Joulukuussa 2025 luetut

Joulukuussa tuli luettua taas hieman totutumpaan tahtiin. Vielä en edes yrittänyt kirja päivässä tahtiin, mutta luin/kuuntelin kuitenkin joulua valmistellessa, palapeliä tehdessä ja raketteja katsellessa yhteensä 23 kirjaa. 

Koko vuoden saldo on 265 kirjaa. 

Andersson Laura Kappelin salainen joulu. Kirja vei kivasti jonnekin sadan vuoden takaiseen Helsinkiin. Tykkäsin, kuten lähes kaikista tuohon aikaan sijoittuvista kirjoista. (21.12.) 🌟🌟

Ekberg Anna Uskottu nainen. Ekberg ei ole naiskirjailija, vaan kaksi miestä: Anders Rønnow Klarlund ja Jacob Weinreich. Kirja valikoitui luettavakseni lukupiirin itse valittuna Tanska-aiheisen kirjana siksi, että takakansiteksti mukaan juoni oli kuin kiinalaisessa hömppäelokuvassa. Kotiin sidottu vaimo, menestynyt pettäjämies ja väkivaltainen kuolema. Vain uudelleen syntymä muutamaa vuotta aiemmaksi ja sitä seurannut kosto jäi uupumaan. Yhdellä päähenkilöllä on siirtolapuutarhamökki  Nørreskovenin alueella. (10.12.) 🌟🌟

"Christian vetää syvään henkeä, sulkee silmänsä ja ajattelee kaikkea, mikä on mennyt vikaan, elämänsä monia harha-askelia, vääriä päätöksiä. Jotkut kutsuvat sitä kohtaloksi. Christian ei usko kohtaloon. Hän on järkevä mies. Elämä koostuu valinnoista ja niiden seurauksista. Mutta kuka olisi osannut ennustaa, että jonain päivänä hän päätyisi tähän pisteeseen? Että hän istuisi pakettiautossa myöhään illalla odottamassa vaimoaan pimeyden ja sateen suojissa kuin petoeläin savannin korkeassa ruohikossa."

"Avioliitto on ainoa sota, jossa nukutaan samassa sängyssä vihollisen kanssa. Woody Allan."

"Rakkaus voi parhaiten ilman lattialämmitystä, HTH-keittiötä ja kahden auton autokatosta. Rakkaus on kuin elävä organismi, hän muistaa ajatelleensa, kuin hiiva tai eläin – kaikilla maapallon eliöillä on jonkinlaiset erityiset reunaehdot, joiden on täytyttävä, jotta ne itäisivät ja kasvaisivat isoiksi. Ja niin kuin korvameduusa ei pysty elämään liian kylmässä vedessä tai lohi liian lämpimässä, rakkaus ei viihdy liian mukavassa ympäristössä. Vain kaksi ihmistä, tuli kamiinassa ja pari mattoa lattialla."

Eväsoja Minna Rakkauden merkit : perheestä, parisuhteesta ja avioliitosta japanilaisittain. Muutama tarina elävästä elämästä erilaisista avioliitoista nykyää Japanissa, Kioto. Tietokirja. (16.12.) 🌟

Ge Fei Näkymättömyysviitta. Kertoja valmistaa kaiuttimia työkseen, mutta elää melkolailla köyhänä pääkaupungissa, missä kaikki haluaa menestyä. Kirjassa on mainintoja klassisista kappaleista. Kuuntelin mm. Belá Bartókia. Peking, Kiina. (29.12) 🌟

" Joka varhain kuolee, se varhain uudestaan syntyy."

Haasio Ari Hikomorit. Japanilaisista, ja vähän suomalaisistakin kotiin sulkeutuneista nuorista kertova tietokirja. Odotin kirjalta enemmän, mutta aika perustiedoissa tämä kirja kertoi. Japani (3.12.)

Hämeenniemi Eero Kulkija Venetsiassa. Olen aloittanut kirjan vajaa vuosi sitten. Muistelen, että se oli ihan ok, mutta oli helppo jättää kesken ja unohtaa. Nyt kun kuuntelin loppuvuodesta useammankin keskeen jääneen kirjan loppuun, totesin, että tämähän oli hyvä, ja harkitsen uudelleen lukemista. Italia. (31.12.) 🌟🌟

Itkonen Juha Huomenna kerron kaiken. (19.12.)

Keskitalo Joona Järvi, joka murtui. Mielenkiintoinen tarina Rautjärveltä, jonka sijainti Etelä-Karjalassa piti oikein katsoa netistä. Tykkäsin keskeisten henkilöiden dynamiikasta. Rautjärvi. 

(27.12.) 🌟🌟🌟

Louis Édouard Kuka tappoi isäni. Oletin TrueCrime tyyppiseksi dekkariksi, mutta olikin romaani ja vieläpä ihan ok. Ranska. B(31.12.) 🌟🌟 

"Kaikkein eniten minua hämmästytti se, että näytit niin onnelliselta. Hymyilit."

Lu Wenfu Herkkusuu. 

"Tuollaisesta syöpöstä ei tule kunnon ihmistä." 

Päivän ensinuudelit on monien unelma, erityisesti Punainen villijoutsen - ravintolassa... Kirjassa puhutaan herkuista, mutta myös arkisesta ruuasta. Mutta kun 1958 suuren harppauksen aikaan ruokaa oli vähän, niin kolme kupillistakaan riisiä ei riittänyt tyydyttämään nälkää. Melkein kaikilla oli nälkä, mutta kulinaarisuudesta ei ollut takeita. (20.12.) 🌟🌟 Kiina, Jiangsu. 

"Sitten sain loistavan ajatuksen. Miksi en yrittäisi kirjoittaa kirjaa. Kaunokirjallisuus kuvaisi todellisuutta, mutta sen ei tarvitsisi pitäytyä tosiasioissa."

"Suuren harppauksen kestäessä ihmisillä ei ollut aikaa kiinnittää huomiota syömiseen, ja vaikeina vuosina ihmisillä ei ollut enää mitään syötävää. Kun soijakastikettakin piti säännöstellä, kenellä olisi ollut enää mitään sanottavaa ruuasta. Jopa vihanneskeitto meni kuin kuumille kiville, vaikka siinä käytettiin yhä vähemmän öljyä ja enemmän suolaa. Ihmiset tahtoivat vatsaansa kaiken syötäväksi kelpaavan, sen maukkaus tai maittavuus oli yhdentekevää."

Murong Xuecun (1974-, oikealta nimeltä Hao Qun) Unohda minut tänä yönä, Chengdu. Kirjassa kerrotaan perheellisen miehen elämästä Chengdun kaupungissa. Kaikki ei mene hyvin, työ on pätkätyötä, mahjongin peluuta, päihteitä, parinvaihtoa ja vieraita naisia..., kunnes vaimo puuttuu peliin. 

Kiina, Sichuan. (20.12.) 🌟🌟🌟

"Seitsemän vuotta tuon tapahtuman jälkeen olen vihdoin ymmärtänyt, että pettämisessä ei ole mitään negatiivista. Chengdun katuja kävellessäni tulen usein miettineeksi, kuinka yksikään nainen tai mies voi pysyä tässä kaupungissa uskollisena. On kuin petoksesta ja nautiskelusta olisi näinä aikoina tullut tavallinen käytäntö."

Noronen Paula Yökoulu ja noiduttu tossut. Yökoulusarjan 3.osa. Koululle toimitetaan seitsemät tossut. Ja mitä sitten tapahtuukaan. Pohjatietoina kannattaa tutustua Lumikki-satuun. (31.12.) 🌟🌟

Noronen Paula Yökoulu ja vaarallinen operaatio. Yökoulusarjan 4.osa. Zombi vauvat ja ei niin tyypillisten koululaisten yökoulu uimahallissa. (31.12.) 🌟🌟

" Motto: Leipä putoaa lattialle aina joko voi puoli tai pohja ylöspäin. Harvemmin kyljelleen."

"Onko pakko pukea uimapuku jos on näkymätön?" 

Noronen Paula Yökoulu ja hirveä hammaskeiju. Jatkoa sarjalle. Tässä hammashoitaja tuputtaa sokeria. (31.12.) 🌟🌟

"Motto: Hammasmädän pelko on viisauden alku." 

Saahko Lotta-Sofia Lilja muuttaa maailmalle. Muutto suuntautuu Kiinaan. Tätä julkaistessa mietin, olenko lukenut tämän aiemmin erilaisella kansikuvalla, mutta ehkä en. E-kirjan kuvitus oli hieno. Kiina. (22.12.) 🌟🌟

Sallinen Paula Serkkuni, ihmiskauppias. Kertomus siitä, miten vietnamilainen nainen joutui ihmiskaupan uhriksi muutettuaan serkkunsa firmaan töihin Suomeen. Serkulla on Suomessa kolme kynsistudiota. Tietokirja. (31.12.) 🌟🌟

Su Tong (1963-) Punainen lyhty. Tarina rikkaan miehen viidestä vaimosta 1930-luvulta. Päähenkilö on 19-vuotiaana perheensä talousvaikeuksien vuoksi naimisiin joutunut opiskelija ja puoliso Chen Zuoqian täyttää juuri 50 vuotta. Elämä sisarvaimotaloudessa ei tuolloinkaan ollut helppoa. Elämä oli tylsää, ja kilpailu kulloisenkin suosikkivaimon statuksesta oli kova. Kirjan tapahtumapaikkana on kuvitteellinen kaupunki Kiinan itäosissa. 

 Kiina, Jiangsu. (18.12.) 🌟🌟🌟

" Kukako minä olen? Sen saatte kohta tietää."

Tudeer Marika Joulu Koirajoella 2017. Idan joulut -sarjan osa 1. Sarjassa seurataan Idan jouluja alle kouluikäisestä aikuiseksi. Suomi on juuri itsenäistynyt ja on maan ensimmäinen joulu. Pulaa on vähän kaikesta. (23.12.) 🌟

Tudeer Marika Joulu Pilpalassa 1924. Tässä kirjassa on mukana Idan kansakoulun joulujuhla. (24.12.) 🌟

Tudeer Marika Joulu Helsingissä 1935. Tästä osasta tykkäsin eniten, lienikö syynä se, että kuuntelin sen ensimmäiseksi. Helsinki. 🌟🌟

Tudeer Marika Joulu Kotirintamalla 1943. Ida on lääkärinä Helsingissä ja puoliso eläinlääkärinä rintamalla, lapset Pilpalassa. Kirjeet kulkee. (24.11.) 🌟

Tuokko Kaisu Pimeän hetket. Joulukalenterikirjaa vuodelta 2025. Eevi Manner -sarjan etkot. Kirjassa Manner on vielä koulussa. Olen tykännyt sarjasta paljon, mutta tämä ei ottanut mukaansa. En tiedä kuinka paljon tunnelmaan vaikutti se, että kuuntelin tämän joulupäivänä, jolloin ei vielä ollut tarjolla kokonaista kirjaa, vaan uusi osa tuli aloittaa uusine nopeussäätöineen 24 kertaa noin 15-20 minuutin välein, mikä ärsytti. Kristiinankaupunki. (25.12.) 🌟🌟

Valkama Heikki Keisarin varjo. Riku Mäen japanilaisista seikkailuista kertovan sarjan osa 6. Tällä kertaa Riku ja Naomi sattuvat olemaan junassa, jossa tapahtuu räjähdys. Tykkäsin kirjasta erityisesti siksi, että siinä esiteltiin hyvin uudet henkilöt. Nopeammasta temmosta pitävät lienevät hyvinkin paljon eri mieltä. Vaikka Japani on kiinnostanut teini-iästä alkaen, niin opin kuitenkin jotain uutta. Japani. (6.12.) 🌟🌟

"Iske kuin rukoilijasirkka, rajusti ja yllättäen.

Jostain nyrkkeilyvalmentajan sanat muistuivat Yaegashin mieleen."  

Elokuussa 2025 luetut

Elokuussakin tuli luettua aiempia vuosia vähemmän, koska en ollut koko aikaa kotona. Kylässä tulee harvemmin luettua koko päivää. Kirja päivässä, kaksi parhaassa -tahti toki vaatii omistautumista asialle. Väliaikatietona kerrottakoon, että syyskuu on alkanut jälleen totuttuun tapaan. Kappalemäärää vähensi sekin, että alkukuusta kuuntelin viisi Sansomin kirjaa, joita ei juuri pysty lukemaan päivässä, vaikka lukisi koko valveillaoloajan. 

Poiketen aiemmista kuukausista, elokuulle ei osunut varsinaisia helmiä montaakaan ja nekin oli jo aiemmin kerran luettuja runoja ja kirjasarjan osia. No. Aina ei saa lukea pelkkiä helmiä. Pienoiset pettymykset tekevät timanttisista lukukokemuksista entistä timanttisempia. Kuukauden kirjoista uskon lukevani Pavesen runokirjan kolmannenkin kerran lähivuosina. 

Bergman Ingrid Fanny ja Alexander. Fannyn ja Alexanderin isä kuolee. Äiti ihastuu piispaan ja menee naimisiin. Vähitellen piispa näyttää sadistisemmat karvansa ja ottaa Aleksanderin silmätikuksi. Suku, joka aluksi jätti äidin oman onnensa nojaan tarttuu asiaan. Kiehtovasti kirjoitettu surullinen tarina. Ruotsi Upsala. (30.8.) 🌟🌟

Blyton Enid Haamulinnan salaisuus. Pulla ja kumppanit lähtevät tutkimaan läheistä haamulinnaa haamukukkulalla, koska tyttöjen isät olivat laatineet aktiivista lomaa varten vierailulistat. 

"Mikään ei vedä vertoja perheessä vallitse alle luottamukselle, voin suositella sitä kaikesta sydämestäni." (Pulla) Englanti. 16.8. 🌟🌟

Blyton Enid Lukitun talon salaisuus, Salaisuus sarjan 6. osa. Poliisi Goomin veljenpoika Ern ilmaantuu sarjaan. Etsivät keksivät hänelle seikkailun mistä tuleekin oikea seikkailu. Englanti. 🌟🌟

Eriksson Kjell Julmien tähtien alla. Pakko todeta, että tämä dekkari ei oikein imaissut mukaansa. Myönnän ongelmana olleen myös sen, että kuuntelin tätä päivällä äidin kanssa ja iltaisin Fanny ja Alaksandia. Jotenkin menivät sekaisinkin jossain kohtaa. Ruotsi, Upsala. (28.8.)

Haasio Ari Verkkorikokset. Tietokirja jossa kerrotaan erilaisista verkossa tapahtuvista rikoksista. Tietokirja. (31.8.) 🌟🌟

Hauta-aho Mari Johanna Sitten mutsi vietiin Maijalla ja faija lanssilla. Mari Johanna otetaan huostaan 13-vuotiaana ja saa vähitellen oman elämän. Sitä ennen elämää varjostaa isän alkoholin käyttö ja äidin huumehuuruinen elämä. Elämäkerta, TrueCrime, Helsinki. 🌟🌟

Jordan Robert Pimeän varjo Ajanpyörä osa 7. Aloitin tämän lukemisen kuukausia sitten. Vielä pari kirjaa, niin olen samassa pisteessä, mihin sarjan lopetin joskus 20 vuotta sitten. Kelpo sarja, mutta aikanaan häiritsi se, että kirjassa ei ehditty etenemään kaikkien päähenkilöiden tarinaa, kun he olivat niin etäällä toisistaan.  Fantasia. 🌟

Kawaguchi Toshigatsu Ennen kuin muisto haalistuu. Sarjan kolmas osa oli mielestäni kiinnostavampi kuin toinen. Tässä oli taas vähän yllättksellisyyttäkin mukana, kuten ensimmäisessä kirjassa. Japani. (4.8.) 🌟🌟

Knutsson Gösta Pekka Töpöhäntä sarjassa Pekka Töpöhännän iltasadut osa 1. Pekka Töpöhännän tarinan alku maatilalta kaupunkiin lyhyesti. Ruotsi Upsala. (30.8.) 🌟

Knutsson Gösta Pekka Töpöhännän seikkailut sarjan ensimmäinen osa. Pekka Töpöhäntä muuttaa maalta kaupunkiin. Ruotsi Upsala. (30.8.) 🌟🌟

Pavese Cesare (1908-1950) Runoja kummuilta. Langhe, ja Torino Piemonte, Italia. Liian nuorena kuollut Pavese on yksi italialaissuosikeistani. Hienoa, että viime vuonna ilmestyi käännös kirja hänen runoistaan.

"... 'Sinä kun Torinossa asut...',

hän sanoi, '...mutta oikein teet. Elämä on elettävä

kaukana kylästä: hyödynnettävä ja nautittava

ja sitten, kun palaa, kuin minä nelikymmenissä,

sen löytää aivan uutena. Langhe ei katoa.' "...(13.8.) 🌟🌟🌟

Salonen Jari Rikkihappo. Zetterman jatkaa elämää ilman Oilia ja matkustelee Ranskan ja Helsingin väliä. Helsinki. 🌟🌟🌟

Sansom C.J. Luostarin varjot. Shardlake osa 1. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuoteen 1537. Tudor-hallitdijan Henri VIII aikaan kun ministerinä oli Lordi Cromwell.  Aportti Fabian johti luostaria, jonka murhista ja tapahtumista kirja kertoo. Henrik VIII vaimo Anne on juuri mestattu. Englanti. (5.8.) 🌟🌟🌟

Sansom C.J. Musta tuli. Shardlake osa 2.

On vuosi 1540. Lakimies Shardlake haetaan avustamaan Cromwelliä mustan tulen etsinnässä. Samalla hän saa uuden apulaisen Baracin. Englanti. (7.8.) 🌟🌟

Sansom C.J. Itsevaltias. Shardlake osa 3. Vuosi 1541, Henrik VIII lähtee maakunta kiertueelle. Englanti. (10.8.) 🌟🌟

Sansom C.J. Ilmestys. Shardlake osa 4. Kirjojen pituus senkun kasvaa. Tämä kestää jo 20 tuntia, joista ensimmäiset 2 tuntia ei olisi innostanut minua jatkamaan, jos tämä olisi ollut sarjan ensimmäinen osa. Sitten tarina alkoi edetä. Englanti. (12.8.) 🌟

Sansom C.J. Ametisti. Shardlake 5. Shardlake tutkii kuningattaren asiaa ja samalla sitä mitä hänen mielisairaalaan passitetti tuttavansa on joutunut kokemaan nuoruudessaan. Sarja on ollut ihan hyvä, mutta loput jätän tulevaan,  Englanti. (14.8.). 🌟🌟

Silvera Adam Hetki ennen kuolemaa. Kuolinhetki-sarjan 3.osa. Kuolinhetki-firma on alkanut saada vastustusta. Kirjan teemana on itsemurhat, mutta juuri kukaan ei tällä kertaa kuole. Mielenkiintoista nähdä, mitä tapahtuu neljännessä osassa, joka ilmestyy keväällä. Usa, New York. 🌟🌟🌟

The Sorceress Masuda and The fearless Mahmud. Caucasian Legenda : No 11an Azerbaijani Fairy Tale. Azerbaidžan (4.8.) 🌟🌟

Miesten viikko 7.9. Milo

Tänään nimipäivää viettää Arhippa, Arho, Milo ja Miro. Ruotsinkielisessä kanenterissa on Roy, ja muista löytyy liuta miehiä ja muutama nainen lisää. 

Max Seeckin Uskollinen lukija on ollut mielestäni yksi parhaista kotimaisista dekkareista, vaikka siitä tuleekin mieleen yhden lempitv-sarjani Castlen eräs jakso. Lukemista häiritsi vain se, että kirjailija Castlea näyttelevän miehen ulkomuoto häälyi koko ajan mielessä. Se ei kyllä ollut missään nimessä huono asia. 

Viime vuonna ilmestynyt Merkitty aloittaa Milo Perho -sarjan. 

Milo Perho on taidegalleristi, joka on aiemmin suojelupoliisissa ja avustaa edelleen poliisia sarjamurhaajien kiinnisaamisessa profiloijana. 

Kirja imaisi mukaansa ja nautin lukemisesta. Ei selvästikään ole ihme, että myös tästä Seeckin kirjasta on suunnitteilla tv-sarja. Mielestäni kirjat painivatkin samassa sarjassa toisin kuin Seeckin ensimmäinen sarja, jonka pääosiin sopisi enemmänkin toimintasankari, kuin asioita pohtiva, shakkimestarilta ajattelua oppinut psykologi.

Kirjan myötä Milon persoona alkoi syvetä niin, että on mainio asia, että sarjan seuraava osa, on ollut jo saatavilla peräti neljän päivän ajan. 

Hauska yhteensattuma, että viime kuussa luin dekkari, missä lapsettomuus oli myös taustalla vaikuttamassa. Tässä asia ei haitannut, koska se jäi riittävän taustalle. Elämän onni ei tuntunut olevan lapsesta kiinni, vaikka sitä yritettiinkin saada keinolla millä hyvänsä. Toisessa dekkarissa, jonka nimi ei enää tule mieleen, oma vauva oli pakko saada.

Kaiken kaikkiaan tiedän, mitä teen viimeistään 13.9. Tartun Petettyyn.

Sitä ennen on ratkaistavana maanantain kirjaongelma ja odotettava tiistaita, jolloin ilmestyy keskiviikon kirja. 

Kesäkuussa luettu 2025

Kun tarpeeksi pitkään hokee itselleen, että lukemista voisi vähän vähentää, niin nyt kesäkuussa se sitten tapahtui. Melkein. Luin vain 26 kirjaa. Oli reilusti muuta monipäiväistä ohjelmaa: geokätköilyn isot block partyt, synttärit, juhannus ja Viron matka... Katsotaan sitten jääkö tämä maltillisempi määrä käytännöksi, vai pidänkö parit lukemisentasausmaratonit, kun elämä taas rauhoittuu kotoisin uomiinsa. 

Astra Tessa, Kukko Aapo ja Niva Niko-Petteri Uhma on jumalasta. Sarjakuva kirja Vilho Lammen elämästä ja taiteentekemisestä. Mielestäni kirja on ihan yliveto suoritus opiskelijoilta. Minusta nämä kolme erilaista piirtäjää olivat löytäneet tarinasta juuri oikeat, heille sopivat pätkät. Kirja ei yhtään vaikuttanut kolmen eri tekijän tekemältä. Wau. Toivottavasti tekevät muutakin yhdessä. Liminka (13.6.) 🌟🌟🌟

Bakker Gerbeand Isä muuttaa yläkertaan. Kirja ei kuitenkaan ollut minun suosikki genrejä, mutta kelpo tarinan Bakker tarjosi. Poika, joka roudasi isänsä yläkertaan ja vihdoin, 55-vuotiaana aloitteli omaa elämäänsä osoittautui kaskoseksi, joka oli  menettänyt toisen puoliskonsa 19-vuotiaana. Mielenkiintoinen tarina siitä, miten jotkut ihmiset vain ajautuvat elämässään eteenpäin. Alankomaat Amsterdamin lähellä maaseudulla. (17.6.) 🌟🌟

Beaton M.C. Epäilyttävän eläinlääkärin tapaus : Agatha Raisin - sarja osa 2. "Hemaiseva"... Olenkohan koskaan ennen kirjoittanut tuota sanaa ennen, tuskin... Kirjan esittely tekstin mukaan hemaiseva eläinlääkäri löydetään kuolleena. Lemmenkipeähkö Agatha Raisin ja ilmeisesti platoniseen rakkauteen vannova James Lacey tutkivat tapausta. Kiva kirja, mutta liikaa rakkauden kaipuuta minun makuuni. Englanti (8.6.)

Christie Agatha, Kuolema keskitalvella, en ole novellien ystävä, mutta Christien ja Doylen novellit ovat yleensä mieleeni. Tässä kirjassa esiintyy mm. Poirot, Marple, Tommy ja Tuppence, Parker Pyne ja Mr Quinn. Englanti.

"Naisen on turvauduttava valheeseen, se on totta. On kuitenkin kolme ihmistä joille naisen täytyy puhua totta: rippi-isälleen, kampaajalleen ja yksityisetsivälleen, jos luottaa tähän." (5.6.) 🌟

Crofts Freeman Wills (1879-1957) Salaperäinen laatikko. Eletään 1920-lukua Walesin etelärannikolla Burryn lahdella. Poliisitarkastaja Joseph French toimii etsivänä. Kirja on kirjoitettu 1928 ja suomennettu 1954. Poikansa kanssa viimeisenä lomapäivänä kalassa ollut amatöörikalastaja törmää kalareissullaan haiskahtavaan ison laatikkoon, mistä löytyy ruumis. Kaikki aikuiset ovat kyllin fiksuja pitääkseen lapsen erossa asiasta, siitä pisteet kirjailijalle. Tarinan eteneminen on hieman monimutkainen, mutta tykkäsin. Wales. (11.6.) 🌟

Hill Antonio Kauniit kuolemat. Komisario Salgado tutkimuksia 2. Héctor Salgado jatkaa kadonneen vaimonsa tapauksen pohdintaa ja samalla tutkii rikosta Barcelonassa. Espanjassa. (18.6.) 🌟

Holst Christoffer Suviunelmia ja verenpunaa, eka osa Cilla Storm -sarjaa. Jo toukokuussa kirjoitin blogikirjootuksen juhannuskirjoista, mutta nyt kyllä tuli vähän kiusaantunut olo tästä, joka oli yksi suositelluista. Miten voi olla noin miehen kipeä ihminen... Ja sitten kun saa mitä vonkasi ei edes tajua pitää kiinni. Huoh. Mutta ei tämä nyt huonokaan ollut. Plussaa siitä, että alkoholin kulutus pysyi suositelluista rajoissa. Ruotsi. (15.6.) 

Holst Christoffer Syysaallokkoja ja myrskynsilmiä. Tämä sarja taisi olla tässä toisessa osassa. Ei minun genteäni. Plussaa annoin tulevan anopin ja miniän suhteesta. Ruotsi. (21.6.) 

Hurme Juha Limingan ihme 1918. Sarjakuva. Limingan kunta oli se kunta, missä punaiset ja valkoiset päättivät 30.1.1918 olla taistelematta, ja se päätös piti. Liminka (14.6.) 🌟🌟

Hövenmark Nils (1922-1995) Kunnallismurha. Svartselen kunnan eronnut kunnanjohtaja Viktor Swenson lähtee iltakävelylle lumiselle rannalle, on perjantai-ilta, kello puoli yhdeksän 29. 10.1971. Järvi ei ole vielä jäässä. Pakkasta on 20 astetta ja ulkona on oikea hernerokkasumu. Yhtäkkiä järveltä kuuluu airojen ääni. Sitten airot vedetään sisään ja kuuluu varovainen loiskahdus. Jotain raskasta pudotettiin veteen. Mitään ei näy eikä Svenssonin kyselyihin vastata. Poliisi ei innostu tutkimaan. Epäilee, että joku upotti vanhan hellan. Ruumishan se...  Pohjois-Ruotsi. (12.6.)

Kilpamäki Heini Aseman nainen. Kirja oli lukupiirin kesäkuun kirjana, ja olimme yhtä mieltä, että kirja oli hyvää toimitustyötä alusta loppuun, mutta olisimme kaivanneet hieman enemmän tarinaa siitä, millaista elämä asemalla on. Kirjassa kerrotaan yhden ihmisen tarinan kautta asunnottomuuden hoidosta Suomessa. Enemmänkin tietokirja kuin elämäkerta. Helsinki. (10.6.) 🌟🌟

Koskinen JP Lokakuun likaiset lunnaat - Murhan vuosi osa 10. Arosuon suvun monimutkaiset kuviot etenevät taas vähän eteenpäin. Juho Tulikoski jatkaa etsivän töitä enonsa firmassa. Hämeenlinna.

"Kauneus oli turhuutta, jolle oli vaikea laskea oikeaa hintaa." (2.6.) 🌟

Kulju Mika Suomalaiset Normandian maihinnousussa. No nyt oli kirja historiasta, josta ei ollut mitään tietoa etukäteen. Mutta kirjan nimi oli kyllä klikkiotsikon tasoa - niistä suomalaisista ei kirjassa tainnut olla prosenttiakaan sivuista. Muuten hyvä kirja. Ranska. (4.6.) 🌟🌟

Meri Lennart (1929-2006) Kamtšatka : tulivuorten maa. Olipa mielenkiintoinen matkakuvaus. Kirjassa siteerataan myös. muita matkan tehneitä, kuten Sakari Pälsiä ja merilehmä-Stelleriä (Georg Willhelm Steller). Kirja on ilmestynyt viroksi 1964. Venäjä.

"Olen ehtinyt tehdä paljon tyhmyyksiä, mutta koskaan en ole pakannut reppua ilman kirjaa. Sellainen reppu olisi raskas kantaa." (24.6.) 🌟🌟🌟

Šcepanovic Branimir (1937-2020) Suu täynnä multaa.Vanha Mies lähtee viimeiselle matkalle vanhaan kotimaahansa. Lääkäri on antanut huonon ennusteen, mutta jösses miten mies juoksee! Montenegro (18.6.) 🌟

Stout Rex (1886-1975) Jos kuolema uinahtaa. Rex Stout on yksi suosikeistani. Onneksi niitä riittää. Kaikki romaanit on käännetty suomeksi. Kääntäisipä joku pienoisromaanit, kuunnelmat ja novellitkin. 1920-luvun New York, Usa. Wolfe saa toimeksiannon etsiä syyllistä joksi asiakas vahvasti epäilee miniäänsä. Archie muuttaa asiakkaan talouteen hänen avustajakseen. Asiakkaalla on rahaa:

"Siellä näyttää, mihin Jumala pystyisi, jos hänellä vain olisi varaa." (22.6.) 🌟🌟🌟

Tavaststjerna K.A. (1860-1898) Suomenlahden salaisuus. Rusalka-laiva katoaa myrskyssä jättäen jälkeensä epätietoisuutta ja 162 hylyn mukana kadonnutta vainajaa.  Tarinan loppu töksähti ja jäi nykylukijaa ajatellen harmittavasti kesken. Muuten kiehtova tarina. Merimatka.

"Kunnioitettavat lukijani tuntenevat aikaisemmista sanomalehtikirjoituksista, että Suomenlahden merenpohjaa on tutkittu perusteellisesti, ei ainoastaan niiden särkkien tienoilla, joita on viitattu Rusalkan haaksirikon aiheuttajiksi, vaan myöskin laajalti niiden ympäristöllä. Venäläiset ilmailijat ovat vasituisesti tätä tarkoitusta varten sommitelluissa kallishintaisissa ilmapalloissa leijailleet sen merenpinnan yläpuolella, joka levittäikse lounaaseen Pohjolan Gibraltarista, Viaporista, ja kaikkein parhaimmilla vesitähystimillä tutkineet mahdollisimman tarkkaan merenpohjaa usean penikulman laajuudelta. Jokainen, ken tietää, että tuollaisella koneella voi suotuisan sään aikana keksiä kymmenen metrin syvältä nyrkinkokoisen kiven, käsittää, kuinka huolellisesti tutkimuksia oli tehty. Sen ohessa ovat sukeltajat olleet toiminnassa kaikkialla, missä on vähäisintäkin syytä ollut arvella jotakin erikoista piilevän merenpohjassa." (26.6.) 🌟🌟

Tikkanen Märta Vuosisadan rakkaustarina. Runoja Tikkasten rakkaudesta. Olen lukenut kirjan aiemminkin. Täältä löytyi useasti kertomani lohduttava tieto kiinalaisista kirjainmerkeistä koskien kriisissä piilevää mahdollisuutta. (26.6.) 🌟🌟🌟

Veirton Kalle Henkka ja Kivimutka ja hitonmoinen lohisoppa, sarjan 9.osa. Kirja on suunnattu 6-9 - vuotiaille, mutta aika hurja tämä mielestäni oli. En lukisi 6-vuotiaalle, mutta 9-vuotias nauttinee. Tämä kirja oli mielestäni sellainen, että on syytä lukea vanhempien kanssa. Lastenkirja. (9.6.)

Zweig Stefan (1881-1942) Eilispäivän maailma : Erään eurooppalaisen muistelmia. Zweig ei syyttä ollut ennen Agatha Christietä maailman käännetyn kirjailija. Hän tiesi paljon mutta kirjoitti tiiviisti. Onneksi hänen kirjojaan saa nykyisinkin. Ainakin Shakkimestarista ja Amokista on otettu uusi painos hiljattain. Aiemminkin olen Zwaigista kirjoittanut. Itselleni tässä oli melko vähän uutta, mutta viihdyin silti. Itävalta, vaikka Zweig lähtikin kansallissosialisteja pakoon jo 1934. (3.6.) 🌟🌟🌟

Erilaisia loppuja

Viime vuosina olen törmännyt useampiin kirjoihin, missä kuolema on odotettu tai ainakin tunnettu, ajallaan tuleva vieras.

Adam Silveran Kuolinhetkestä kirjoitin jo viime syksynä, ja siitä onkin tulossa uusi osa, Hetki ennen kuolemaa, elokuussa.

Joku aika sitten luin toisenlaisesta maailmasta. Se on suomalainen tulevaisuuden utopia 2050-luvulta. 

Kirja oli Pia Leinon Yliaika. Kirjassa entinen ministeri, pääministerin leski, on täyttämässä 75 vuotta. Eduskunta on hiljattain päättänyt, että 75 vuotta on se raja, jonka jälkeen ihminen menettää eläkkeensä, rahansa ja omaisuutensa. Lapset eivät saa edes perintöä, jos ihminen päättää jatkaa elämäänsä yhteiskunnan ulkopuolella. 

Anna-Stina Kankaanranta on päättänyt kuolinhetkensä ja suunnitellut kaiken kauniiksi. Sen on määrä tapahtua aamulla, erkkeri makuuhuoneessa valkoisessa mekossa, kuohuviiniä taistellen. 

Tuntuu siltä, että hän jää kaipaamaan vaan tekoälyrobottiaan. 

Mutta kuinkas sitten käykään...

Sain tekoälyni tekemään juuri sellaisen kuvan, jollaiseksi kuvittelin Anna-Stiinan suunnitteleman aamun. Rikkailla on varaa luoda kauniit puitteet 

Toisenlaisia lopun aikoja eletään Ilkka Hackmanin kirjassa, Tähän aikaan huomenna. Siinä matkataan Sveitsiin kohti viimeistä päivää. 

Yhteiselle, hotelliyöpymisineen  hitaasti etenevälle matkalle, lähtee parantumattomasti sairas isä ja hänen aikuinen tyttärensä. 

Matkalla muistellaan 45 vuotta aiemmin, isän nuoruudessa tapahtunutta nuorten kaverusten yhteistä ulkomaanmatka, missä kaverusten luonteinen erot punnitaan. 

Samaan nippuun laittaisin vielä vakavahenkisemmän Anne Bertin Annan itseni kuolla. 

Kolme kertaa Porras

Kirsti Porras (1908-1986), oikealta nimeltä Hellin Fogelholm, kirjoitti kolme salapoliisiromaania. Niistä ensimmäinen ilmestyi 1942, ja oli ensimmäisiä suomalaisia naisen kirjoittamia dekkareita. Luin viime syksynä kaikki kolme ja harmittelin, että olisi niitä saanut olla enemmänkin. 

Kirjojen päähenkilönä on komisario Kanerva ja hänen ystävänsä, rikoskirjailija Lampinen. Tapahtumapaikkana on Helsinki. Kirjoja voi luonnehtia perinteisiksi palapelidekkareiksi. Dekkareiden lisäksi jännitystä löytyy parista Porraksen näytelmästä: Etsintäkuulutettu, Puuttuva aisti. Molemmat ovat yksinäytöksisiä ja valmistuneeti 1945. 

1942 ilmestynyt salapoliisiromaani Laiva huusi yössä on Porraksen ensimmäinen kirja.

Kaivopuiston rannan tuntumassa elää rikas Lindin pariskunta. Mies on vanhempi professori, vaimo nuorempi. Illallisten jälkeen rouva Lind löytyy murhattuna omasta huoneestaan. Tapahtuiko murha kun laivan sumusireeni huusi yössä, ja oliko murhan takana puoliso vai joku muu? 

Jännitysromaani Kuolema käy ateljeessa ilmestyi 1944. Kirja saattaa löytyä kirjahyllystä myös Ateljeemurha-nimellä. 

Kirja alkaa coctail-kutsuilla, missä Kanerva pohditaan, miksi kuvanveistäjä Asta Kari ei ole saapunut kutsuille. Syy selviää kun Kari löydetään ateljeestään murhattuna. Myös Karin mallina toiminut tehtaanjohtajan tytär katoaa. 

Kolmas lukemani Porras, Winter ei saavu aamiaiselle ilmestyi 1945, jolloin toinen maailmansota alkoi olla lopuillaan. 

Kirjan tapahtumapaikkana on täyshoitola, jossa lomailevat myös Kanerva ja Lampinen lepuuttaen hermojaan. Herra Winter on omissa oloissaan. Yhtenä aamuna hän ei saavu aamiaiselle. 

Pidin kaikista kolmesta. Jokainen oli erilainen ympäristönsä vuoksi ja toi mieleen muita dekkareita, jotka tapahtuvat samankaltaisissa olosuhteissa. Niinpä oli mielenkiintoista katsoa, millaiseen lopputulokseen Porras oli päässyt kirjojensa kanssa. 

. 

Lukuviikko 2025 maanantai

Lukuviikko 21.-27.4. 2025 vaikuttaa etukäteen kiireiseltä. Elättelen kuitenkin toiveita siitä, että muutama kirja tulee luettua tälläkin viikolla. Sunnuntaina sen sitten näkee, tuliko tästä lukuviikosta yksi vuoden surkeimmista lukemisviikoista. Ylimääräistäkin lukemista on tiedossa, sillä sunnuntaina on lukupiirin istunto.  

Pääsiäismaanantai. Niukkalukuinen pääsiäislomanen alkaa olla loppupuolella ja vähitellen totuttelen arkeen. Pääsiäisen aikana tuli luettua vain yksi kokonainen, ohut, kirja, muutama sivu paperikirjaa ja nukahdettua joka ilta äänikirja kanssa niin nopeasti, että sekään ei edennyt. 

Aloittelen hitaasti jatkamalla kuukausi sitten Hiljaisessa lukupiirissä aloittamaani Salme Setälän Arpalippua. 

Kirja sopiikin hyvin pääsiäiseen, sillä ainakin kirjan alkupuoli vierähti nuorten aikuisten tapaamisessa pääsiäismunien maalaamisen merkeissä. Tätä kirjoittaessani olen puolivälissä, siinä vaiheessa, että taskumattia kaivetaan esiin. 

Kirjassa eletään Helsingissä kieltolain aikaa, joten taskumatin virkaa tuomarin taskussa toimitti sitruunasoodapullo. Sitruunasooda on muuten ensimmäinen limonadimuistoni. Veljeni kastejuhlista kävelimme serkkuni kanssa ostamaan sitruunasoodaa naapurin pitämältä kyläkioskilta kun olin melko tarkkaan 5-vuotias. 

Kirja on humoristisen viihdyttävää naisten ClickLit-kirjallisuutta, vaikka totta puhuen sata vuotta sitten termiä ei vielä käytetty. 

Itse vertaisin tyyliä Hilja Valtosen, mutta Valtosen kirjoissa ollaan kyllä usein miten vähemmän akateemisessa seurassa. 

Mieleen tulee myös Nykyajan tyttö -sarja, jolla oli useampia kirjoittajia. En ole lukenut niitä kirjoja, mutta omistan kyllä yhden. Sen ostin koska minulla oli olkalaukku, johon oli painettu kansikuva kirjasta Nykyajan tyttö ja hallittu hysteria. Sitä en ole saanut käsiini.

Mukavaa lukuviikkoa itse kullekin. Ensi viikolla onkin jo vappu!

Miesten viikko 20.3. Aki

Päivän nimipäiväsankareita on "kuten nimiä allakassa" kuten anoppini olisi asian ilmaissut. Aki, Kim, Kimi, Joakim, Jooa ja Jaakkima. Aluksi näytti siltä, että tämäkin päivä olisi haasteellinen, ja mietin jo koko viikkoprojektin hyllyttämistä tältä vuodelta. Yhtään lukukelpoista kirjaa ei tullut vastaan, ja päädyinkin jo lainaamaan ruotsinkielisestä kalenterista Alexin. Alex Madsenin kirja Coco Chanelista on ollut lukupinossa pitkään ja pari muutakin Alexia sieltä löytyy. Sitten muistin Ollikaisen.

Aki Ollikainen Musta satu on pienoisromaani, jossa eletään kahta aikaa: 1930-lukua ja 2010-lukua. Paikkana on Helsinki. 

Kirja kiinnosti itseäni erityisesti Tattarisuon vuoksi. Helsingin Helmet kirjoitukseni ei kyllä etene tällä tavoin kovinkaan nopeasti, sillä Tattarisuoltakin olen lukenut jo pari kirjaa, vaikka Helsinki-projektini on vielä hädin tuskin puolessa välissä ja pitäisi keskittyä ihan muihin kaupunginosiin. Tattarisuo kiinnosti silti. Se on ollut monen rikoksen näyttämö. 

1930-luvun osiossa kerrotaan pirtuajasta. Pirtun trokaaminen oli tuolloin monen nuoren miehen elinkeino. Niistäkin olen lukenut monta kirjaa aiemmin. 

Helmikuussa luetut kirjat

Helmikuussa ei tullut uusia maita. Ilmeisesti laiskotti, sillä yksi paperikirja olisi ollut jemmassa. Saintäytettyä dekkarimatka maailman ympäri -haastelapun. Aikaa oli tammi-helmikuu, joten ei rasittanut. Tosin vähän piti enemmän miettiä, sillä halusin, että kirjat ovat eri maista. Mieltä lämmitti erityisesti Sariolan dekkari, missä risteilyltä poikettiin myös Togossa, missä ajeltiin taksilla katselemassa nähtävyyksiä. Togo on yksi niistä maista, joista on likimain mahdoton löytää luettavaa. Aiemmin olen lukenut pari togolaisen taiteilijan tekemää lasten katselukirjaa. Nyt sain kerättyä mielilkuvia myös pääkaupungin katolisen kirkon mosaiikeista ja maan kapeudesta.  

Brown Fredric Syntipukin yö. Dekkari, missä siteerataan Liisan seikkailuja ihmemaassa. Yksi oudoimmista dekkareista, jota olen hetkeen lukenut. En ole lukenut Liisa Ihmemaassa -kirjaa, mitä kirjassa siteerataan monessa kohdin, joten olin vähän ulkona. USA  (8.2.)

Coles Richard Murha luostarissa Kirkkoherra Clementine tutkimuksia osa 3. Mukavan leppoisa sarja. Tässä osassa kirkkoherra on saanut vääriä signaaleita ja pakenee mietiskelemään luostariin. Aiemmista luostarikokemuksistavin apua murhan ratkaisussa. Englanti. 

"Liian kiire olla Martta, että en ehdi ollenkaan ryhtyä Mariaksi. Ja tätäkin pitää yrittää hoitaa." (27.2.) 🌟🌟

Cussler Clive Jäätikön uhka. Kun ei tammikuussa tullut käytyä palelemassa Etelämantereella, lähdin sinne viettämään hiihtolomaa. Oli taas vaihtoa ja vaarallisia tilanteita kuten Cusserin jännäreissä aina. Heti alkuunsa tehtiin toistakymmentä ruumista, oli lentokone, laiva, helikopteri ja sukellusvene... Tapausta tutkivat määrätään Helsinkiin tutkimaan Etelämantereen jääkairausnäytteitä, joten Suomen talvikin mainittu. Kirjan alussa mainittu saksalainen tutkimusretkikunta oli oikeastikin reissussa 1938. Kunnon konjakin pitää antaa hengittää minuutti/2 vuotta.

"Varpaitani olisi taatusti palellut." (19.2.) 🌟🌟

Dardenne Sabine 80 päivää Belgian hirviön vankina - tosi tarina. Oli tiistai 28.5.1996, kun hirviö tappoi Sabinen lapsuuden. Hän oli silloin 12-vuotias. Ihan hirveä kohtalo. Jos tarinassa on jotain hyvää, niin se että myös belgialaiset 12-vuotiaat tytöt pitivät 1990-luvulla kahvista. Kirja itse oli hyvin kirjoitettu. Belgia.

"Ei sitä joka aamu koulumatkalla kuvittele joutuvansa pakettiautossa piileskelevän pedon sieppaamaksi." (22.2.) 🌟🌟🌟

Dexter Colin Nicholas Quinnin hiljainen maailma. Quinn palkataan laitokseen, joka tarkastaa yliipiston ulkomailla sijaitsevien yhteistyökoulujen tutkintoja. Quinn on lähes kuuro, mutta erinomainen huuliltalukija. Sitä taitoa pitäisi itsekin alkaa opetella. Monimutkainen rikos vyyhti pistää Morsen ja Lewiksen koville. Englanti. (7.2.) 🌟

Dibdin Michael Salaseura. Vatikaanissa on tapahtunut itsemurha, ja päivystysvuorossa oleva Aurelio Zen ryhtyy sitä tutkimaan. Heti ensi alkuun selviää, että uhrilla on väärät kengät: 

"Zen ojensi hänelle toisen kengistä. 

-Ensinnäkin nämä kengät eivät koskaan ole olleet ruumiin jalassa. Sitä paitsi ne ovat massatuotantoa, mikä ei sovi alkuunkaan yhteen uhrin muiden vaatekappaleiden kanssa. Kaiken kukkuraksi ne ovat ruskeat. Tämän kaltainen mies, niin sanoakseni, ennemmin kuolee kuin näyttäytyisi ruskeissa kengissä sinisen puvun kanssa."

Onneksi en ole syntynyt mittatilauspukujen maailmaan. Jos ostaisin muita kuin mustia kenkiä, yhdistäisin siniseen ruskeat, sillä sininen ja ruskea ovat olleet aina yksi lempiyhdistelmistäni. Itselläni on aina ollut Dibdiniin kaksijakoinen mielipide. Toisaalta Zen-kirjat ovat hienoja kirjoja joista tykkään, toisaalta ne eivät ole kuin Donna Leoniin Guido Brunetti -kirjat. Jostain syystä veraan noita aina toisiinsa, vaikka Zeniä pitäisi verrata ennemminkin Montalblanoon. Uuttakin opin. Italiassa koskevaan metallia hyvän onnen saamiseksi. Vatikaani. (11.2.) 🌟🌟

Gayle Katie Puutarhamurha englantilaisittain. Avioero ja muutto maalle. Samassa kylässä asuu entinen koulukaveri. Hän päättää rakennuttaa kanakopin ja ottaa muutaman kanan. Kirjakerho, tai oikeastaan lukupiiri tulee ohjelmistoon. Kanoille maistuu kirjan mukaan ruusun lehdet ja luumut. Englanti.

"Luoja tiesi totisesti mitä teki, kun loi kanat." (4.2.) 🌟

Griffiths Kaarina Meren sylissä. Pappi puhuu paikallisesta merenneito-legendasta. Edellisvuonna on kadonnut nainen. Nyt löytyy luolasta tuore, merenneidon näköinen ruumis. Kirjassa esiintyy pari suomalaista. Cornwall, Englanti. Ruusut, runous ja rikokset yhdistää rikostutkija ja profiloijaa. (8.2.) 🌟🌟

Griffiths Kaarina Lintumies. Samalla kylällä herää eloon legenda lintumiehestä ja joku kuolee. Cornwall, Englanti.

"Vanhat sanovat että Lintumies ei tiedä ollenkaan hyvää." (9.2.) 🌟🌟

Griffits Kaarina Trennan sokkelo.. Kirja kertoo kuinka Antti Honkasesta tulee kartanon isäntä. Cornwall, Englanti (16.2.) 🌟

Juntti Pekka Villikoira. Ylitornio.

"Mitä saatoin unohtaa, ettei metsästä koskaan oteta. Se antaa jos haluaa." (26.2.) 🌟

Jæger Jørgen (1946-) Varjojahti. Ole Vik sarjan 1. osa. Skitsofreniaa sairastava, rikas romukauppias meinataan tappaa ja hänen pitkäaikainen taloudenhoitajana kuolee. Mielenkiintoinen alku sarjalle. Ole Vik ja kumppanit kuulostavat mielenkiintoisilta tyypeiltä. Poliisipäällikkö tuo ikävällä tavalla mieleen Tree pines -sarjan, mutta ei tässä mitassa vielä häiritse. Norja.(15.2.) 🌟🌟🌟

Jæger Jørgen Kameleontti. Ole Vik sarjan 2. osa. Pankkiryöstöjen sarja ravisuttaa Borgin kaupunkia. Äänikirjassa Borg kuulostaa kotoisasti Porilta, mutta meiltä ei noin montaa pankkia taida edes löytyä nykyään. Vik on lähdössä lomalle uuden naisystävänsä kanssa, mutta kuinkas siinä käykään... Poliisipäällikkö ei ainakaan parane, mutta muuten genressäänntäydet pisteet. Norja. (16.2.) 🌟🌟🌟

Jæger Jørgen Kuoleman sinfonia. Ole Vik sarjan 3. osa. Ihan pakko jatkaa sarjan kuuntelua. Mielenkiintoinen oli tämäkin tarina. Vähän häiritsee se, että itse poliisilaitoksella tapahtuu niin paljon kaikenlaista muutakin, mutta loppu oli tässäkin melkoinen yllätys. Murhien ohella tutkitaan myös raiskausta. Norja (17.2.) 🌟🌟-

Jæger Jørgen Verellä kirjoitettu. Ole Vik sarjan 4. osa. Kirja perustuu löyhästi aitoihin uhkauskirjeisiin. Niitä on saanut aikoinaan yksi jos toinenkin Fjellberghavnin asukas. Sitten yksi kirjeen saanut surmataan. Vikin omistama 4 kerroksinen kerrostalo palaa vieden mukanaan niin Vikin kodin kuin nimismiehen kanslian. Norja. (18.2.) 🌟🌟+

Kafka Franz Amerikka. Tunnetaan myös nimellä Mies joka katosi. Tämä ei oltu taas mun mukavuusalueella. Kivasti kirjoitettu tarina, mutta sääliksi kävi. Päähenkilö on kohta 16-vuotias Karl Rossman, jonka perhe passittaa Amerikkaan, koska tämä on kotipuolessa pakotettu seksiin ja siittänyt kotiapulaisen raskaaksi. Lueskelin 1001 kirjaa jotka pitäisilukea ennen kuolemaa -listaa ja tajusin, etten ole lukenut Kafkaa koskaan ennen, aloittanut olen jotain pari sivua teini-iässä, mutta siihen se jäi. Kirjassa päähenkilölle ei käy Amerikassakaan kovin hyvin.  Usa (14.2.) 🌟

Korhonen Tero ja Nousiainen Miika Paskapokkari. Lueskelin uusiksi geokätkötehtävää varten. Paskakirjan ensimmäisen painoksen olen lukenut aiemmin. Kirjassa arkipäiväinen asia esitetään sangen monelta kantilta. Edelleenkin mietin, miten joku onnistuu tekemään metrin mittaisen tortun. Ja kyllä. geomysteerikin ratkesi.  (7.2.) 🌟

Markkanen Reino Komisario parka. Eletään vuotta 1969, on tupakkaa, viiniä ja villejä naisia, rahanlainaajia ja uhkapeliä sekä ylempää keskiluokkaa mukaan rötöksiin haaliva salaseura. Poliisi on juuri muuttanut Pasilaan. Paikoitellen sanonnat nauratti, mutta vakavan asian äärellä oltiin. Helsinki, Pasila. (23.2.)

Patrakka Anu Arvoton. Kirja aloittaa uuden sarjan, jonka päähenkilö Nelson Monteiro on saanut viinitilalliseksi siirtyneen Rui Santosin paikan Porton poliisilaitoksella. Kirjan teemana on tapa, millä eri maista tulleita työntekijöitä kohdellaan. Portugali. (5.2.) 🌟🌟

Patrakka Anu Kiusaaja. Toinen osa Nelson Minteiro -sarjaa. Jotkut koulukiusaajat eivät osaa lopettaa. Taitavasti rakennettu Murha vyyhti. Portugali. (6.2.) 🌟🌟

Pirandello Luigi Mennyttä miestä. Pirandello (1867-1936) voitti Nobel-palkinnon 1934. Mennyttä miestä ilmestyi italiaksi 1904, suomeksi 1992. Mies joka kuoli kolmesti. Mielenkiintoinen alkuasetelma. Onnistunut tarina. Paikoin vetävää tekstiä, muutamassa kohtaa ehkä vähän liikaakin sanoilla leikkimistä. Mutta kelpo klassikko. Monia vähemmän tenhoaviakin olen lukenut. 

"Ei kai sitä voi syntyä pilvissä kuu kätilönä." Italia (10.2.) 🌟

Räihä Anna-Katri Menolippu kaikkialle : yksinmatkaajan käsikirja. Tykkäsin matkatarinoista, mutta niitä oli yllättävän niukasti. Kirja oli suunnattu selkeästi niille, jotka normaalisti jäävät kotiin jos eivät saa kaveria. Itse olisin jo kuollut tylsyyteen, jos en voisi mennä milloin haluan ja minne haluan yksin (tai ottaa mukaan kaverin, joka todella haluaa mukaan, jos joku ylipäätään haluaa). Muuten kirjan vinkit tuntui ihan hyviltä...ja luonnollisilta. Luultavasti olin kirjaa ajatellen 30 vuotta liian vanha lukija.  (12.2.) 

Sariola Mauri Susikoski päiväntasaajalla. Matkalukemiseksi Susikoski on varannut kolmen viikon risteilylle ainakin Douglas Reemanin meriromaanin. Se lienee ollut Hyökkäys mereltä, joka ilmestyi 1979. Reemania en ole lukenut vielä koskaan, luulen niin. Pitkästä aikaa Susikoski, jota en ollut lukenut aiemmin ja joka oli mielestäni tosi hyvä. Togo. (21.2.) 🌟🌟🌟

Theils Lone 87 sekuntia. Theilsin nuusi dekkarisarjat alkaa Wagnerin sävelin. Tykkään oopperasta, mutta Wagner ei niinkään sykähdytä. Nieberlungin sormus on ihan jees, mutta muuten preferoin enemmän eteläisempiä oopperoita. Vaikka Wagner ei kiehdo, niin tästä tykkäsin. Tanska. (15.2.) 🌟🌟🌟

Thorogood Robert Myrkkyjen kuningatar, Thamesjoenmurhat osa 3. Tuttu naisporukka pääsee heti alkuunsa poliisin avustajaksi. Enää tutkimuksia ei tarvitse salailla, vaan naiset saavat heti avustajakortit. Tutkimuksen kohteena on rakennuslautakunnan jäsenen murha. Ja voih. Lopussa tulipalo täälläkin. Englanti. (3.2.) 🌟

Joulukuussa luetut kirjat

Vuoden viimeinen kuukausi. Joulukirjoja ja kesken jääneiden kirjojen loppuun saattoa. Onnistuin kuin onnistuikin pitämään vuoden lukusaldon alle kauhistuttavan 500 kirjan. Tänä vuonna määrää kasvatti yli 50 ohutta runokirjaa. 

Aro Eila Jouluyö. Selkokirja joulusta. 🌟

Auer Anneli Murhalesken muustelmat. Kirja jota olen vältellyt, mutta kun on kuunnellut kaikki muutkin kirjat tästä murhasta, niin pakko kai tämäkin oli kuunnella. Yllätyin Auerin hyvästä lukijaäänestä. Vain parissa kohtaa hän intoutui näyttelemään puhettaan. Muutoin puhe oli yllättävän tasalastuinen. Ulvila. (17.12.)

Benedict Alexandra Joulun palapelimurhat. Luin aiemmin jo pari Benedictin edellistä joulutarinaa. Tämän säästin palapelien tekohetkeen. Tykkäsimme molemmat tarinasta. (29.12.) 🌟🌟🌟

Bowen James Bobin joulu. Kirjassa James muistelee menneitä, erityisesti jouluja ja löytää joulumielen keskeltä lumisateita Lontoota. Elokuvan kun olen nähnyt Bobista, mutta oli tämä vaan hyvä. Englanti (3.12.) 🌟🌟🌟

Canetti Elias Marrakešin ääniä -merkintöjä matkan jälkeen. Kemian tohtori Cannetti matkusti. Canetti sai kirjallisuuden Nobelin 1981. Marrakesh sijaitsee Marokon puolivälissä kun mennään Gibraltarilta Länsi-Saharan rajalle. Matkaa Atlantin rannikolle on noin 100 km. Kaupungissa on nykyisin vähän yli miljoona asukasta. Kirjan tapahtumat on 1970-luvulta. Tätä julkaistussa en kyllä muista miksi tykkäsin tästä kolmen tähden arvoisesti, mutta minkä annoin sen annoin.

"Liha on hyvää, sitä pitää syödä."

Tätä julkaistessa ihmettelin, tykkäsinkö oikeasti tästä näin paljon. Muistiin jäi vain pari pikku tapahtumaa. (8.12.) 🌟🌟🌟

Christie Agatha Kuolema keskitalvella. Kirjassa tusina talvista kertomusta. Pääoisssa Poirot, Marple Harlequin, Tommy ja Tuppence. Novellit on tosiaankin liian lyhyitä makuuni, vaikka nämäkin ihan hyviä tarinoitua, mutta pieni tarinan venytys olisi innostanut minua enemmän. (5.12.) 🌟

Hornak Francesco Viikko on pitkä aika. Tytär on ollut Afrikassa lääkärinä Liberiassa missä riehuu tappava virus, joka tarttuu vain eritteitä. Hän palaa jouluksi Englantiin ja vanhemmat ja sisarukset päättävät pitää yhteisen karanteenijoulun. Kirja on ilmestynyt pari vuotta ennen koronaa. 

"Ehkä kaikille perheille olisi hyväksi jäädä viikoksi karanteeniin." (5.12.) 🌟🌟

Jansson Anna Mustaa lunta. Lyhyt tarina joulun tienoilta. (9.12).

Joulukalenteri  : Taskaritarina joka päivälle. Aku Ankan taskukirja. (1.12.)

Jos unohdat oman nimesi : latvialaisen nykyrunouden kokoelma suomeksi ja latviaksi. Kirja on vuodelta 2020 ja runot ovat oikeasti tuoreita. Ihan kaikista en ollut samalla aaltopituudella, mutta pääasiassa tykkäsin. Mukana oli runoja, jotka tekevät kuvioita. Niistä tykkään yleensä aina. Latvia. (22.12.) 🌟🌟

Järvi Antti Mummo on murhattu. Longplay-audio. Tarina 1980-luvun drag-show piireistä. Murha on edelleen selvittämättä. Suomalainen drag show alkoi 1979. Itse en pitänyt showta mitenkään erikoisena asiana. Olen nähnyt sen televisiosta 14.11.1981. Kuvittelin silloin, että sellaista on tullut televisioata aiemminkin. Shown rakastetuin tähti, Mummo, Raimo Liukkonen, murhattiin 1988 Helsingissä. 

Kosovel Srecko (1904-1926) Punainen raketti. Slovenialaisia runoja paljolti Karstin alueelta, joka nykyisin tosin kuuluu Italiaan sekä Slovenian pääkaupungista Ljubljanasta, missä Kosovel opiskeli. (21.12.) 🌟🌟

Kajanto Maija Korvapuustikesä. Klassinen tarina. Totaalinen kyllästyminen, matka jonnekin ja jääminen sinne uusiin puuhiin. Tässä matkattiin Jyväskylän lähelle mummolaan ja pidettiin kesäkahvilaa/lounasruokalaa. Tykättiiin silti kovasti. (25.12.) 🌟🌟🌟

Kajanto Maija Taatelitalvi. Kirja jatkuu syksystä. Lähes yhtä hyvä katko-osa, vaikka mielelläni olisin lukenut toisekin kirjan pelkästään kahvilasta. (28.12.) 🌟🌟

Kyrö Tuomas Pukin paha päivä ; Pukki laivalla. Mainio kaksoiskirja, jossa kaksi tarinaa joulupukista.

Niin synkkää päivää ei ole, ettei siitä selviäisi. (3.12.) 🌟🌟

Lappalainen Kiia ja Leinomaa Emilia Korkokenkämurhaaja ja muita vaarallisia naisia. Vaarallisia olivat, naiset. Pari tarinaa olisi voinut jäädä kuulemattakin. Osaa ne naisetkin sarjamurhata. Kuunetelin äänikirjana ja osa nautinnosta meni siihen, että noin 18 minuutin välein piti kaivaa känny povesta, arvostella edellinen luku, valita seuraava, klikata nopeutusta ja sama uudestaan noin 18 minuutin päästä 24 kertaa. Myöskään lukija ei ollut mieleeni. (30.12.)

Lipasti Roope Linnan juhlat. Mitä tapahtuu, kun linnan juhlille pääsystä tulee lähes pakkomielle. (6.12.) 🌟🌟

Malkamäki Tuomas Myöhäistä katua on historiallisfiktiivinen romaani Suomen elokuvan kulta-ajalta. T.J.Särkän filmistudiolla Åke Lindman on ohjaamossa elokuvissa esiintynyt Kauno Brand oli kymmenkunta vuotta tähti. Sitten hän päätti palata VR.n toimistoon töihin. Nyt hän on 88-vuotias leskimies. 

Päivä kävelyllä hän pistäytyy Liisankadulls Särkän filmistudion sisäpihalle ja löytää loukkaantuneen tositv-tähden. 

Jotenkin hän päätyy iltapäivälehtien lööppeihin. Samalla alkaa paljastua salaisuus jota metsästää pari erilaista iltapäivälehden toimittajaa. Helsinki.

Jotenkin tykästyin kirjan ajtusten kulusta.   

"Silloin kuulin sanovani."  (14.12.) 🌟🌟🌟

Malkamäki Tuomas Siitä tulikin farssi on romaanin muotoon tehty suomalaisen elokuvan historiasta. K. E. Ståhlberg lähtee Pariisiin toiselle häämatkalleen. Ensimmäisellä hän innostui valkoista ja perusti Atelier Apollo valokuvaamon. Tällä kertaa hän ja tuore vaimo Sonja innostuu elokuvista ja ostaa laitteet ja kymmenen ensimmäistä filmiä. Hän perustaa Maailman ympäri elokuvateatterin ja vaimonsa kustantaa Suomen ensimmäisen leffan, Salaviinanpolttajat. Itse filmi on valitettavasti tuhoutunut kokonaan. Kirjan alkupuolella on itseäni sykähdyttävä lausahdus:

"Öisin ajatus vaan juoksee vikkelämmin."

Farssin tyyliä näkyy jossain kirjan kohdissakin. esimerkiksi kuvauksissa karanneen sian palauttanut tyttö juttelee näyttelijä Snellmanin kanssa. 

-Taiteilijat ovat aivanomalaatuista porukkaa.

-Tiedän sen. Isäni on juuri sellainen, taiteilija nimittäin. Aion silti noudattaa sydämeni ääntä kaikessa. 

Kun Snellman kysyy vielä tytön nimeä elokuvalipunnlähettämistä varten, ilmenee, että tyttö oli Ruut Sibelius, jonka isä todellakin oli taiteilija. Helsinki (31.12.) 🌟🌟

Mazzetti Kaarina Pääkalloja ja piilopaikkoja. Seikkailuserkuksille tulee odotettua jännittävämpää joulun odotus ja odotettua runsaampi koulu tädin saarella. Alex panee taas parastaan keittiössä tehden tällä kertaa pääasiassa kaikille maistuvaa kasvisruokaa. Ruotsi (3.12.) 🌟

Mäkipää Jari Etsiväkerho Hurrikaani ja paha poro. Joulukalenterikirjassa on 24 lukua. (2.12.)

Nummelin Juri (toim.) Hauskaa joulua! : vanhoja joulukertomuksia. Kirjoittajina on mm. Suomen ensimmäisen rikoskirjan kirjoittanut Harjavallassa elämänsä ehtoopuolen asunut Emil Nervander ja toinen vanha tuttuni Väinö Kataja, Joel Lehtonen, Eino Leino sekä tuoreimpana Reino Helismaa. Naisista mukaan on päässyt vain Aili Trygg. (2.12.) 🌟

Onni on vaarallista : hollannin kielisen nykyrunouden antologia suomentanut ja toimittanut Heimo Pihlajamaa. Kirja on vuodelta 2002, joten ihan nykykirjallisuuden määritelmä ei enää täyty. Alnakomaat. (23.12.) 🌟

Palmén Tiia Virallisesti syytön : Rikostoimittajan näkemys Ulvilan vyyhdistä. Vielä löytyi yksi näkökulma. Tämä on ollut näistä kirjoista selkeästi puolueettomin tarina. Ulvila. (30.12.) 🌟🌟

Palviainen Jukka-Pekka Tavoittelemanne henkilö on tapettu. Pyöräilevä freelande toimittaja jouluu yliajetuksi Koilahdentiellä polkiessaan kohti Monnaa, mutta selviää hengissä. Kirja oli erityisen mielenkiintoinen siksi, että Rauma on kaupunkina tuttu ja tapahtumapaikat siksi piirtyvät mieleen selkeästi. Mutta tykkäsin muutenkin ja jään odottelemaan jatkoa. Kirja oli kirjailijan ensimmäinen dekkari, mutta tuskin viimeinen. (9.12.) 🌟🌟🌟

Panteleimon metropoliitta Tapahtui jouluaattona. Kirjassa muistellaan menneitä ja tehdään viime hetken jouluvalmisteluja maalaiskylässä. Menneestä nousee esiin joulut, romantiikka, sota-aika... (3.12.)🌟

Preparoidut Feenikslinnut ja niiden viestit : Bulgarialaisia runoja suomentanut Tarmo Manelius. Tykästyin erityisesti Marin Lazarovin runoihin. (28.12.) 🌟

Renard Jules Kuvien metsästäjä. Kirja on vuodelta 1896, mutta istui hyvin maalaislapsuuteni muistoihin. Kirjassa on lyhyitä tarinoita tai mietteitä eläimistä ja luonnosta. Ranska. (25.12.) 🌟🌟🌟

Repo Niina Totuus Ulvilan murhan hätäpuhelusta. Tämä olis varmaan ollut parempi lukea. Kirja on omakustanne, BoD audiokirja. (16.12.)

Stewart Mary Murattipuu. Englantilaisen maatilan Whitescar (valkoinen arpi) omistaja aikoo testamentata tilauksensa Annabeille ja Julielle. Jälkimmäinen asuu Lontoossa, Annabel on hävinnyt 8 vuotta sitten 19-vuotiaana. Tilaa on hoitanut Annabelin serkku Con, joka ei ole testamentti listalla. Yhtäkkiä ilmestyy kylälle kanadalainen Mary Grey, joka näyttää Annabeliltä. Alkaa juonittelu. Ja sitten kuvaan astuu naapuritilan Adam... Ja Kirsiltä loppuu lukuhalut... Kuukautta myöhemmin kirja tuntuikin hyvältä ja mietin miksi jätin kesken. Tämä oli ehkä huonoin lukemani Stewart. Englanti. (16.12.) 🌟

Tuomainen Antti Tappokeli. Vastaeronnut postimies haluaa ostaa tyttärelleen pianon. Rahaa vain puuttuu, mutta hän saa kuljetuskeikan pääkaupunkiseudulta Lappiin. Reissun varrella pitää poikkeilla parissa paikassa, mutta hyvin ehtii. Sitten perään liimautuu auto... Automatka. (2.12.) 🌟

Syysloma - sukellus vuoteen 1984

Loma on aika, jolloin tehdään jotain muuta kuin arkena. Monet matkustavat, tekevät remonttia, osallistuvat viikon kursseille tai tekevät kaikki rästiin jääneet kotityöt. Tämän kirjoittamista aloittaessa on tiistai, ja on aika miettiä voisiko lomalla vain olla ja lukea. No, virkkasin ja luin ja kävin katsomassa kurpitsoja. 

Syksyn uutuudet ovat pääasiassa jo ilmestyneet, ja jos asiaa ei osannut ennakoida kevätpuolella vuotta, on suosituimmissa kirjoissa kirjastossa pitkä jono.

Se ei silti estä lukemasta. Vanhoja kirjoja riittää! 

Aloin lukea aikuisten dekkareita vähitellen 1980-luvulla lukiossa ja sen jälkeen. Ensimmäisenä luin kotoa löytyneen Mauri Sariolan Lavean tien laki ja kirjakerhosta tilaamani Ken Folletin Neulansilmä. Alistair MacLean ja Leon Uris kolahtivat myös. Elokuvamainen näyttävä toiminta oli suosikkini. Sitten tutustuin Agatha Christieen. 

Kovin tarkasti en uutuusdekkareita silloin seurannut, sillä esimerkiksi vuonna 1984 ilmestynyt Catherine Airdin Kuolema on kaunopuheinen -kirja on jäänyt kokonaan huomioimatta ihan näihin päiviin saakka, vaikka kirja kuuluu Sapo-sarjaan, jonka listaa silmäilen tämän tästä. 

Kentissä asuva Aird on kirjoittanut 26 romaania, 4-5 kirjaa vuosikymmentä kohti. Tällä vuosikymmenellä on ilmestynyt vain yksi. Lisäksi on novelleja ja pari tietokirjaa salapoliisikertomusten kirjoittamisesta. Suomennettuja kirjoja on viisi dekkaria. 

Itse asiassa Aird on ollut minulle kirjailijana kokonaan uusi tuttavuus, kunnes eilen luin Henrietta, kuka lienetkin -dekkarin. 

Henriettan äiti kuolee ja ilmenee, että kuollut nainen ei ole koskaan synnyttänyt. Mielenkiintoinen asetelma dekkarille, ja sen verran hyvä, että luin toisen heti perään. 

Kaunopuheisessa kuolemassa tyttökoulun kemianopettaja, joka on myös innokas kemiantutkija, kuolee. Kuolintodistuksessa lukee kuolinsyynä sokeritauti. Mutta mitä ihme rahaa on tilillä oleva neljännes miljoonaa puntaa? Ja ketkä kaikki oikein perivät. 

Loppuviikolle olin varannut muutaman muunkin vuonna 1984 ilmestyneen dekkarin. Yllättävän kivoja nämä aikuisiän kynnykselläni ilmestyneet kirjat olivatkin. 

Alfred Hitchcock nimellä 1984 ilmestyi pari uutta 3 etsivää kirjaa, joista ehdin jo lukea 3 etsivää ja kadonnut merenneito -kirjan. Poikien kesälomatehtävä saa uuden käänteen kun viisivuotias poika katoaa. 

Kirja on totuttua 3 etsivää laatua ja ihmettelin lukiessa sitä, kuinka tämä sarja ei ole noussut yhtä paljon esille viime aikoina kuin Neiti etsivä -sarja. 

Luin ensikertaa 3 etsivää kirjan vasta yläasteella, koska oman koulun kyläkirjastossa sellaisia ei ollut. Tykästyin. Poikien kekseliäs asuntovaunuvaja teki vaikutuksen. Nykyisin olen lukenut pari kolme kirjaa vuodessa kevyeksi välipalaksi. Kirjat ovat siitä kivoja, että niissä on sopivasti jännitystä nuoremmille ja meille muille vähän elokuvakulttuuriakin.

Juha Numminen ja Esa J. Tikka kirjoittivat Sulevi Manner nimellä neljä kirjas. Niistä toinen, Ristilukki ilmestyi 1984. 

Kirja oli paikoitellen hyvinkin kiinnostava ja mukaansa tempaava, paikoitellen politiikka ja kähmintä toi mieleen sen miksi jätin Tree Pines -sarjan aikoinaan kesken, vaikka itse rikoksen ratkaisu oli siinä nautittavaa. Toisin kuin Tree Pinesissa, tässä kirjassa loppu oli hyvä.

Keskiviikkona tajusin, että oli hyvä idea kahlata läpi kaikki yhden vuoden kirjat. Löytyi monta, jotka olin lukenut aikanaan tai muistin kirjakerhosta, kuten Mika Waltarin Neljä päivänlaskua (jota en lukenut nyt, kun pidin dekkariviikkoa). Mutta paljon löytyi sellaisia kirjailijoitakin, joita en ollut lukenut lainkaan, joistain, kuten Sulevi Mantereesta en ollut kuullut lainkaan.

Joku kerta pitää ottaa käsittelyyn joku muu vuosi. Ehdottomasti. Ja suosittelen muillekin. On niitä kirjoja ilmestynyt ennenkin, mutta monet hyvätkin unohtuvat, kun jatkuvasti tulee uutta ja uutta jota sometetaan paljon, mutta näitä vanhoja somettaa vain harvat. Suurinta osaa näistä ei löytynyt Googlen avulla yhdestäkään blogista. 

Josephine Teyn Murha lippuluukulla oli yksi viikon helmistä. Tänä vuonna olen lukenut yllättävän paljon englantilaisia, itselleni entuudestaan outoja dekkarikirjailijoita, kuten tämä Teykin, joka itseasiassa oli nimeltään Elizabeth MacKintosh (1896-1952) oli... no, Tey oli kyllä itse asiassa skotlantilainen. 

Mies lippuluukulla aloitti vuonna 1929 Alan Grant -sarjan. Sarjassa ilmestyi viisi muuta teosta, joista Ajan tytär on toiseksi viimeinen. 

En ole kyllä ihan varma, olenko joskus lukenut Ajan tyttären, se ainakin on nimenä tuttu, ja olen lukenut tuosta Richard kolmannesta kertovasta dekkarista. Ellen ole sitä lukenut, niin nyt on kyllä aika ottaa sekin esille. 

En usko myöskään katselleeni Hitchcockin elokuvaa Nuori ja viaton (löytyy myös nimellä Tyttö oli nuori), joka perustuu löyhästi Teyn yhden dekkarin pariin ensimmäiseen lukuun, mutta sen voisin kyllä katsoa, jos saan sen käsiini.

Vaikka suomalaiset ehkä ovat unohtaneetkin Teyn, niin Englannissa häntä on muistettu. Esimerkiksi vuonna 1990 (38 vuotta kuolemasta) Teyn Ajan tytär valittiin historian kaikkein aikojen suurimmaksi rikosromaaniksi Englannissa. 

Grant-sarjan lisäksi hän kirjoitti pari itsenäistä mysteeriä, jotka sijoittuvat Grantin maailmaan, ja kolme muuta romaania, nelisenkymmentä näytelmää tai kuunnelmaa sekä ratsuväen johtaja John Grahamin elämäkerran 1600-luvulta. 

Georges Simenonin Maigrettiin olen tutustunut enemmän vasta muutaman viimeisen vuoden aikana. Simenon (1903-1989) oli syntyjään belgialainen, mutta muutti aikuistuttuaan Pariisiin ja alkoi kirjoittaa. Maigret kirjoja syntyi kaikkiaan 84. Lisäksi muita romaaneja. Melkein kaikki Maigretit on suomennettu ja olen lukenut, että esimerkiksi Antti Tuuri lukee kirjoituskautenaan vain Maigretteja yhä uudelleen ja uudelleen, jotta muiden kirjailijoiden tyylit eivät näkyisi kirjoissaan. 

Maigret piippuineen on niin tuttu hahmo, että on saanut oman patsaan Alankomaiden Delfzjissä. En vielä ole lukenut Maigret Hollannissa kirjaa, jotenen tiedä, onko kirjan tapahtumapaikka juuri tuolla.  

Nyt lukuvuorossa oli suomeksi vuonna 1984 uutena painoksena ilmestynyt Maigret viettää lomaa. Ensi kertaa se ilmetyi Suomeksi jo 1953. Maigret vaimoineen lomailee pienessä ranskalaisessa kylpyläkaupungissa Les Sables d'Olonnessa Lounais-Ranskassa, kunnes simpukat tuovat heille vatsanväänteitä ja rouva Maigretilla todetaan samalla umpisuolen tulehdus. Rouva lepäilee nunnien sairaalassa ja Maigretilla on ilmeisesti tylsää, koska hän alkaa tutkia auto-onnettomuudessa loukkaanutneen ja sittemmin kuolleen tytön tapausta. 

Googlasin kaupunkia ja sen Biskakanlahden rannikolla olevat hiekkarannat toivat mieleen Yyterin ja nykyajan rannan kerrostalosilhuetti minkä tahansa modernin rantakaupungin. 1950-luvulla kaupunki oli varmasti matalampi, mitä nykyisin. Nykyään siellä on asukkaita 44.000. 

Kaupungin nimi kuulosti tutulta, ja tuttuhan se olikin Ari Huuselan kirjasta Tahdolla maailman ympäri. Vendée Globe yksinpurjehduskilpailu alkaa sieltä. Huusela osallistui kilpailuun 2020-2021. Koska kilpailu on joka neljäs vuosi, seuraava lähtö on 10.11.2024. Siinä ei käsittääkseni ole mukana suomalaisia. 

Pierre Boileau ja Thomas Narcejac kirjassaan Rahan varjo kertoo eteläranskalaisesta vanhusten täyshoitolasta. Kirjailija, herra Herboise, 75-vuotta, pitää täyshoitolaa yllätyksettömänä, kunnes hoitolaan saapuu pariskunta, jonka vaimo on miestään paljon nuorempi. Jonkin ajan päästä mies löytyy terassin alle pudonneena. Vai sittenkin työnnettynä sinne. Herboise alkaa tutkia asiaa. Muitakin on kuollut oudosti. Kirja viipyilee yhden kuoleman synnin tiimoilla, mutta en spoilaa, enkä mainitse sitä ääneen. Kirjan tapahtuma-aika on 1970-luku. Koska kirjan eläkeläiset olivat rikkaita, mielsin kaupungiksi Saint-Tropezin, mutta ainakaan itselleni ei selvinnyt oikea kaupunki. 

Ranskalaiset Boileau (1906-1989) ja Pierre Ayraud alias Thomas Narcejac (1908-1998) tunnetaan erityisesti Hitchcockin Vertigo - punainen kyynel -elokuvan taustalla olevasta romaanista. He kirjoittivat yhdessä nelisen kymmentä romaania ja molemmat palkittiin myös omista romaaneistaan. Molemmat ajattelivat omalla tavallaan, joka toi rikkautta kirjoihin. Boileau oli kiinnostunut siitä, miten asiat tapahtuivat ja Narcejac siitä miksi niin tapahtui. Ensimmäinen yhdessä kirjoitettu romaani on vuodelta 1951. Yhdessä he kirjoittivat vuodesta 1970 alkaen myös Arsène Lupin tarinoita. Ayraud kirjoitti yksinkin dekkareita ja merenkulkuun liittyviä romaaneita. Boileau kirjoitti aiemmin ainakin seikkailuromaanin. 

Kun Maigretin kohdalla mainitsin hollantilaisen patsaan, niin jos nyt loman kunniaksi lähdetään maisemiakin katselemaan, niin ainakin Narcejac on saanut oman kadun, jota voi käydä kävelemässä Nantesissa. Tosin siinä ei kyllä ole kovin paljon ihailemista, sillä kadunpätkän varrella ei ole juuri mitään nähtävää. Ayraud työskenteli Nantesissa professorina, minkä vuoksi hän kenties halusi toimia salanimellä. Narcejac nimen hän otti kylältä, jossa hän kävi nuorena kalassa usein. 

Ranskasta lennähdin päivämarkalle Meksikoon. Sieltä en olekaan lukenut aiemmin dekkaria... ja oikeastaan tämä oli lähestulkoon TrueCrimeä, sillä kirja perustuu tositapahtumiin. Kirja oli Jorge Ibargüengoitian (1928-1983) Kuolleet tytöt. Kuolleet tytöt olivat ilotyttöjä, joiden emäntänä oli sisarukset. Kirja kertoo kuuden tytön kuolemasta ja yhdestä laittomasta abortista. 

Oikeassa elämässä sisarukset tehtailivat yhdessä ja erikseen yhteensä 91 murhaa, josta jäivät kiinni, mutta luultavasti määrä on jopa yli 150, mikä on onneksi edelleen alansa maailmanennätys ja toivottavasti sitä ei koskaan rikotakaan. Kirjassa kuolleet ovat kaikki prostituoituja, mutta sisarukset tappoivat myös miehiä, jotka näyttivät, että heillä oli paljon rahaa. Kirja käsittää ajan vuodesta 1961 eteenpäin aina vuoteen 1964, jolloin heidät tuomittiin. 

Seuraavat kolme kirjaa sattuivat niin osuvasti sivuamaan samaa aihetta, että päivittelen niistä erikseen. 

Syyslomaviikon viimeinen kirja oli Taru Mäkisen lastenkirja Salakielisakki ja suuret setelit. Mäkistä olen lukenut silloin tällöin kirjan sieltä, toisen täältä. Salakielisakki oli uusi tuttavuus. Tomi on kuuro ja salakieli on luonnollisesti viittomakieltä. Joskus on hyvä, että ei tarvitse puhua ääneen. Mäkinen on luonut sen verran mukavan sakin, että taidan lukea tämän sakin toisenkin kirjan Suuri pamaus. 

Dekkareita tikkataulun äärellä

Syyslomaviikko kului 1984 vuoden dekkareiden parissa. Aikamoinen kokoelma niitä kerääntyikin. Kaiken kaikkiaan 11 kirjaa, mutta 1980-luvun tapaan ne olivat melko ohuita. Itselleni muistuu 1980-luvun jännityskirjoista vain Leon Urisin Exodus, joka tuntui tiiliskiveltä muiden joukossa. 

Lukiessa sattuu välillä ihan käsittämättömiä sattumuksia. Valitsin 1984 vuoden kirjoja alkuviikosta reilun pinon, josta jäi vielä toinen mokoma seuraavallekin viikolle. Järjestystä en mitenkään valinnut etukäteen vaan otin käsille kirjan, mikä sattui juuri sillä hetkellä miellyttämään, tai mihin tuntui olevan aikaa. 

Loppuviikosta luin sitten vahingossa peräkkäin kolme kirjaa, jossa tikkataulu mainittiin jollain tavoin. 

Ensimmäisenä luin Pentti Kirstilän Munthen. Ei muuten ollut hassumpi kirja! Kirja alkaa Thaimaan lentokentällä tapahtuneesta sattumuksesta. Valokuvaaja Munthe kuvaa, kuinka julkkisnainen joutuu lentokenttähenkilökunnan tarkastettavaksi. 

Oletetaan syyn olevan huumeissa ja Thaimaassahan se tarkoittaa vuosien vankeutta. Kirjassa väläyteltiin jopa 500 vuoden tuomiota. No, senhän kuolema sitten jossain vaiheessa armahtaisi. 

Tätäkin asiaa aletaan tutkia Suomessa, kun tutkittavaksi tulee murha. 

Kirjassa Munhte heittelee tikkaa vapaasti ilman pallon ulkopuolista akselia pyörivään maapalloon. Pallo pyörimään ja tikka lentämään. Sitten katsotaan, osuuko tikka mielenkiintoisen nimiseen paikkakuntaan. En nyt enää muista mitä ne olivat, mutta Sansibar tuli itselleni mieleen. 

Toinen kirja oli Olli Hakkaraisen Kuutamokeikka. Kirjan päähenkilöllä ei mene järin hyvin. Sitten vanha tuttava tulee tarjoamaan hänelle rahakasta keikkaa tietäen vanhastaan, että päähenkilöön voi luottaa kaikessa. Tehtävävään kuuluu ajaa purjeveneellä myöhään syksyllä merelle Porvoon edustalle ja palata sitten Helsinkiin. Päähenkilö arvelee, että kyseessä on huumepaketti, ja harmittelee, että tulikin luvattua. Toisaalta merellä on hieno olla. 

Paketti saapuu perille, mutta sitten sattuu kaikenlaista. Jossain vaiheessa päähenkilö kävelee huvilan pihapiirissä, missä on tikkataulu. 

Tämän jälkeen ei voinut kuin ihmetellä, sillä Hannes Markkulan Koston piikki on terävä -kirjan piikki oli darts-tikka, ja se oli kolmas tikkataulumaininta perättäisissä kirjoissa. Roberts pubin tikkakerho lähtee Helsingistä Nuuksioon Espooseen. Siellä järjestetään tikkakerhon virkistyspäivä, joka muodostuu kosteahkoksi tapahtumaksi. Tikkaakin heitellään uusilla, matkan varrelta ostetuilla tikoilla. Murhakin tapahtuu.

Lapsena heiteltiin tikkaa kesäisin, väliin ahkerastikin. Dartsia en ole koskaan kokeillut, Kirjan mukaan se vaatiin tarkan heittokäden ohella myös kykyä laskea. Perinteisessä tikkataulussa käytetään viittä tikkaa ja kaikki heittelevät vuorotellen samoja tikkoja. Darts piireissä kirjan mukaan "jokaisella" on omat lempitikat joita käytetään. 

Parhaita ovat wolfram-tikat, joita voi myös terottaa. Tikkoja on vähän jokaiseen makuun. Löytyy näemmä eri painoisia (paino nousee yhdellä grammalla), erilaisilla pito-ominaisuuksilla ja sulilla, jotka sujahtavat helpommin täysin toisen tikan vereen. Googlettelin hieman noita tikkoja ja kolmen tikan setistä saa pulittaa himpun verran enemmän, mitä mökkitikoista. Löysin mm. sellaisen, jonka hinta oli 250 euroa kolmesta tikasta. Harrataa voi näemmä monella eri tasolla tässäkin harrastuksessa!

Sen verran innostuin näiden kirjojen myötä tikanheitosta, että ehkä sitä taas ensi kesänä voisi jossain kokeilla. Vai pitäisikö ostaa oma tikkataulu kotiin. 

Elokuussa luetut kirjat

Elokuussa onnistuin vihdoin hidastamaan tahtia ja pääsin lukemisessa likimain kirja päivässä tahtiin. 

Arhippa Pirkko On ruusu punainen. Kirja on Arhippan 31 dekkari, tapahtumapaikkana Turku ja etsivänä Varpu Anhava. Murha tapahtuu kauppapuutarhassa.

"Taidan sittenkin valita päiväkakkarat." (2.8.)

Bagge Tapani Valkoinen hehku -kirjassa eletään vuotta 1938. Espanjan sisällissota, Hämeenlinna, Urho Kekkonen... Väinö Mujusesta kertovan dekkarisarjan ensimmäinen osa. 

Bagge Tapani Pomminvihreät portaat. Helsingin olympialaisten avajaiset 1952 lähestyy ja stadionia uhkaa pommiuhka. Luin ennen Pariisin olympislaisten avajaisia. Mujus-sarjan tuoreempia kirjoja. 🌟

Branchi Camillo Sinisiltä saarilta atollien aurinkoon, 1963.Kuuluisa italialainen maailmanmatkaaja vie meidät Pääsiäissaarille kivipatsaiden ja hula-hula -tyttöjen mystiseen piiriin. Verrattuna luvun alla olevaan Grimblen Paluu Etelämerelle -kirjaan, oli tämä vähän pliisu ja sekava, jotta siitä olisi ollut tarttumapinnaksi maahaasteen suorittajalle. Mutta sehän tietty on selvääkin, sillä Grimble asui Kiribatissa puolet työurastaan, mutta Branchi vain seilasi muutamalla saarella. Eniten tykkäsin tarusta helmenkalastajista.  Polynesia. 

Costello Matthew & Richards Neil  Ratkaiseva ristikko - Cherringham mysteerit 16. Ihasteltu ristikoiden laatija kuolee ja jättää testamentissaan ehdollisen perinnön. Perijä on se, joka ratkoo Cherringhamiin liittyvän ristikon määräaikaan mennessä. Tutut yksityisetsivät on kutsuttu valvomaan että kukaan ei fuskaa eikä tule yhteistyötä perijöiden kesken. Murhatutkinnaksi tämäkin menee. Hyvä välipala paksumpien kirjojen välissä, kuten muutkin näistä lyhyistä tarinoista. Englanti. (31.8.) 🌟🌟

Eerola Lasse Olympialaisten outoja sattumuksia. Monenlaista tarinaa on ehtinyt tapahtumaan olympialaisissa kautta aikojen. Elokuiset Pariisin olympialaiset muistetaan Seine-joella tapahtuneista avajaisista ja olympiatulesta kuumailmapallossa Pariisin yllä. (10.8.) 🌟

Erkkilä Veikko Viimeinen aamu: neuvostopartisaanien vaietut jäljet. Kertomus partisaanien julmasta retkestä tiettömillä taipaleilla pienen Seitajärven muutamaan taloon sekä Lokan kylään. Kirjaan on koottu tietoa ja muistelmia sekä Suomesta että Neuvostoliitosta, viimeiset tiedot Venäjältä. (30.8.) Savukoski ja Sodankylä. 🌟

France Anatole Kuningatar Hanhenjalan ravintola. Kirjaa markkinoidaan mm. näillä sanoila: "Moralisteille ja vakavamielisille kovaa purtavaa, vapaamielisille ilonaiheita pikkutuhman ja koomisen apotin seikkailuissa." Kirjan parasta antia oli lyhyet tarinat, mutta veikkaan, että tästäkin lukukerrasta ei jäänyt yhtään enempää pysyviä muistijälkiä kuin ensimmäisestäkään. Ranska (27.8.)

Galera Daniel Hyöky. Brasilialaisen kirjailijan mielenkiintoinen tarina siitä, kuinka kasvosokea mies lähtee etsimään isoisänsä tunteneita, jotta kuulisi isoisästään enemmän. Isoisä on kuollut pelastaessaan tyttöä aallolta. Tai niin ainakin on kerrottu perheelle. Mutta mikä on totuus? 

Kirjassa on selitetty kasvosokeutta kivalla tavalla. Vaikka kasvot ei jää muistiin, mikään muu ei katoa. Tuntomuisti on niistä vahvin. (1.8.) 🌟🌟

Garam Sami on kääntänyt Barksin sarjakuvia stadin nykyslangille vuonna 2000 kirjassa Rotsi on mut byysat puuttuu. Aku Ankka -sarjakuva-albumi. Tuolloin käännettiin sarjakuvia eri murteille. Itseltäni löytyy eleläpohjalainen Roope-setä ja Harald Hirmuinen jollain murteella. Stadin slangi ei kuulu suosikkeihini toisin kuunnmuut murteet, mutta tämä oli hyvä. (27.8.) 🌟

Gómez-Jurala Juan Kuolinkellot. Vatikaanissa surraan, sillä Paavi Johannes Paavali II on kuollut. Edessä on konklaavi. Kuolleena löytyy myös pari kardinaalia. Syyllisen nimi tiedetään nopeasti, mutta mistä hänet löytää? Etsinnän aikana tulee lisää ruumiita ja selviää, miksi murhaaja murhaa. Ainakin pari viskimerkkiä tuli mainittua:

"Aina voi jatkaa eteenpäin, kunhan jaksaa tahtoa, rakastaa Jumalaa ja saa välillä tujauksen John Walkeria." 

Jännä juttu jälleen. Peräkkäisissä kirjoissa puhutaan viskeistä. Eilen lukemassani Tuhkat kirjassa oli yhdellä miehellä viskikokoelma, josta löytyi mm. 30-vuotiasta japanilaista viskiä. (13.8.) 🌟

Haapakoski Aarne Mustalais-suon arvoitus : jännitysromaani. Helsingin Tattarisuolle sijoittuva, tositarinasta kertova dekkari, joka on yksi ensimmäisistä yksityisetsiväkertomuksista ja Haapakosken esikoinen. Tattarisuolta löytyi haudattuna ihmisten jäseniä. Rikoksia tutkii tässä kirjassa sanomalehtitoimittaja. (16.8.)

Hewson David Kuoleman vuodenaika on Roomaan sojoittuvan Nic Costa -sarjan aloittava kirja. Rooman poliisilla ei ole toimivaltaa Vatikaanissa, mutta sattuma johtaa Costan Vatikaanissa sattuneen murhan ratkomiseen. Monenlaisya ehtii tapahtua ennen kuin kardinaalien rauha palautuu. 🌟

Hietala Heikki Tuhkat. Kirjan päätapahtumat on Espanjasta, missä päähenkilön isä on asunut vuosia. Nyt on luettuna noin 340 kirjaa tänä vuonna ja tämä kiilasi vuoden parhaan kirjan paikalle. Aiemmin top vitosesta löytyy lähinnä tutkijoiden tekemää TrueCrimeä kuten Murha sunnuntaitiellä ja Sulkavaras. Aina joskus toivoo, että perijät olisivat enemmän päähenkilön ksltaisia perittävän kuoltua ja vähemmän sitä ennen, niin kaikkien elämä olisi helpompaa. Tykläsin erityisesti siitä mitä tapahtui isän palvelijalle. (12.8.) 🌟🌟🌟

Hietamies Eve Puolinainen. Ilona tulee raskaaksi helposti. Kolme keskenmenoa, neljä, muistuttaa Iivari. Sitten alkaa viides, mutta Ilona ei jaksa stressata. 

"Aina päädytään siihen, että vessanpöntöllä itkee nainen, Ilona ajattelee..."  (9.8.) 🌟

Isokallio Kalle Samuli Huttusen synnyinlahja. Kalle Isokallion huumori on nautittavaa. Se on kuin Arto Paasilinnaa parhaimmillaan, mutta täysin nykypäivää. Lueskelen näitä Isokallioita kirjan silloin toisen tällöin. Huomasin jonkun aikaa luettuani lukeneeni tämän jo aiemmin, mutta kun siitä oli jo aikaa, niin hyvän voi lukea uudestaankin. Kemiö

"Tarkemmin osasivat lukea seitsemän kuolema syntiä kuin kymmenen käskyä."  🌟🌟🌟 (5.8.) 

Jaatinen Pekka Suomussalmi talvisota 1939-40. Kirja alkaa päivää ennen talvisotaa,  29.11.1939, yh-partio hiihtää tarkkailemassa. Yksi partioinut poika siepataan kun hän on matkalla kotiin lepäämään. Kirja päättyy tammikuulle, jolloin suomalaiset ovat saaneet Suomussalmella Juntusrannan takaisin. Kirjassa kerrotaan sodasta suomalaisten, juntusrantalaisten ja neuvostoliittolaisten näkökulmista:

"He toivoivat rauhaa, mutta pelkäsivät pahinta. Kaukana kotoa."

"Nythän tämä sujuu kuin valssi pakanan häissä." (28.8.) 🌟🌟🌟

Kadare Ismail Särkynyt huhtikuu on kirja albanialaisesta verikostokulttuurista 1900-luvun alussa. Nuori mies kostaa veljensä surman. Veli on kostanut aikanaan jonkun sukulaisensa surman jne. ainakin 20 kertaa. Ja kaikki alkoi siitä kun... No, se kannattaa lukea itse. Jokainen kosto vaatii veronsa. Monella tapaa. Kerran meinasi olla päivä, ettei kukaan kostanut. (19.8.) 🌟🌟🌟

Kallioniemi Tuula Kaahailua ja kepposia. Reuhurinteen pienen pienestä, yksiluokkaisesta alakoulusta kertovan sarjan ensimmäinen osa. Meno luokassa on verrattavissa Ellan luokkaan sillä erotuksella, että oppilaat ovat 7-12-vuotiaita. (4.8.)

Kaukonen Tauno (1929-1983) Klaani - tarina Sammakoiden suvusta. Sammakoiden suku on rikoksiin taipuvainen. Suvun nuorin vesa yrittää pysytellä kaidemmalla tiellä, mutta suvun perintö vetää kuitenkin puoleensa. Huippu tarina edelleen. Tämä oli ensimmäinen lukukerta. (8.8.) 🌟🌟🌟

Kianto Ilmari Punainen viiva. Tobias Romppasen perheessä on viisi lasta ja vähän ruokaa. Jokainen täysi-ikäinen suomalainen pääsi äänestämään 1907, myös pienen torpan köyhä vaimo. Tykästyin Kiannon kieleen. Tarinakin tietty hyvä, mutta televisiosta tuttu. Kai tämä Suomussalmelle sijoittuu, kuten Kiantokin. 

"Russakat juoksee kuin hullut pitkin vanhan virsikirjan kantta."  🌟🌟

Kianto Ilmari Jooseppi: köyhälistötarina Suomesta. Luin viime kuussa Lehtosen Putkinotkon ja kieltämättä tuli vertailtua. Putkinotkon väki tuntui rääväsuisemmalta. Kummallakaan ei mennut hyvin, mutta Ryysyrannassa oltiin jotenkin toiveikkaampia että kaikki järjestyy. Ympäristön rikkaammat suhtautui Ryysyrantalaisiin ymmärtäväisemmin. 

Kiannon kieli hurmasi, vaikkei Lehtosenkaan kehnoa ollut. Ja sitten se loppu... Suomussalmi. 🌟

Kiviniemi Eeva, Pietikäinen Taina Joki. Turussa virtaava Aurajoki on vaarallinen tässäkin kirjassa. Kirjan päähenkilö on historiantutkija nainen ja hänen vastavalmistunut poliisi tyttärensä. 

"Vaikka hän kirjaisi osaamisensa hopeamusteella kultapaperille se ei häikäisisi ketään. Jos ikä alkaa numerolla viisi ja erityisvahvuuksiin kuuluu 1600-luvun Ruotsin hovielämän hyvä tuntemus, ei työnantajia ole riesaksi asti työtä tuputtamassa." 

Samat sanat 1980-luvun kansantaloustieteen opinnoilla höystettynä. (15.8) 🌟

Kontala Saila-Mari Kannuksen kadonneet. Nuori, Kannuksesta kotoisin oleva nainen lähtee Kannukseen tutkimaan entuudestaan tuntemattoman miehen luo Kannuksen kadonneiden miesten tapausta. 

"Aki Mäki parka. Hän ei näyttänyt kiinnostavan ketään." (14.8.) 🌟🌟🌟

Lang Maria Kuoleman aaria. Kustaa III teatterin Cosi fan tutte - oopperan matineanäytös ei suju kuten piti. Murhaaja astuu kuvaan. Puck Rune ja Crister Wijk ratkaisevat kuka on syyllinen. Tukholma. (4.8.) 🌟

Richards Neil ja Costello Matthew, Naamiomurha, Mydworthin mysteerit osa 4. Laskiaisnaamiaiset päättyy ikävästi, kuin Tuomari Nurmion Lasten mehuhetki -laulussa. Paha mustaenkeli vie ruttotohtorin. Onneksi etsiväkaksikko on paikalla, sillä he kuuluvat viikonloppuhuveja isännöivään perheeseen. Englanti. 

"Kuka ikinä hän onkaan, hän on kuollut." (3.8.) 🌟🌟

Richards Neil ja Costello Matthew Mydworthin mysteerit osa 7-Viaton mies. Mies on tuomittu hirtettäväksi, mutta onko hän sittenkään syyllinen. Asiaa alkaa tutkia sarjan voimahahmot englantilainen lordi ja hänen amerikkalainen puolisonsa. Tapahtumat sijoittuvat 1920-1930-luvulle. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Englannissa sovinnaisuus oli tärkeää, mutta sopivaa puolisoa oli vaikea löytää. 

"Ikävä sanoa näin, mutta he ovat erikoinen pari, jos totta puhutaan. Connie on oikein herttainen, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta elämä on kohdellut häntä kaltoin. Hän on kai niitä ikuisia yksineläjiä. Rakkautta ei ole löytynyt. Kaikki sopivat miehet kaatuivat maailmansodassa."  (2.8.) 🌟🌟

Richards Neil ja Costello Matthew Rikoksia Rivieralla, Mydworthin mysteerit osa 8. Sir Henry on menossa Rivieralle ja vaimo pääsee mukaan. Matkalaukkuun pakataan smokki, juhlapuvut ja parhaat korut. Luvassa on seurapiiritapahtumia. Ensimmäisessä sellaisessa tavataan mies, joka on saanut kiristyskirjeen. Ranska

"Cabareeta ja kuohuvaa, ilman aseita tällä kertaa."  (3.8.) 🌟🌟

Ruumiin kultturi lehti 4/2011 kannesta kanten. Kansikuvajuttuna Pirkko Arhippaa. Lukuisista dekkariesittelyistä muutama siirtyi lukupinoon. (29.8.)

Sariola Mauri Ison kalan katiska. Susikoski-sarjan 28.osa vuodelta  Nuori mies on saamassa perinnön enoltaan, jos täyttää erään ehdon. Originellin enon ehtoa täyttäessä vastaan tulee monenlaista ongelmaa. Kirjassa käydään myös  Neuvostoliiton aikaisessa Virossa (4.8.) 🌟🌟

Siintävät kaukaiset metsät : runoja metsistä, eränkäynnistä ja erämaista. Erno Paasilinna on koonnut kirjaksi tuttuja ja vähän oudompiakin metsään liittyviä runoja Suomesta. Niistä tunnetuin lienee Aleksis Kiven runo:

"makeasti oravainen, makaa sammalvuoteellansa".  (1.8.) 🌟🌟

Skiftesvik Joni Valkoinen toyota vei vaimoni. Vaimo lähteesydämensiirtoleikkaukseen Helsinkiin ja kotona Oulussa omakin sydän on pettämässä. Skiftesvikin omaelämänkerrallinen romaani, joka kosketti, kuten kaikki Skiftesvikit. (11.8.) 🌟🌟🌟

Strout Rex Missä on testamentti? Pitkästä aikaa ilta Lars Svedbergin seurassa. Toivottavasti koko sarja tulee vähitellen äänikirjaksi. Wolfe on rahapulassa ja joutuu ottamaan ratkottavakseen testamenttijutun, mutta murhajuttu tästäkin tulee. New York. (27.8.) 🌟

Tuomela Harri Vallilan veitsiyöt on Vallilaan sijoittuvan dekkarisarjan toinen osa. Suosittelen aloittamaan ensimmäisestä: Vallilan murhamammat -kirjasta. Hyvä oli tämäkin. Miitta Mäki pestautuu väliaikaisesti poliisiin ja tutkii Vallilassa tapahtunutta raakoja murhia työparinaan rikosylikonstaapeli Mauno Luttinen. (5.8.) 🌟🌟

Viherjuuri Heidi Hilja ja synttärisoppa kirja on sarjan kahdeksas osa. Millaiset synttärit tulee, sen voi lukea kirjasta. Näinkin voi käydä. (10.8.)