Mikä ihana ajatus lukijalle – lukea joka päivä ennen joulua
tarina, joka vie vähitellen kohti joulua!
Törmäsin ensi kertaa joulukelenterikirjaan joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla, jolloin luin aiemmin hankkimani Jostein Gaardenin Joulumysteerio kirjan. Kirjassa tehdään jouluinen vaellus Norjasta Euroopan halki Betlehemiin.
Muutama vuosi sitten löysin Lottamuseon myymälästä Lusijan tarinoita -joulukalenterikirjan, ja sen jälkeen olen lueskellut aina joulukuussa joulunovelleja.
Tänä vuonna lainasin sarjan ensimmäisen kirjan vuodelta 2014. Siinä kirjoittajat ovat itselleni oudoimmasta päästä tässä sarjassa. Veikkaan kuitenkin, että tänäkin vuonna käy, kuten aiempinakin, että jonain iltana kalenteri unohtuu ja sitten onkin paljon luettavaa joulupäiviksi.
Tänä vuonna on mahdollisuus myös kuunnella Joulukalenteri Specialia. Äänikirjan novellit on poimittu kolmesta ensimmäisestä kirjasta.
Henkilökohtaisesti uskon enemmän siihen, että äänikirjaa tulee kuunneltua päivittäin. Ehkä näin etätöissä voi ottaa tavoitteeksi kuunnella päivän novelli työpäivän päätteeksi lenkillä.Merikarvialla syntyneen (Satakuntalaisena sitä muistaa
mainita aina tällaiset asiat) kirjailija Juha Mäntylän Joulukalenterikirjoilla
on ollut vuosittainen teema. Ensimmäisen kirjan novellit pohjautuvat
kulloiseenkin päivään, toisessa kirjoitettiin eri paikoista ympärimaailman, kolmannessa
esillä oli aina joku joululaulu jne.
Kirjan tuotto on mennyt aina, ja menee tänäkin vuonna
äänikirjasta, hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna kertyvä potti menee kokonaisuudessaan Veikko ja
Lahja Hurstin säätiölle, missä ne ohjautuvat vähäosaisten joulunviettoon.
Ensimmäinen luukku avattuna. Tämän vuoden kalenterina kaapista löytynyt vanha SPR:n joulukalenteri Lars Carslssonin jouluisin kuvin. |