29.10. Anastasian päivä

Itä-Suomessa on vietetty Urmaan päivää pyhittäjämarttyyri Anastasian päivänä. Anastasia, jota myös Nastajaksi kutsutaan, on Lammasten jumalan päivä, eli päivä, jolloin lampaat siunattiin. Nastasjana on lampaiden siunaamispäivä. Silloin paistetaan kullekin lampaalle pieni kakku, ja syötetään se seuraavana aamuna lampaalle. Kakut ristitään paistoiltana.

Päivää on vietetty myös naisten viljankorjuupäivänä ainakin Inkerin alueella. Julian kamarissa on pohdiskeltu, miksi naisten viljankorjuujuhla on eri päivän kuin miesten, mutta kaiketi sillekin on joku selitys olemassa. Joka tapauksessa tänä päivänä naiset aloittivat kaksipäiväisen juhlinnan, johon kuului syöminen, suominen, laulaminen ja tanssiminen. Juhlimisen ohella käytiin kuitenkin hoitamassa lehmät ja muut kiireeliset työt.

28.10. Simon päivä

Simo siltoja tekee. Julian kamarissa ollaan sitä mieltä, ettei vielä tarvitsisi, mutta kyllä se talvi sieltä valitettavasti on tulossa. Vanhan sanonnan ajatus on siinä, että maa ja vesilätäköt ja pienet lammet alkavat vähitellen jäätyä. Tätä monille tuttua Simonpäivään liittyvää sanontaa voidaan jatkaakin: Martti maata vahvistaapi, Antti aisoilla ajaapi, Nikolaus nivoopi kiinni.

Simon päivää on vietetty varhaiselta keskiajalta lähtien apostolien Simon Kiivailijan ja Judas Taddeuksen muistolle. Suomessa päivää on vietetty ainakin jo 1330-luvulta saakka. Katolisella ajalla pyhimysten päiviä vietettiin paastoamalla edellisenä päivänä. Näitä paastopäiviä oli vuodessa pilvin pimein. Ruuan ohella rajoituksia oli mm. aviovelvollisuuksien täytössä.

Kaikkia pyhimyspäiviä ei kuitenkaan vietetty pidättäytymällä työnteosta. Koska oma pyhimys löytyy jokaiselle päivälle, ei jokainen pyhimyspäivä voinut olla pyhäpäivä; työtkin piti joskus saada tehtyä.

Simonpävää on pidetty myös epäonnen päivänä, koska päivän toisena suojeluspyhimyksenä on toivottomien tapausten suojeluspyhimys Juudas Taddeus. Tämän vuoksi Simon päivänä ei kannattanut aloittaa mitään merkittävää työtä.

Mainittakoon sekin, että joissakin keskieurooppalaisissa maissa pidetään Simoa myös toffelisankareiden suojeluspyhimyksenä. Näin ollen miesten tulisikin huolehtia, että ainakin tänä päivänä nousisivat ennen vaimojaan. On sanottu, että jos vaimo nousee Simon päivänä ennen miestä ylös, pitää hän perheen ohjaksia kädessä seuraavanakin vuonna.

Simon päivän säästä on ennustettu tulevaa, sanottiin: Mimmoiset ilmat simona, semmoiset kylvön aikaan tai jos metsä on simona lehdetön, niin vappuna on maa paljaana.

Simon päivä on tunnettu myös Sika-Simuna, koska näihin aikoihin, kun ilmat alkavat viiletä, aloitettiin syysteurastus: Simo sikoja pistää, että pyhiksi miehiksi makkaraa saa.

27.10. Kansainvälinen nallepäivä

Kansainvälistä nallepäivää vietetään presidentti "Teddy" Rooseveltin syntymäpäivänä. Teddy-karhu on saanut nimensä Rooseveltiltä, joka kieltäytyi vuonna 1902 ampumasta karhunpoikasta ja tästä syystä nallekarhulle annettiin lempinimi Teddy-karhu. Ensimmäiset mohairiset leikkikarhut valmistettin Saksassa ja Yhdysvalloissa 1902. Teddyjen kulta-aikaa oli 1907 vuodesta toisen maailmansotaan. Viime aikoina pehmoiset teddykarhut ovat tulleet taas muotiin.

Nallepäivän vietto rantautui Suomeen Ruotsin kautta 1990-luvulla. Kovin iso ja näkyvä päivästä ei ole ainakaan vielä tullut, mutta kauppojen mainoksissa ja kirjastojen lastenosastojen ohjelmissa nallepäivä vilahtelee vuosittain. Enemmän tapahtumia löytyy Yhdysvalloista tai Britanniasta.

Julian kamarissa luettiin nallepäivän aattona innokkaasti neulekirjaa nallen teosta. Voi olla, että Julia viettääkin nallepäivän iltaa aloittamalla neulenallen valmistuksen. Innostus neule-eläimiin syntyi kirjamessuilla, joilta Julia löysi pienoisen kasan englanninkielisiä neulekirjoja talven varalle. Julia näet ei ole talviunilla, vaan käpertyy soffalle neulomaan lämpimistä langoista kaikkea kivaa talvista mieltä lämmittämään.