Museoiden joulunäyttelyissä oppii aina jotain uutta joulun historiasta. Tänä vuonna ei ole ollut mahdollisuutta käydä museossa montaakaan kertaa, mutta onneksi on museoiden verkkonäyttelyitä, Finna ja aiempien näyttelyiden näyttelyjulkaisut.
Yksi suosikkijulkaisuistani on Turun maakuntamuseon Oi jospa
ihmisellä ois joulu ainainen… kirja.
Kirjasta löytyy Turun museoissa olleita jouluisia kahvipöytiä, ruokapöytiä
ja muuta ruokaan liittyvää joulusomistusta. Esillä on monipuolinen kattaus,
jossa ei ole unohdettu edes joulutonttua eikä lastenhuoneen joulua.
Kattaukset ovat eri aikakausilta hansa-ajalta ja rokokoosta 1900-luvulle.
Kirjasta löytyy myös reseptejä ja selostuksia, mitä ainesosia on kuulunut
erilaisiin jouluherkkuihin kuten ämmännahkaan (apteekista ostettava
sitkeä, purukumin tapainen joulukaramelli, jossa oli arabikumia, sokeria,
tragantia, lakritsijuurta, munanvalkuaista ja pomeranssinkukkasokeria) tai
hiivalla kohotettuun 1500-luvun jälkiruokana viinin kanssa syötävään krokanttikakkuun.
Kirjan joulupöytiä koristavat mm. krokanteista tehdyt runsauden sarvet, hyasintit,
komeat taitellut lautasliinat, runsaat leipäpinot ja erilaiset kynttilät. Tämä
olikin näyttely, jonka olisin halunnut nähdä. Kirja on vuodelta 2001, mutta
kenties taas ensi jouluna eri museot kattavat jouluisia pöytiä kaikkien
nähtäville.
Omaan joulustarttiini on kuulunut Porissa Korsmanin talon joulu. 1953 vuotta
elävässä poliisi Korsmanin talossa tuoksuu joulun alla pannukahvi, riisipuuro
ja lanttulaatikko. Radiosta kuuluu Taatan joulupakinoita. Porin Marttayhdistys
on yli 20 vuoden ajan ollut mukana toteuttamassa elämyksiä jotka johdattavat
mielen mummolan keittiöön.
