Maaliskuisen Kirja-Monopoli -pelini noppa osoitti heti ensimmäisenä päivänä aiheeseen ihmissuhteet, joten päivän kirjailijaksi valikoitui itselleni muuten kuin nimenä tuntematon Pentti Holappa (1927-2017) ja kirjaksi jo nimen perusteella erilaisia ihmissuhteita käsittelevä Miehen suudelma : Kirjailijan muistelmia.
Kun huomasin, että sitä ei vielä löytynyt äänikirjana, valitsin tälle päivälle Holapan itsensä lukeman Elävänä Bulevardilla.
Holappa voitti Finlandia-palkinnon 1998 kirjalla Ystävän muotokuva, mitä en ole lukenut, kuten en aiemmin muutakaan Holappaa.
Miehen suudelma -kirjasta selviää, miten pelkällä kansakoulu pohjalla voi nousta kulttuuriministeriksi. Holappa teki nuorena miehenä juurakonhuldat. Hän opiskeli juoksupoikana ja kirjavarastonhoitajana aktiivisesti kansalaisopistossa Tampereella ja Helsingissä.
Luin loppujen lopuksi vielä kolmannenkin Holapan kirjan, runokirjan Rumpukalvolla. En ole ihan varma tykkäsinkö runoista. Runojen poljento oli kiva, mutta ei ehkä ihan minulle kirjoitettu.
Lukemistani kolmesta kirjasta pidin eniten Miehen suudelmasta... jälleen elämäkerta, jonka päähenkilö oli ennen kirjaa minulle täysi mysteeri.
Ps. Tänään on liputuspäivä ja juhlimme Maailman metsäpäivää (YK). Metsä on hyvä paikka kuunnella myös runoja, joten eikun Holappaa kehiin.