Joulun odotuksessa häämöttää puoliväli. Tusina luukuista on avattu, toinen mokoma jäljellä. Joidenkin mielestä onneksi, joidenkin mielestä kauhuksi. Joulu tulee joskus hitaasti, joskus ihan liian nopeasti.
Agatha Christie kirjoitti niin monta kirjaa, että niistä riittää kirjoja melkein kaikkiin juhliin ja sesonkeihin.
Simon Leen testamentti kuuluu parhaimpiin joulun klassikko dekkareihin. Siinä perhe kokoontuu isän kotiin viettämään joulua. Yllätysvieraitakin saadaan.
Isä kuolee suljetussa huoneessa ja kaikilla olisi oivallinen syy tehdä murha.
Kirja oli yksi ensimmäisiä Agatha Christien kirjoja, joita luin aikuisiän kynnyksellä.
Jos se olisi ollut ensimmäinen, en ehkä olisi innostunut Christien kirjoista, sillä ratkaisu ei ole ihan helpoimmasta päästä.
Luin nuorempana Christien kirjoja suomeksi ja jossain välissä myös muutamia englanniksi. Nyt oli niin monta vuotta tämän lukemisesta ja katsomisesta, että en enää muistanut "kuka sen teki". Niinpä loppuratkaisu oli taas uusi, kiitos huonon loppuratkaisu muistin, ja Christien laajan tuotannon, onhan pelkästään romaaneitakin noin 70.
Jos Simon Leen testamentti on tuoreessa muistissa, voin suositella myös Christien jouluisista ja talvisista novelleista koottua Kuolema keskitalvella, jota olen kuunnellut välipaloina jouluun valmistautuessani.
Kirjassa esiintyy tutut hahmot: Hercule Poirot, neiti Marple, Tommy ja Tuppence sekä Harlequin. Novelleista on 12, joten niistä riittää yksi jouluun saakka tai vaikkapa jouluaatosta loppiaiseen.
