolema pöytälaatikossa. Matkalukemisena Virossa. Jotenkin muistin entuudestaan, että tähän liittyi käsikirjoitukseen, mutta tässä pöytälaatikossa löytyikin pommi. 

"Te luulette, että minun ateriani ovat kuin se ateria, jota Johnson kuvaili Boswelille: 'Huonosti tapettu, huonosti puhdistettu, huonosti keitetty ja huonosti tarjoiltu', ja tunnette minua kohtaan sääliä." 

Pohtii Wolfen naapuri Vollmer, kun ei ehdi syömään täpläsillinmätiä kreolilaiseen tapaan. Maistuisi minulle. Kunpa löytäisin jostain Nero Wolfe keittokirjan...  USA. (31.7.) 🌟🌟🌟

Stout Rex Kuoleman käsikirjoitus. Tähän tarinaan liittyy oleellisesti romaanin käsikirjoitus. Ja Archie pääsee järjestämään naistenkutsut. USA. (14.7.)

Talvi Marke (Anne Leinonen ja Helena Waris) Silmukoita ja sutinaa Kettukoskella. Kettukoski-sarja alkaa, kun aiemmin menestyneen Neulemurhat-dekkarin kirjoittaja Auri Tuhkanen muuttaa vanhempiensa asuntovahdiksi kirjoittamaan menestyneen kirjansa jatko-osaaa. Yhtäkkiä hän on keskellä murhatutkimusta. Liikaa romantiikkaa minulle, mutta muuten tykkäsin. (8.7.) 🌟🌟

Terras Antto Tallinnan tappajat - Viron veriset vuodet. TrueCrimea Virosta tuttuun Terraksen tapaan. Jutut oli lyhyitä, mutta hyvin tuli selväksi. Viro (21.7.) 🌟🌟🌟

Terras Antto Tallinnan tappajat - Viron veriset vuodet osa 2. TrueCrimea jatkuu. Viro. (22.7.) 🌟🌟🌟

Verne Jules Karpaattien linna. Tapahtuma alkaa 29.5., milloin sää ajaa partaansa - se ajaa sen toisinaan hyvin lyhyeksi, Romanian Transslvaniassa (metsien maa, jonka pinta-ala on 1/9 Ranskasta), Werstin kylässä, missä oli paronin linna. (5.7.) 🌟

Walthéry Ei. & Jidéham Natasha Epävakaat laitteet. Taas näitä sarjakuvia, jotka oli toinen osa, mutta tilatessa kirjaa lähikirjastoon en sitä tajunnut. Ylipäätään ei mitään mielikuvaa, mitä projektia varten olen tämän tilannut. Kiva kirja, vaikka eka osa puuttukin lukupinosta. (11.7.) 🌟🌟