Kun ennen vanhaan hankittiin jotain suurta, saadaan mukaan käsikirja, josta voi etsiä vastauksia mieleen tuleviin kysymyksiin. Nykyään pitää tyytyä johonkin hyvään ystävään, kuten Googleen.
Uudehkoja joulukirjahyllyni kirjoja on Steve Caplinin ja Simon
Rosen Joulun käsikirja, jonka on suomeksi toimittanut Juha Virkki.
Kirja on julkaistu suomeksi 2007.
Kirja alkaa joululahjoista, mutta pääpaino ei ole käsillä tekemisessä vaan
ostamisessa ja paristoissa (joita yleensä on liian vähän ja sitten lopuksi on
jäteongelma).
Heti toisena lukuna on jouluiset maljat, joiden yhteydessä käydään läpi
pikkujoulut, glögit ja krapulat. Itselleni uutuutena kirjassa on
kuohuviinipullojen pullokoot. Pullon ja Magnumin tiedän, mutta seuraava koko on
Jerobeam, Rehabeam, Methusalem, Salmanazar, Balthasar, Nebukadnessar ja
Melchior, Salomo, Primat ja Melkisedek. Jälkimmäisessä on 40 pullollista juhlajuomaa.
Itse pohtisin, että se jo vaatinee tarjoilijaltakin hivenen enemmän voimaa.
En välttämättä haluaisi olla avaamassa pulloa, jossa painetta on kenties 40
kuohuviinipullon verran, kun tavallisen pullonkin kanssa saa olla tarkkana, jos
sitä on kovasti heilutellut lähiaikoina.
Jotenkin hämmästyttää sekin, että kolmas itämaantietäjä Caspar, on ilman
nimikkopulloa (toistaiseksi). Niille, joille itämaantietäjät eivät ole nimituttuja,
niin legendan mukaan nimet olivat Caspar, Melchior ja Balthasar. Näistä Caspar
oli lähtöisin Afrikasta.
Kirjassa esitetään joulun perinteitä ympäri maailmaa, sekä mielenkiintoisia
juttuja joita vain on hauska tietää. Vinkkejä löytyy kotijoulun valmisteluun ja
vaikkapa paukkukarkkivitseihin kuten: Mitä vähärasvainen kinkku soittaa
bändissä? (Luuviulua). Joulun ja Uudenvuoden juhliin on vinkkejä lauluista,
peleistä ja muusta ajanvietteestä. Kaiken kaikkiaan mukavan kattava kirja ja
vähän eri näkökulmasta tehty, kuin kotimaiset vastaavat joulukirjani, kuten
aiemmin esitellyt Martan joulukirja ja Mysi Lahtisen Joulu.
Hätkähdyttävin tieto on brittiläisestä Andy Parkista, joka on viettänyt
joulua kirjan tekoaikaan 13 vuotta putkeen, ja syönyt ystävien ja naapurien ja
julkkisvieraiden kanssa yhteensä 4.750 kalkkunaa, 120.000 ruusukaalia tuhonnut
189.580 paukkukarkkia. Eipä siihen voi muuta sanoa, kuin Hallelujaa, nyt
joulu on!, mikä on itse asiassa Andy Parkin levyttämä joululaulu. Nettitietojen
mukaan Andyn ”on joulu ainainen” -projekti on jatkunut ainakin 23 vuoden
ajan (viimeinen löytämäni tieto vuodelta 2017 ja huom, myös On joulu ainainen on Andyn levyttämä
kappale). Projekti alkoi heinäkuussa 1993. Vuosien saatossa jokapäiväiseen
joulumenyyseen on tullut sen verran muutosta, että 21 kalkkunan syöntivuoden
jälkeen Andy siirtyi syömään possua.
Itse en luultavasti innostuisi syömään samaa ruokaa vuodesta toiseen, mutta
muuten ainainen joulu voisi olla kiva.
